Pohjavesitutkimusopas - käytännön ohjeita

More documents

Recommendations

Info

uksessa. Tyypillinen ”piilokerros” lajittuneissamuodostumissa on pohjavesikerros. Sen paksuudenon oltava vähintään puolet maapeitteenkokonaispaksuudesta, jotta pohjavesi näkyisi tuloksissa.Jos tulkinta tehdään virheellisesti ilmanpohjavesikerrosta, saatetaan maapeitteen kokonaispaksuuslaskea kymmeniä prosentteja liianpieneksi. Tunnettu pohjaveden korkeus voidaanhuomioida laskennassa, jolloin tulos paranee.Tavanomaisissa olosuhteissa seismisen luotauksentarkkuusvirhe on +/- yksi metri, kun maapeitteenpaksuus on alle 10 metriä. Muulloin virheon +/- 10 prosenttia. Päivässä voidaan luodata400 - 1500 metrin matka geofonivälistä (2,5 - 10 m)ja mittausryhmän koosta (2 - 4 henkilöä) riippuen.Sähköiset menetelmätSähköisiin menetelmiin kuuluvat galvaanisetmittausmenetelmät kuten vastusluotaus, IP (indusoitupolarisaatio) ja omapotentiaali sekä sähkömagneettiseteli EM-menetelmät kuten taajuus-ja aika-alueen luotausmenetelmät Sampoja TEM, Slingram ja VLF. Vastusluotaus on parhaimmillaantutkittaessa maankamaran pintaosiensähkönjohtavuuden vaihtelua muutamankymmenen metrin syvyyteen. EM-luotausmenetelmilläsaadaan tietoa parhaimmillaan useansadan metrin syvyyteen asti.Sähköisillä menetelmillä kartoitetaan maankamaransähkönjohtokyvyn muutoksia. Sähkönjohtavuusjakaumantulkinta ja menetelmienkäyttö pohjavesitutkimuksissa perustuvat siihen,että maaperän sähkönjohtokyky riippuuensisijaisesti maaperän vesipitoisuudesta ja vedensähkönjohtokyvystä. Maa-aineksen vesipitoisuusriippuu myös materiaalin raekoosta siten,että hienorakeisen aineksen vesipitoisuus onsuurempi kuin karkean aineksen. Raekoosta aiheutuvavesipitoisuuden ero näkyy sähkönjohtavuuseroina sekä pohjaveden kyllästämässäkerroksessa että etenkin pohjavedenpinnanyläpuolisissa kerroksissa.Veden sähkönjohtavuus riippuu lähinnä siihenliuenneiden suolojen määrästä. Lämpötilannousu ja pH:n lasku parantavat sähkönjohtavuuttahieman, mutta useimmissa tapauksissaniillä ei ole geofysiikan sovellusten kannaltaoleellista merkitystä. Sen sijaan esimerkiksi liukkaudentorjunnassa käytetty maantiesuola voiparantaa maaperän ja pohjaveden sähkön johtavuuttaniin, että esim. vastusluotauksella pystytääntutkimaan suolalla kontaminoitunuttaaluetta (kuva 5.2.4e). Samoin kaatopaikoilta jajätealueilta valuvat suotovedet voivat parantaapohjaveden sähkönjohtavuutta, jolloin haittaaineidenlevinneisyys ja kulkureitit pystytäänhavaitsemaan.Ehjä kallio johtaa huonosti sähköä ja erottuunäin ollen vastusluotauksessa veden kyllästämästäirtomaakerroksesta. Samoin rikkoutunut kallioja kallioruhjeet erottuvat ehjästä kalliosta(kuva 5.2.4f)Vastusluotausta tehdään nykyään pääasiassaautomaattisilla monielektrodilaitteistoilla, joissajoukko elektrodeja (esimerkiksi 50 kpl) maadoitetaansuoraan linjaan tasavälein. Elektrodienvälimatka valitaan tarpeen mukaan. Jos tarvitaantarkkaa tietoa pintakerroksista, voidaan käyttäälyhyttä, esimerkiksi yhden metrin elektrodiväliä.Jos kaivataan tietoa mahdollisimman syvältä,käytetään suurempaa, esimerkiksi viidenmetrin elektrodiväliä. Vastusluotauksen syvyysulottuvuus on noin 1/5 elektrodilevityksen pituudesta.Esimerkiksi maadoitettaessa 56 elektrodiaviiden metrin välein, saadaan linjan pituudeksi275 metriä ja syvyysulottuvuudeksinoin 50 metriä. Periaatteessa elektrodiväli voi ollasuurempikin, jolloin myös syvyysulottuvuuskasvaa.Vastusluotauksen etuna esimerkiksi maatutkaanverrattuna on, että sitä voidaan käyttää myösalueilla, joilla pintakerros on hyvin sähköä johtavaamaa-ainesta kuten savea. Vastusluotaus eimyöskään ole herkkä maan pinnalla olevillemetallisille rakenteille ja sähkölinjoille. Ongelmiasyntyy yleisimmin tilanteissa joissa pintamaaon hyvin kuivaa tai talviaikaan roudassa.Menetelmän suurin rajoitus ja virheellisen tulkinnanmahdollisuus liittyy maankamaran 3Drakenteisiin.Vastusluotausprofiilin tulkinnassaoletetaan, että mittauslinjalla (linjan suuntaisessaleikkauksessa) tavattavat rakenteet jatkuvatmuuttumattomina kaikissa linjaa vastaan kohtisuorissaleikkauksissa (= 2D rakenne/malli). Josnäin ei ole, laskettu malli ei vastaa maan rakennetta.Käytäntö on osoittanut, että kun mittaus-8585 85
Kuva 5.2.4e. Ominaisvastusleikkaus, joka on mitattu kohtisuoraan maantien yli Karstulan Miekkamäessä. Leikkauksessaerottuu kuivan hiekan ja pohjaveden raja sekä maantiesuolan aiheuttama sähkönjohtavuuden nousu tien kohdalla.Kuva 5.2.4f. Ominaisvastusleikkaus. Rikkoutunut kallio erottuu ympäristöään paremmin sähköä johtavana. Aeromagneettisellakartalla kallioruhjeet näkyvät vaaleina pitkänomaisina anomalioina (keltaiset nuolet). Vastusluotauslinjan sijainti on merkittypunaisella viivalla.profiili asetetaan kohtisuoraan geologisia rakenteitavastaan, oletus 2D-rakenteesta täyttyy useimmitenriittävällä tarkkuudella. Vastusluotaus eteneenykyisillä automaattisilla laitteistoilla, viidenmetrin elektrodivälillä ja kahden hengenmittaryhmällä 500 - 1000 metriä päivässä.86
Page 1 and 2:
POHJAVESITUTKIMUSOPASKÄYTÄNNÖN O
Page 3 and 4:
ToimittajaTimo KinnunenJulkaisijaSu
Page 5 and 6:
4.3.1 Pohjavesivahinkojen torjuntat
Page 7 and 8:
8.5.4 Vedenoton järjestely........
Page 9 and 10:
1. JOHDANTOTämän opaskirjan tarko
Page 11 and 12:
lisen laadun selvityksiin. Geologia
Page 13 and 14:
ohella esiintyy myös muun muassa r
Page 15 and 16:
ta todella tarvitaan. Monissa tapau
Page 17 and 18:
Kuva 3.2.1. Pohjavesialuekartta (Nu
Page 19 and 20:
Kuva 3.2.3 Maaperäkartta 1:20 000,
Page 21 and 22:
Tehtävänkuvaus on yksi tärkeimmi
Page 23 and 24:
tetty muihin tarkoituksiin. Tällai
Page 25 and 26:
Kuva 4.1.2. Havaintoputkien asennus
Page 27 and 28:
Kuva 4.1.3a. Imusarjalla tehty koep
Page 29 and 30:
Kuva 4.1.3c. Vasemmalla: Havaintopu
Page 31 and 32:
kimus. Näin tehdään esimerkiksi
Page 33 and 34:
Kuva 4.1.5a. Tekopohjaveteen liitty
Page 35 and 36: Kuva 4.1.6. Leppävirran vesihuolto
Page 37 and 38: toitus (ks. 4.1.1). Vedenpintojen m
Page 39 and 40: Kuva 4.2.2a. Nykyisen käytännön
Page 42 and 43: lellinen laatiminen on erityisen t
Page 44 and 45: Pohjaveden laadun määrittämiseks
Page 46 and 47: javesialueelle vai vanhan tien suoj
Page 48 and 49: Edita Prima Oy. Helsinki.Tiehallint
Page 50 and 51: Kuva 4.3.1b Pohjavesialueen suojelu
Page 52 and 53: Kuva 4.3.1d. Monikerrosnäytteenott
Page 54 and 55: MTBE otettiin käyttöön lyijyä k
Page 56 and 57: ottimiin. Liuottimien käyttökohte
Page 58 and 59: Kuva 4.3.3. Tetrakloorieteenillä s
Page 60 and 61: STM:n talousveden raudalle ja manga
Page 62 and 63: Kuva 4.3.4b. Suuri puunkyllästäm
Page 64 and 65: Kuva 4.3.5. Kasvisuojeluruiskutusta
Page 66 and 67: Riskiluku > 65ja/tai CI-pit.-110-25
Page 68 and 69: Kuva 4.3.6b Sähkönjohtavuuden mit
Page 70 and 71: Kuva 4.3.7. Ylikuormitettu lantala
Page 72 and 73: pohjaveden alentamisesta mahdollise
Page 74 and 75: 5. TUTKIMUSMENETELMÄT5.1 Pohjavesi
Page 76 and 77: Kuva 5.1. Tulkinta Nummi-Pusulan Ke
Page 78 and 79: Maastokäynnillä on hyvä kulkea a
Page 80 and 81: Oripää 1999mmOripää 2000mm18018
Page 82 and 83: On tärkeää, että veden korkeus
Page 84 and 85: Kuva 5.2.4b. Tulkittu painovoimapro
Page 88 and 89: 5.2.5 KairauksetKairausten avulla v
Page 90 and 91: Kuva 5.2.5b. Esimerkkejä porakonek
Page 92 and 93: tietyllä korkeudella olevasta kerr
Page 94 and 95: PutkimittauksetHelmisaari, H-S., Il
Page 96 and 97: tutkittu tiedon lisäämiseksi radi
Page 98 and 99: den käyttö sopii silloin, kun on
Page 100 and 101: Kuva 5.3.2b. Pinta- ja pohjavesien
Page 102 and 103: 0.012Case 4Distance: 700 mResidence
Page 104 and 105: 5.3.5 KirjallisuuttaAastrup, M. Thu
Page 106 and 107: Näytteenotossa tulee aina kulkea p
Page 108 and 109: Kuva 6.2.1a Erilaisia näytteenotto
Page 110 and 111: Kuva 6.2.1 c. Vähäantoisten ja ma
Page 112 and 113: Kuva 6.2.4. Näytteenottoa kaivosta
Page 114 and 115: vedestä voi olla vettä, josta ei
Page 116 and 117: Kuva 6.3. Happinäytteen otto. Näy
Page 118 and 119: mukaan. Periaatteena on kahden elek
Page 120 and 121: Kattavaa listaa siitä, mitä millo
Page 122 and 123: laatuvaatimuksista ja valvontatutki
Page 124 and 125: 6.7 POHJAVEDEN KÄSITTELY-TUTKIMUKS
Page 126 and 127: Kuva 6.7.1b. Raudan ja mangaanin po
Page 128 and 129: Kuva 6.7.1e. Kalkkikivisuodatus. Sa
Page 130 and 131: KunnostusmenetelmätPohjaveden puhd
Page 132 and 133: Kemikaalien lisäys: kalkki, FeCl3-
Page 134 and 135: AloitusMäärittele tavoitteetKerä
Page 136 and 137:
Taulukko 7.3. Pohjaveden virtauksen
Page 138 and 139:
ta ja kertoimia tarkennetaan kunnes
Page 140 and 141:
ja. Jokainen moduuli käsittelee om
Page 142 and 143:
Diego. 381 s.Artimo, A. 2003. Three
Page 144 and 145:
8.1 YleistäTutkimusselostuksen alu
Page 146 and 147:
ne. Esitetään, minkälaiseen tulo
Page 148 and 149:
dollinen vaikutus veden laatuun. Se
Page 150 and 151:
MYRSKYLÄ, TUHKAUUNINMÄKI, HP1AHap
Page 152 and 153:
Suomusjärvi (Ilmatieteen laitoksen
Page 154 and 155:
Alenema, pohjavedenEsimerkiksi koep
Page 156 and 157:
ImeytymiskerroinDimensioton suhdelu
Page 158 and 159:
MaaperäKallioperää verhoava irta
Page 160 and 161:
via maalajeja. Tällöin vastaava v
Page 162 and 163:
SavesSavilajite, raekoko alle 0,002
Page 164 and 165:
misesta. VOC-tarkkailun tulisikin p
Page 166 and 167:
165165165
Page 168 and 169:
167167167
Page 170 and 171:
LÄHDETIEDUSTELULIITE 4.1.1/1______
Page 172 and 173:
KAIVOKORTTI LIITE LIITE 4.1.1/3 4.1
Page 174 and 175:
LIITE 8.5.10/3PUTKIKORTTITutkimukse
Page 176 and 177:
LIITE 8.5.10/5ESIMERKKI VESINÄYTTE
Page 178 and 179:
LIITE 8.5.10/9ESIMERKKEJÄ ASEMAPII
Page 180 and 181:
LIITE 8.5.10/10ESIMERKKEJÄTUTKIMUS
Page 182 and 183:
LIITE 8.5.10/11ESIMERKKEJÄ HYDROGE
Page 184 and 185:
LIITE 8.5.10/12Pohjavesinäytteenot
Page 186 and 187:
LIITE 8.5.10.13/2RENGASKAIVOJEN VED
Page 188 and 189:
LIITE 8.5.10.13/4Muuttuja Yksikkö
Page 190 and 191:
LIITE 8.5.10.13/6Pohjaveden laatu P
Page 192 and 193:
OngelmiaMediakeidasvedenlaadussa?Hy
Page 194 and 195:
193193193
show all

Pohjavesitutkimusopas - käytännön ohjeita

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?