Pohjavesitutkimusopas - käytännön ohjeita

More documents

Recommendations

Info

Kuva 6.2.1 c. Vähäantoisten ja matalien havaintoputkien tyhjentämisessä käytetään yleisesti bailer-tyyppistä putkinoudinta.Sillä voidaan nopeasti poistaa muutamia (kymmeniä) litroja vettä putkesta ilman monimutkaisia pumppausjärjestelyjä.Bailer on yleensä muovista valmistettu putki, jonka pohjassa on kuula- tai läppäventtiili. Bailer lasketaan narulla putkeen,jossa se painuu vedenpinnan alapuolelle. Kun vedellä täyttynyt bailer nostetaan ylös vedestä, sulkeutuu pohjassa oleva venttiilija estää bailerin tyhjentymisen, kun se nostetaan ylös putkesta. Kuvassa havaintoputkesta nostettua noudinta tyhjennetäännäytepulloon. Kuva T. Penttinen.Huonosti tai hitaasti toimivan pohjavesiputkentyhjennykseen ja näytteenottoon on mm.USA:ssa kehitetty ns. pienvirtausmenetelmiä(low flow/minimal draw-down sampling), joissapumppaus tapahtuu erittäin alhaisella(
Kuva 6.2.3. Näytteenottopumppausta havaintoputkestasähkökäyttöisellä uppopumpulla Nurmijärven Kiljavalla.Pumppauksen tuottoa mitataan astiamittauksella, samallatarkkaillaan veden kirkastumista. Veden sameutta on helppoaarvioida vain, jos käytetty mitta-astia on vaalea. Suositeltavaaolisi käyttää kenttäkäyttöistä sameusmittaria.Pumpun tarvitsema sähköenergia tuotetaan bensiinikäyttöiselläaggregaatilla, joka pakokaasujen vaikutusten välttämiseksion sijoitettu kauas varsinaisesta näytteenottopisteestä(auton vieressä takavasemmalla). Kuva T. Kinnunen.6.2.4 Näytteenotto kaivostaOtettaessa vesinäytettä kaivosta on ensin mietittävä,halutaanko vesinäytteen edustavan vesijohtoverkostossaseisonutta vettä vai kaivostasaatavaa pohjavettä. Mikäli tavoitteena on selvittäävesijohtoputkiston korroosion vaikutuksiajuomaveteen, analysoitava ns. verkostonäyteotetaan hanasta noin kymmenen sekunninjuoksutuksen jälkeen. Pohjavesimuodostumanvettä edustavaa näytettä eli raakavesinäytettäotettaessa toimitaan seuraavasti: vesihanansuutinosa poistetaan ennenjuoksutusta ja hanan suu puhdistetaankuumentamalla sitä esim. palavalla tulitikullamahdollisten bakteerien tuhoamiseksi.Vettä juoksutetaan samalla lämpötilaamitaten niin kauan kunnes lämpötilaon vakiintunut, jonka jälkeen otetaannäyte. Paras paikka raakavesinäytteen ottamiseksikaivosta on heti kaivopumpunjälkeen oleva hana, jos sellainen kaivossaon.Vaihtoehtoisesti tai jos kaivossa ei olepumppua, raakavesinäyte voidaan ottaauppopumpulla tai itseimevällä pumpullasuoraan kaivosta. Näytteenoton tavoitteestariippuen näyte voidaan ottaa myösnoutimella tai ämpärillä.Siiviläputkikaivoista ja kallioporakaivoistaon yleensä hankalaa ottaa näytettänäytteenottopumpuilla. Kaivopumppujenvaatimat sähköjohdot ja nousuputkivievät niin paljon tilaa, että näytteenottopumppuaei saa laskettua kaivoon. Lisäksivaarana on pumpun sotkeutuminensähköjohtoihin ja juuttuminen kaivoon.Näistä kaivoista luotettavin tapa ottaa raakavesinäyteon ottaa se erillisestä näytteenottohanasta,joka on sijoitettu putkistoon ennenkäsittelylaitteistoja ja painesäiliötä. Ellei tällaistahanaa ole, otetaan näyte käyttövesihanastaedellä kuvatulla tavalla.6.2.5 Näytteenotto koekuopistaSaastuneiden maiden tutkimuksissa kaivetaanusein koekuoppia lika-aineen paikallistamiseksi.Kuoppiin kertyy vettä, jos maaperä on hyvinvettä johtavaa ja pohjaveden tai orsiveden pintaon lähellä maanpintaa. Kuoppiin kertynyt pohjavesivoi kertoa lika-aineen kulkeutumisesta.Vesinäyte joudutaan yleensä ottamaan kuopistanoutimella, sillä vettä on usein liian vähän pumppaustavarten ja kuopat sortuvat helposti. Kuopistaotetut vesinäytteet ovat yleensä sameita jane soveltuvat pelkästään lika-aineiden alustavaantutkimiseen.110
Page 1 and 2:
POHJAVESITUTKIMUSOPASKÄYTÄNNÖN O
Page 3 and 4:
ToimittajaTimo KinnunenJulkaisijaSu
Page 5 and 6:
4.3.1 Pohjavesivahinkojen torjuntat
Page 7 and 8:
8.5.4 Vedenoton järjestely........
Page 9 and 10:
1. JOHDANTOTämän opaskirjan tarko
Page 11 and 12:
lisen laadun selvityksiin. Geologia
Page 13 and 14:
ohella esiintyy myös muun muassa r
Page 15 and 16:
ta todella tarvitaan. Monissa tapau
Page 17 and 18:
Kuva 3.2.1. Pohjavesialuekartta (Nu
Page 19 and 20:
Kuva 3.2.3 Maaperäkartta 1:20 000,
Page 21 and 22:
Tehtävänkuvaus on yksi tärkeimmi
Page 23 and 24:
tetty muihin tarkoituksiin. Tällai
Page 25 and 26:
Kuva 4.1.2. Havaintoputkien asennus
Page 27 and 28:
Kuva 4.1.3a. Imusarjalla tehty koep
Page 29 and 30:
Kuva 4.1.3c. Vasemmalla: Havaintopu
Page 31 and 32:
kimus. Näin tehdään esimerkiksi
Page 33 and 34:
Kuva 4.1.5a. Tekopohjaveteen liitty
Page 35 and 36:
Kuva 4.1.6. Leppävirran vesihuolto
Page 37 and 38:
toitus (ks. 4.1.1). Vedenpintojen m
Page 39 and 40:
Kuva 4.2.2a. Nykyisen käytännön
Page 42 and 43:
lellinen laatiminen on erityisen t
Page 44 and 45:
Pohjaveden laadun määrittämiseks
Page 46 and 47:
javesialueelle vai vanhan tien suoj
Page 48 and 49:
Edita Prima Oy. Helsinki.Tiehallint
Page 50 and 51:
Kuva 4.3.1b Pohjavesialueen suojelu
Page 52 and 53:
Kuva 4.3.1d. Monikerrosnäytteenott
Page 54 and 55:
MTBE otettiin käyttöön lyijyä k
Page 56 and 57:
ottimiin. Liuottimien käyttökohte
Page 58 and 59:
Kuva 4.3.3. Tetrakloorieteenillä s
Page 60 and 61: STM:n talousveden raudalle ja manga
Page 62 and 63: Kuva 4.3.4b. Suuri puunkyllästäm
Page 64 and 65: Kuva 4.3.5. Kasvisuojeluruiskutusta
Page 66 and 67: Riskiluku > 65ja/tai CI-pit.-110-25
Page 68 and 69: Kuva 4.3.6b Sähkönjohtavuuden mit
Page 70 and 71: Kuva 4.3.7. Ylikuormitettu lantala
Page 72 and 73: pohjaveden alentamisesta mahdollise
Page 74 and 75: 5. TUTKIMUSMENETELMÄT5.1 Pohjavesi
Page 76 and 77: Kuva 5.1. Tulkinta Nummi-Pusulan Ke
Page 78 and 79: Maastokäynnillä on hyvä kulkea a
Page 80 and 81: Oripää 1999mmOripää 2000mm18018
Page 82 and 83: On tärkeää, että veden korkeus
Page 84 and 85: Kuva 5.2.4b. Tulkittu painovoimapro
Page 86 and 87: uksessa. Tyypillinen ”piilokerros
Page 88 and 89: 5.2.5 KairauksetKairausten avulla v
Page 90 and 91: Kuva 5.2.5b. Esimerkkejä porakonek
Page 92 and 93: tietyllä korkeudella olevasta kerr
Page 94 and 95: PutkimittauksetHelmisaari, H-S., Il
Page 96 and 97: tutkittu tiedon lisäämiseksi radi
Page 98 and 99: den käyttö sopii silloin, kun on
Page 100 and 101: Kuva 5.3.2b. Pinta- ja pohjavesien
Page 102 and 103: 0.012Case 4Distance: 700 mResidence
Page 104 and 105: 5.3.5 KirjallisuuttaAastrup, M. Thu
Page 106 and 107: Näytteenotossa tulee aina kulkea p
Page 108 and 109: Kuva 6.2.1a Erilaisia näytteenotto
Page 112 and 113: Kuva 6.2.4. Näytteenottoa kaivosta
Page 114 and 115: vedestä voi olla vettä, josta ei
Page 116 and 117: Kuva 6.3. Happinäytteen otto. Näy
Page 118 and 119: mukaan. Periaatteena on kahden elek
Page 120 and 121: Kattavaa listaa siitä, mitä millo
Page 122 and 123: laatuvaatimuksista ja valvontatutki
Page 124 and 125: 6.7 POHJAVEDEN KÄSITTELY-TUTKIMUKS
Page 126 and 127: Kuva 6.7.1b. Raudan ja mangaanin po
Page 128 and 129: Kuva 6.7.1e. Kalkkikivisuodatus. Sa
Page 130 and 131: KunnostusmenetelmätPohjaveden puhd
Page 132 and 133: Kemikaalien lisäys: kalkki, FeCl3-
Page 134 and 135: AloitusMäärittele tavoitteetKerä
Page 136 and 137: Taulukko 7.3. Pohjaveden virtauksen
Page 138 and 139: ta ja kertoimia tarkennetaan kunnes
Page 140 and 141: ja. Jokainen moduuli käsittelee om
Page 142 and 143: Diego. 381 s.Artimo, A. 2003. Three
Page 144 and 145: 8.1 YleistäTutkimusselostuksen alu
Page 146 and 147: ne. Esitetään, minkälaiseen tulo
Page 148 and 149: dollinen vaikutus veden laatuun. Se
Page 150 and 151: MYRSKYLÄ, TUHKAUUNINMÄKI, HP1AHap
Page 152 and 153: Suomusjärvi (Ilmatieteen laitoksen
Page 154 and 155: Alenema, pohjavedenEsimerkiksi koep
Page 156 and 157: ImeytymiskerroinDimensioton suhdelu
Page 158 and 159: MaaperäKallioperää verhoava irta
Page 160 and 161:
via maalajeja. Tällöin vastaava v
Page 162 and 163:
SavesSavilajite, raekoko alle 0,002
Page 164 and 165:
misesta. VOC-tarkkailun tulisikin p
Page 166 and 167:
165165165
Page 168 and 169:
167167167
Page 170 and 171:
LÄHDETIEDUSTELULIITE 4.1.1/1______
Page 172 and 173:
KAIVOKORTTI LIITE LIITE 4.1.1/3 4.1
Page 174 and 175:
LIITE 8.5.10/3PUTKIKORTTITutkimukse
Page 176 and 177:
LIITE 8.5.10/5ESIMERKKI VESINÄYTTE
Page 178 and 179:
LIITE 8.5.10/9ESIMERKKEJÄ ASEMAPII
Page 180 and 181:
LIITE 8.5.10/10ESIMERKKEJÄTUTKIMUS
Page 182 and 183:
LIITE 8.5.10/11ESIMERKKEJÄ HYDROGE
Page 184 and 185:
LIITE 8.5.10/12Pohjavesinäytteenot
Page 186 and 187:
LIITE 8.5.10.13/2RENGASKAIVOJEN VED
Page 188 and 189:
LIITE 8.5.10.13/4Muuttuja Yksikkö
Page 190 and 191:
LIITE 8.5.10.13/6Pohjaveden laatu P
Page 192 and 193:
OngelmiaMediakeidasvedenlaadussa?Hy
Page 194 and 195:
193193193
show all

Pohjavesitutkimusopas - käytännön ohjeita

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?