Pohjavesitutkimusopas - käytännön ohjeita

kimus. Näin tehdään esimerkiksi haluttaessavarmistaa kevyellä kalustolla suoritetun tutkimuksentuloksia, tai jos ilmenee tarve hajauttaavedenotto useammasta kaivosta tapahtuvaksi.Kaivonpaikkatutkimuksen tarkoituksena onselvittää lähtötiedot pohjavesikaivon rakentamistavarten. Tällaisia tietoja ovat pohjavedenpinnankorkeus ja sen vaihtelu tietyillä vedenottomäärillä,maaperän kerrosrakenne, maakerrostenrakeisuus, kivisyys ja läpäistävyys sekä antoisuusja vedenlaatu eri kerroksissa. Tietojen perusteellakaivon suunnittelija ratkaisee kaivon tyypin,rakennustavan ja siiviläputkikaivojen osalta siivilänsijoitustason. Kaivon rakentaja puolestaanarvioi työmäärän ja rakentamisen kustannukset.Kaivonpaikkatutkimukseen kuuluu tavallisestikairauksia, kerroksittain tehtävää maa- ja vesinäytteidenottoa sekä ominaisantoisuuspumppauksia.Jos pohjavedenpinta on syvällä, tutkimuksiinvoi kuulua lisäksi geofysikaalisia tutkimuksiasekä havaintoputkista tehtäviä veden laatuaja hydraulisia ominaisuuksia selvittäviä mittauksia.Kaivon paikkaa valittaessa on lisäksi tarkasteltavahuolellisesti ja kriittisesti paikan soveltuvuuttavedenottoon ympäristön puhtauden,luonnonolosuhteiden, maankäytön ja likaantumisriskienosalta.Kaivonpaikkatutkimuksista laaditaan raportti,jonka tulisi sisältää ainakin seuraavat asiat:• tehdyt tutkimukset• paikan sijainti kartalla ja koordinaatteina• maaperän kerrosrakenne (kairaustulokset)• pohjavedenpinnan korkeus ja korkeudenvaihtelu• isojen kivien sijainti• maanäytteiden rakeisuusanalyysit (josmaanäytteitä on otettu)• ominaisantoisuuspumppausten taiputkimittausten tulokset (tuotto erikerroksista, mahdolliset silmämääräiset jakenttämääritysten antamatvedenlaatutiedot, mittaustulokset)• vesinäytteiden laboratorioanalyysit• tutkijan ehdotus kaivon paikaksi jakaivotyypiksi4.1.5 TekopohjavesitutkimuksetTekopohjavettä muodostetaan imeyttämällä pintavettämaaperään, jolloin maaperää käytetäänhyväksi pintaveden puhdistamisessa. Tekopohjavesitutkimustenlähtökohtana voi olla jo käytössäoleva, alueen luonnolliseen antoisuuteenperustuva pohjavesialue tai neitseellinen, hyödyntämätönalue. Ensin mainitussa tapauksessaolemassa olevan laitoksen historian selvittämiselläon tutkimuksen kannalta huomattavaa merkitystä,sillä se antaa uusien tutkimusten suunnittelulleja luotettavuudelle paremman pohjan.Molemmissa tapauksissa pohjavesiesiintymänperusominaisuuksien selvittäminen on tutkimuksenydin.Tekopohjavesitutkimushankkeen sisältö voidaanjaotella seuraavasti:1. alueen nykytilanteen sekä aiemmin tehtyjentutkimusten ja tarkkailutietojen kartoittaminen2. raakavesilähteen määrittäminen3. kenttätutkimukset4. tutkimusten tulostus ja tulosten arviointi5. mallintaminen6. hankkeen ympäristövaikutusten arviointi7. jatkotutkimustarpeiden määrittäminen8. johtopäätöksetOleellisimmat vaiheet ovat kenttätutkimuksettulostuksineen ja niiden pohjalta tehtävä mallintaminen(vaiheet 3 - 5). Kenttätutkimukset tehdäänyleensä seuraavassa järjestyksessä:1. seismiset luotaukset,painovoimamittaukset2. havaintoputkien asennus ja alustavatvedenlaatututkimukset3. kaivoinventointi4. putkivirtausmittaukset5. koepumppauspaikan perustaminen taikoekaivojen mitoitus ja rakentaminen6. koepumppaukset7. imeytyspaikkojen valinta ja koeimeytykset8. veden laatumääritykset9. happi- ja lämpötilamittaukset30