Pohjavesitutkimusopas - käytännön ohjeita

ohella esiintyy myös muun muassa runsaasti rautaaja mangaania sisältävää pohjavettä. Pohjavesiesiintymätympäristöineen ovat alttiita pilaantumiselletai muille ympäristövaurioille, koskavesivarastot ovat usein lähellä maanpintaa, jamaaperä on läpäisevää. Lisäksi pohjavesiesiintymienlievekerrostumat ulottuvat usein pitkällevarsinaisten akviferien ulkopuolelle. Nämäseikat asettavat omat vaatimuksensa pohjavesientutkimukselle sekä alueiden suunnittelulleja hoidolle. Monet maankäyttömuodot aiheuttavatriskejä pohjaveden laadulle, minkä vuoksipohjaveden suojeluun on kiinnitettävä erityistähuomiota. Pohjavettä suojellaan muun muassavesilain ja ympäristönsuojelulain nojalla. Tulevaisuudentavoitteena on turvata sekä pohjavedenmäärä että estää veden laadun heikkeneminen.2.4 Tulevaisuuden näkymiä jakehitystarpeita2.4.1 LähtökohtiaValtaosa Suomessa tehdystä pohjavesitutkimuksestaon ollut sovellettua, vedenhankintaa palvelevaatutkimusta. Se on kehittynyt varsin lyhyessäajassa nykyiselle toteutuspohjalle. Tutkimuksetovat yleensä tähdänneet kulloinkin esilläolleiden kysymysten ratkaisemiseen ilman kokonaisvaltaista,pidemmälle tähtäävää toimintaa.Vedenhankintatyötä on leimannut yksinkertaisiintutkimusolosuhteisiin hakeutuminen, eivälttämättä optimaalisimman vedenottopaikanetsiminen. Tämä on vaikuttanut negatiivisestisaatavan veden määrään ja laatuun. Pohjavedenottopaikkojaon aikaisemmin rakennettu myössuojauksen kannalta epäedullisiin kohtiin. Suljetutvedenottamot, tavoitteisiin ja olosuhteisiinnähden liian pienituottoiset vedenottopaikatsekä myöhemmin ilmennyt odottamaton vedenkäsittelylaitoksentarve investointeineen ovat esimerkkejätöistä, joita on toteutettu yhteiskunnankannalta epäedullisesti. Sekä sovellettua tutkimusta,että sitä tukevaa perustutkimusta tulisikinkehittää.Maanpinnan alainen geologinen tieto on eräspohjavesitutkimuksen kulmakivistä. Maanalaisenympäristön tunteminen edellyttää jatkuvaarakennetiedon hankkimista ja rakennetutkimuksenkehittämistä. Maaperän pohjavesialueidentietojen tai muiden merkittävien pohjavesi-geotutkimustietojenkerääminen ja kokoaminen onluontevaa toteuttaa yhteistyössä vesiviranomaisten,vesilaitosten ja vesihuoltoyhtiöiden sekäGeologian tutkimuskeskuksen kesken. Eri tiedostojensoveltuvin sijainti- ja käsittelypaikkatulee suunnitella ottaen huomioon jo olemassaolevat tiedon tuottamis-, kokoamis- ja käsittelyjärjestelmät.Suomen ympäristökeskuksella onmuun muassa pohjaveden laatu- ja pinnankorkeustiedotpohjavesitietojärjestelmässä (PO-VET). Geologian tutkimuskeskuksessa on käytössälaaja geotietojärjestelmä, johon kuuluumuun muassa kairaustietojen ja geologisten rakennetietojenhallintajärjestelmä.Systemaattisesti rekistereihin kerättävien tietojenlisäksi tulisi kerätä valikoitua, edustavaatutkimustietoa ns. avaintietorekistereihin. Tärkeäperiaate olisi, että rekisterien tiedot olisivat käytettävissäkaikkeen kehitystä eteenpäin vievääntutkimukseen sen toteuttajasta riippumatta.2.4.2 TutkimustarpeitaPohjavesiin liittyvä perustutkimus on painottunutgeokemialliseen tutkimukseen sekä luonnontilaistenalueiden pohjaveden seurantaan.Perustutkimusta pitäisi sovelletun tutkimuksentarpeiden valossa monipuolistaa. Edellä mainitunrakennetutkimuksen osana pitäisi selvittäämaaperän vedenjohtavuusvaihteluihin läheisestiliittyviä suurrakenteita ja niiden muodostumisolosuhteita.Esimerkkinä muista tarpeistavoidaan mainita pohjavesien käyttöönottotutkimusten,hyödyntämisen sekä suojelun kannaltakeskeiset ja myös mallintamista palvelevat maaperänhydraulisten ominaisuuksien ja akviferialueidenhydraulisesti johtavien ulottuvuuksienselvittelyt eri päämuodostumissa.Vesien maanalaisen hydrologisen kierron jasiihen vaikuttavien tekijöiden tuntemisen lisääminenolisi tärkeää likaantumisen torjunnassa.Haitallisten aineiden käyttäytyminen pohjavesivyöhykkeessäkaipaa edelleen tarkempaa selvittämistä.Pohjavesien laadullinen vyöhykkei-12