Pohjavesitutkimusopas - käytännön ohjeita

haiten ohuen orsivesipatjan ja ohuen pohjavesipatjantilanteeseen.Monitasonäytteenottoa voidaan tehdä itseimevänpumpun avulla kerroksittain tasopumppauksenaominaisantoisuuspumppauksenyhteydessä. Tällaisen pumppauksen tekemistäon kuvattu luvussa 5.2.8.Havaintoputkikohtaiseen monitasonäytteenottoonlupaava on ns. tulppausmenetelmä (mansetti-ja packermenetelmä) . Tässä menetelmässähavaintoputken siiviläosa suljetaan halutunnäytteenottosyvyyden ylä- ja alapuolelta esimerkiksipaineilmalla laajentuvien tulppien avulla,ja vesinäyte otetaan pumppaamalla tulppienväliseltä osalta. Tulppien sulkema näytteenottovälivoi olla esimerkiksi yksi metri.Monitasonäytteenottoon on kehitetty menetelmiä,joissa putket asennetaan yhteen, sisähalkaisijaltaansuureen (esim. 250 mm) kairausreikään,jossa putkien eri tasossa olevat siivilät erotetaantoisistaan bentoniittieristyksillä ja tarvittaessasuodatinkerroksilla (kuva 4.3.1d). Yhteenkairausreikään voidaan asentaa myös ns. putkiryhmä,jossa paksumman keskusputken ympärilleon liitetty useita kapeita, lyhyillä siiviläosillavarustettuja putkia. Monet uudet monitasomenetelmätperustuvat puolestaan pohjavesiputkessaeri syvyystasoilla olevien näytteenottoporttienkäyttöön (mm. CMT Multilevel System jaWaterloo Multilevel System). Niissä näytteenottoportiton erotettu toisistaan eristystulpilla jajokaiseen porttiin on liitetty erillinen näytteenottoletku.Mainitut monitasonäytteenottojärjestelmätkootaan kohteen erityispiirteet huomioonottaen paikan päällä ja asennetaan valmiiseenkairausreikään.Tiettyihin kairauskalustoihin voidaan liittäänäytteenottovälineitä (drive-point profilers), joillavesinäytteitä saadaan usealta eri syvyystasoltayhden kairausajon aikana. Kyseisissä laitteissanäytteenottimen huuhtelu kairauksen aikana tislatullavedellä estää eri kerroksista otettujen näytteidenkontaminoitumisen keskenään.6.2.8 Maavesitutkimusten näytteenottoMaanpinnan ja pohjaveden pinnan välisessävyöhykkeessä oleva vesi on maavettä. Maavesivyöhykkeessätapahtuu pääosa sateen, haihtumisenja valunnan välisestä vuorovaikutuksesta.Maavesimäärityksiä voidaan käyttää hyväksimuun muassa arvioitaessa ihmistoimintojen vaikutuksiapohjaveteen. Maavesitutkimuksia onkäytetty esimerkiksi golfradoilla, maa-ainestenottoalueillaja metsähakkuualueilla sekä tekopohjavesitutkimuksissa.Maavesitutkimuksissa näytteet otetaan yleensälysimetreistä, joita on kahta päätyyppiä: vajovesilysimetritja imulysimetrit (alipainelysimetrit).Eri lysimetrityypeistä saadut tulokset eivätole täysin vertailukelpoisia, joten samassa tutkimuksessatai yleensäkin saman tekijän vaikutustaselvitettäessä on mielekästä käyttää samantyyppisiälysimetrejä.VajovesilysimetritVajovesilysimetrien vesi kerääntyy maaperässäalaspäin vajoavasta vedestä. Lysimetrien sisälläveden liikkumiseen vaikuttavat painovoima javettä maarakeisiin sitovat voimat kuten adsorptioja pintajännitys. Painovoiman vaikutuksestavesi liikkuu alaspäin, maarakeisiin sitovat voimatpitävät vettä paikoillaan tai nostavat sitä ylöspäin.Lysimetriastiassa vajovesi nostaa vesipitoisuuttaastian sisällä. Toisaalta ympäristön pienempivesikylläisyys pyrkii tasoittamaan potentiaalieroaeli nostamaan vettä astiasta ylöspäin.Veden liikettä alaspäin vastustaa myös adsorptioja pintajännitys poistoletkun suulla.Vajovesilysimetri koostuu maan sisään asennetustalysimetriastiasta ja lysimetriastian pohjaltalähtevistä poistoletkuista, joista maavesi virtaanäytteenkeräilykaivoon. Lysimetriastiat ovatusein muovisia tai lasikuituisia, jotka eivät vaikutamaaveden laatuun. Lysimetriastia voidaanasentaa halutulle syvyydellä, ja niitä on hyvineri mallisia ja kokoisia. Tärkeää kuitenkin on,että lysimetriastian reunat ovat tarpeeksi korkeat,jotta vesi virtaa poistoletkujen kautta näytepullooneikä pääse reunojen ylitse lysimetriastianulkopuolelle.ImulysimetritImulysimetreissä vesi imetään ympäröivästämaa-aineksesta ja veden tarkkaa alkuperää onvaikea määrittää. Osa imulysimetreistä saadusta112