tietyllä korkeudella olevasta kerroksesta, pitääsiiviläputki asentaa vain tähän korkeuteen taiottaa vesinäyte esimerkiksi mansettimenetelmällä(luku 6.2.7).Selvitettäessä vettä kevyempien liuottimien(esimerkiksi bensiini, polttoöljy) esiintymistäpohjavedessä, pohjavesiputket tulee asentaa niin,että putken siiviläosuus ulottuu 1 - 2 metriä pohjavedenpinnan yläpuolelle. Vettä kevyemmät liuottimetliukenevat heikosti veteen. Ne liikkuvatmaaperässä pääasiassa pohjaveden pinnassa ja pidättyvätpohjaveden pinnan yläpuoliseen kapillaarikerrokseen.Tämän vuoksi näytteenottokintehdään tästä kerroksesta (ks. luvut 4.3.2 ja 4.3.3).Veteen liukenevien yhdisteiden kulkeutumistaselvitettäessä näytteenotto kohdistetetaankoko pohjavesikerrokseen. Tämän vuoksi pohjavesiputkettulee asentaa kallionpintaan asti siten,että putken siiviläosuus kattaa koko pohjavesikerroksen.Vettä raskaampia, pohjaveteen heikosti liukeneviayhdisteitä etsittäessä pohjavesiputketasennetaan kallioon asti. Jos kallion tiedetään taioletetaan olevan erittäin rapautunutta, tulee putketasentaa osittain kallioon. Siiviläosuuden pitääsijoittua pohjavesikerroksen alaosaan ja kallioon.Pieniläpimittaiset teräsputket voidaan useinasentaa myös ilman maaputkia, esimerkiksi tärykairaus-tai porakonekairauskalustoa käyttäen.Teräsputkia käytetään lähinnä pohjavedenpinnanmittaamiseen, jolloin metrin pituinen siiviläosayleensä riittää. Siiviläosa pyritään asentamaanparhaiten vettäjohtavaan maakerrokseen.Putken asennusta voidaan helpottaa käyttämälläteleskooppisiivilää, joka alas painettaessa onumpiputken sisällä ja aukaistaan asennustasonsaavuttamisen jälkeen joko alaspäin lyömällä taivaihtoehtoisesti nostamalla umpiputkea ylös.Asennuksen jälkeen havaintoputket huuhdotaantyöntämällä pumppuun liitetty vesiletkuputken alaosaan saakka. Huuhtelua jatketaankunnes ylöstuleva vesi on kirkasta. Havaintoputkistavoidaan tehdä putkimittauksia (ks. luku5.2.7) sekä ottaa vesinäytteitä (ks. luku 6.2)Havaintoputkitietojen esittäminen ja taltiointiHavaintoputkitiedot kerätään yleensä putkikohtaisestilaadittaville havaintoputkikorteille (liite8.5.10/3). Korttiin merkitään putken sijainti (x- jay- koordinaatit ja käytetty koordinaattijärjestelmä),putkimateriaali, putken läpimitta, putkenpäänkorkeus (z-koordinaatti ja korkeusjärjestelmä),maanpinnan korkeus, siiviläosan asennustasosekä pohjavedenpinnan korkeusasema jamittausajankohta. Pohjavesiputken pään korkeusja vesipinta mitataan muoviputken päästä, eisuojaputken päästä.5.2.7 PutkimittauksetPohjavedenpinnan mittaus havaintoputkistavoidaan tehdä putkeen laskettavaa sähköistä mittaluotiakäyttäen. Tällöin mittalaite antaa äänija/taivalosignaalin saavutettuaan pohjavedenpinnan.Havaintoputkeen voidaan myös asentaajatkuvatoiminen, rekisteröintilaitteella varustettupinnankorkeusmittari, joka määräväleinautomaattisesti mittaa pinnan korkeuden. Laitteenrekisteröimät pinnankorkeustiedot puretaansäännöllisesti rekisteröintilaitteesta tietojenpurkuyksikköön,josta tiedot voidaan siirtää tietokoneelle.Laajamittaisissa pohjavesi- ja tekopohjavesitutkimuksissatai toiminnassa olevan pohjavesitaitekopohjavesilaitoksen käyttötarkkailussapohjavedenpintaa voidaan seurata havaintoputkistareaaliaikaisesti monitorointijärjestelmällä.Tällöin pinnankorkeustiedot välittyvät putkiinasennettavista mitta-antureista suoraan vedenottamontai vesilaitoksen valvomoon. Valvomossamittaustulokset voidaan esittää havainnollisesti graafisessamuodossa tietokoneohjelmiston avulla.Havaintoputkista voidaan tehdä myös hydraulisiaputkimittauksia. Ns. putkivirtausmittauksellaselvitetään eri kerrosten hydraulista johtavuuttaja niiden eroja sekä putken ominaisantoisuutta.Tämä tapahtuu johtamalla havaintoputkeentai pumppaamalla siitä kerroksittainvettä, ja mittaamalla painetason ja vesimääränmuutoksia.Havaintoputkista voidaan lisäksi tehdä kerroksittainpohjaveden virtausnopeuden ja -suunnanmittauksia. Nämä mittaukset antavat tietoapaitsi itse virtausnopeuksista ja -suunnista sekähydraulisesta johtavuudesta mittauskohdissa,myös kyseisten kerrosten jatkuvuuksista.9191 91
Hydraulisiin putkimittauksiin soveltuva havaintoputkion yleensä halkaisijaltaan vähintään50 mm ja mieluiten muovia. Vedenlaatumittauksiavoidaan tehdä myös ohuemmista putkista.Havaintoputkista tavallisimmin tehtäviä vedenlaatumittauksiaovat lämpötilan, pH:n, sähkönjohtavuudenja happipitoisuuden mittaukset.Ne voidaan suorittaa kannettavilla mittareilla.On myös mahdollista asentaa havaintoputkeenerilaisia antureita, jotka rekisteröivät yhtä tai useampaavedenlaatuominaisuutta jatkuvasti. Vedenlaaduntutkimisesta kerrotaan enemmän luvussa6.5.2.8 OminaisantoisuuspumppausOminaisantoisuuspumppaus on kaivonpaikkatutkimuksissakäytettävä menetelmä, jonka avullavoidaan tietyssä, esimerkiksi kairaustulostenperusteella valitussa tutkimuspisteessä selvittäämaakerrosten vedenantoisuus ja pohjavedenkerroksittaiset laatuvaihtelut. Ominaisantoisuuspumppauksentulosten perusteella voidaan alustavastimäärittää siiviläputkikaivon siiviläosanasennustaso. Mikäli tutkimuskohteessa on ennenkaivon rakentamista tarpeellista suorittaa koepumppaus,voidaan ominaisantoisuuspumppauksenavulla määrittää edullisin koepumppauksensuorituspaikka sekä koepumppaukseen käytettävienimuputkien asennustaso.Ominaisantoisuuspumppaukseen käytetäänyleensä liitoskohdistaan tiivistettyä, metrin pituisellarei’itetyllä siiviläosalla varustettua teräsputkea,jonka halkaisija on 32 mm tai 50 mm.Putki asennetaan tavallisesti maaputkikairauskalustollahaluttuun syvyyteen vettäjohtavanmaakerroksen pohjaosaan. Hienojakoisissa hiekkakerroksissarei’itetyn siiviläputken asemestavoidaan käyttää tarkoitukseen paremmin soveltuvaarakosiiviläputkea.Määräsyvyyden saavuttamisen jälkeen maaputketnostetaan ylös ja maaperään asennettuunputkeen liitetään polttomoottorikäyttöinen imupumppu.Putkesta suoritetaan lyhytaikainenpumppaus, jonka aikana mitataan pumppauksentuotto (l/min/m), tehdään havainnot pumpattavanveden kirkastumisesta sekä otetaan tarvittaessavesinäyte. Pumppausta pyritään yleensäjatkamaan kunnes pumpattava vesi on kirkastunut.Imuputkea nostetaan tämän jälkeen ylöspäinmetri kerrallaan ja vettä pumpataan pohjavedenpinnanalapuoliselta maaperäosuudeltametrin tasovälein. Pumppauksen yhteydessävoidaan pohjaveden kerroksittaisia laatuvaihteluitaseurata maastossa tehtävillä kenttämäärityksillä.Pumppaustulosten ja kenttämääritysten perusteellavalitaan laboratorioon analysoitaviksilähetettävät vesinäytteet. Suotuisissa maaperä- japohjavesiolosuhteissa ominaisantoisuuspumppausvoidaan tehdä myös ilman maaputkikairauskalustoa(esim. tärykairauskalustolla). Tasopumppausvoidaan tällöin tehdä kerroksittainylhäältä alaspäin.Maanpinnalle sijoitettavaa imupumppuakäytettäessä pumppauspaikaksi tulee valita sellainenmaaston kohta, jossa imukorkeus ei muodostuliian suureksi. Pumppauksen onnistumisenedellytyksenä on, että pohjavedenpinta onkorkeintaan 5 - 6 metrin syvyydessä maanpinnasta.Ominaisantoisuuspumppausta voidaannäin ollen käyttää tutkimusmenetelmänä vainpohjavesiesiintymien alavimmissa osissa.5.2.9 KirjallisuuttaPohjavesien muodostumis-ja virtaamaselvityksetHyvärinen, V., Laasanen, O., Perälä, J., Järvinen, J.,Reuna, M., Sarkkula, J., Seuna, P., Soveri, J.,Tirronen, T. ja Sucksdorff, Y. 1984:Hydrologiset havainto-ja mittausmenetelmät.Vesihallituksen julkaisuja n:o 47. Vesihallitus,Helsinki 1984. ISBN 951-46-7491-X, ISSN0355-9297. Valtion painatuskeskus.KairauksetRakennustieto Oy ja Suomen Geoteknillinen yhdistysr.y. 1993:Pohjatutkimusmerkinnät SGY 201.Helsinki, Rakennustieto Oy.Suomen geoteknillinen yhdistys ry. 1980. KairausopasI. Painokairaus, tärykairaus ja heijarikairaus.Suomen geoteknillinen yhdistys. 1987. Kairausopas IV:Pohjavedenpinnan ja huokosvedenpaineen mittaaminen.Suomen geoteknillinen yhdistys r.y. jaRakentajain Kustannus Oy, 62 s.Suomen geoteknillinen yhdistys r.y. 1975. KairausopasV. Porakonekairaus.Tie- ja vesirakennushallitus. 1970. Maarakennusalantutkimus- ja suunnittelu<strong>ohjeita</strong>, osa I maaperä jasen tutkimismenetelmät.92
- Page 1 and 2:
POHJAVESITUTKIMUSOPASKÄYTÄNNÖN O
- Page 3 and 4:
ToimittajaTimo KinnunenJulkaisijaSu
- Page 5 and 6:
4.3.1 Pohjavesivahinkojen torjuntat
- Page 7 and 8:
8.5.4 Vedenoton järjestely........
- Page 9 and 10:
1. JOHDANTOTämän opaskirjan tarko
- Page 11 and 12:
lisen laadun selvityksiin. Geologia
- Page 13 and 14:
ohella esiintyy myös muun muassa r
- Page 15 and 16:
ta todella tarvitaan. Monissa tapau
- Page 17 and 18:
Kuva 3.2.1. Pohjavesialuekartta (Nu
- Page 19 and 20:
Kuva 3.2.3 Maaperäkartta 1:20 000,
- Page 21 and 22:
Tehtävänkuvaus on yksi tärkeimmi
- Page 23 and 24:
tetty muihin tarkoituksiin. Tällai
- Page 25 and 26:
Kuva 4.1.2. Havaintoputkien asennus
- Page 27 and 28:
Kuva 4.1.3a. Imusarjalla tehty koep
- Page 29 and 30:
Kuva 4.1.3c. Vasemmalla: Havaintopu
- Page 31 and 32:
kimus. Näin tehdään esimerkiksi
- Page 33 and 34:
Kuva 4.1.5a. Tekopohjaveteen liitty
- Page 35 and 36:
Kuva 4.1.6. Leppävirran vesihuolto
- Page 37 and 38:
toitus (ks. 4.1.1). Vedenpintojen m
- Page 39 and 40:
Kuva 4.2.2a. Nykyisen käytännön
- Page 42 and 43: lellinen laatiminen on erityisen t
- Page 44 and 45: Pohjaveden laadun määrittämiseks
- Page 46 and 47: javesialueelle vai vanhan tien suoj
- Page 48 and 49: Edita Prima Oy. Helsinki.Tiehallint
- Page 50 and 51: Kuva 4.3.1b Pohjavesialueen suojelu
- Page 52 and 53: Kuva 4.3.1d. Monikerrosnäytteenott
- Page 54 and 55: MTBE otettiin käyttöön lyijyä k
- Page 56 and 57: ottimiin. Liuottimien käyttökohte
- Page 58 and 59: Kuva 4.3.3. Tetrakloorieteenillä s
- Page 60 and 61: STM:n talousveden raudalle ja manga
- Page 62 and 63: Kuva 4.3.4b. Suuri puunkyllästäm
- Page 64 and 65: Kuva 4.3.5. Kasvisuojeluruiskutusta
- Page 66 and 67: Riskiluku > 65ja/tai CI-pit.-110-25
- Page 68 and 69: Kuva 4.3.6b Sähkönjohtavuuden mit
- Page 70 and 71: Kuva 4.3.7. Ylikuormitettu lantala
- Page 72 and 73: pohjaveden alentamisesta mahdollise
- Page 74 and 75: 5. TUTKIMUSMENETELMÄT5.1 Pohjavesi
- Page 76 and 77: Kuva 5.1. Tulkinta Nummi-Pusulan Ke
- Page 78 and 79: Maastokäynnillä on hyvä kulkea a
- Page 80 and 81: Oripää 1999mmOripää 2000mm18018
- Page 82 and 83: On tärkeää, että veden korkeus
- Page 84 and 85: Kuva 5.2.4b. Tulkittu painovoimapro
- Page 86 and 87: uksessa. Tyypillinen ”piilokerros
- Page 88 and 89: 5.2.5 KairauksetKairausten avulla v
- Page 90 and 91: Kuva 5.2.5b. Esimerkkejä porakonek
- Page 94 and 95: PutkimittauksetHelmisaari, H-S., Il
- Page 96 and 97: tutkittu tiedon lisäämiseksi radi
- Page 98 and 99: den käyttö sopii silloin, kun on
- Page 100 and 101: Kuva 5.3.2b. Pinta- ja pohjavesien
- Page 102 and 103: 0.012Case 4Distance: 700 mResidence
- Page 104 and 105: 5.3.5 KirjallisuuttaAastrup, M. Thu
- Page 106 and 107: Näytteenotossa tulee aina kulkea p
- Page 108 and 109: Kuva 6.2.1a Erilaisia näytteenotto
- Page 110 and 111: Kuva 6.2.1 c. Vähäantoisten ja ma
- Page 112 and 113: Kuva 6.2.4. Näytteenottoa kaivosta
- Page 114 and 115: vedestä voi olla vettä, josta ei
- Page 116 and 117: Kuva 6.3. Happinäytteen otto. Näy
- Page 118 and 119: mukaan. Periaatteena on kahden elek
- Page 120 and 121: Kattavaa listaa siitä, mitä millo
- Page 122 and 123: laatuvaatimuksista ja valvontatutki
- Page 124 and 125: 6.7 POHJAVEDEN KÄSITTELY-TUTKIMUKS
- Page 126 and 127: Kuva 6.7.1b. Raudan ja mangaanin po
- Page 128 and 129: Kuva 6.7.1e. Kalkkikivisuodatus. Sa
- Page 130 and 131: KunnostusmenetelmätPohjaveden puhd
- Page 132 and 133: Kemikaalien lisäys: kalkki, FeCl3-
- Page 134 and 135: AloitusMäärittele tavoitteetKerä
- Page 136 and 137: Taulukko 7.3. Pohjaveden virtauksen
- Page 138 and 139: ta ja kertoimia tarkennetaan kunnes
- Page 140 and 141: ja. Jokainen moduuli käsittelee om
- Page 142 and 143:
Diego. 381 s.Artimo, A. 2003. Three
- Page 144 and 145:
8.1 YleistäTutkimusselostuksen alu
- Page 146 and 147:
ne. Esitetään, minkälaiseen tulo
- Page 148 and 149:
dollinen vaikutus veden laatuun. Se
- Page 150 and 151:
MYRSKYLÄ, TUHKAUUNINMÄKI, HP1AHap
- Page 152 and 153:
Suomusjärvi (Ilmatieteen laitoksen
- Page 154 and 155:
Alenema, pohjavedenEsimerkiksi koep
- Page 156 and 157:
ImeytymiskerroinDimensioton suhdelu
- Page 158 and 159:
MaaperäKallioperää verhoava irta
- Page 160 and 161:
via maalajeja. Tällöin vastaava v
- Page 162 and 163:
SavesSavilajite, raekoko alle 0,002
- Page 164 and 165:
misesta. VOC-tarkkailun tulisikin p
- Page 166 and 167:
165165165
- Page 168 and 169:
167167167
- Page 170 and 171:
LÄHDETIEDUSTELULIITE 4.1.1/1______
- Page 172 and 173:
KAIVOKORTTI LIITE LIITE 4.1.1/3 4.1
- Page 174 and 175:
LIITE 8.5.10/3PUTKIKORTTITutkimukse
- Page 176 and 177:
LIITE 8.5.10/5ESIMERKKI VESINÄYTTE
- Page 178 and 179:
LIITE 8.5.10/9ESIMERKKEJÄ ASEMAPII
- Page 180 and 181:
LIITE 8.5.10/10ESIMERKKEJÄTUTKIMUS
- Page 182 and 183:
LIITE 8.5.10/11ESIMERKKEJÄ HYDROGE
- Page 184 and 185:
LIITE 8.5.10/12Pohjavesinäytteenot
- Page 186 and 187:
LIITE 8.5.10.13/2RENGASKAIVOJEN VED
- Page 188 and 189:
LIITE 8.5.10.13/4Muuttuja Yksikkö
- Page 190 and 191:
LIITE 8.5.10.13/6Pohjaveden laatu P
- Page 192 and 193:
OngelmiaMediakeidasvedenlaadussa?Hy
- Page 194 and 195:
193193193