tutkittu tiedon lisäämiseksi radioaktiivisesta leviämisestä.Parantuneet analyysimenetelmät antavatnykyään mahdollisuuden käyttää myös eiradioaktiivistajodidia merkkiaineena. Jodidi onhelposti ja halvalla analysoitavissa yksittäistenµg/l tasolla. Jodidin luonnollinen pitoisuus onusein pienempi kuin 10 µg/l. Reliktisten pohjavesienalueella jodidipitoisuus voi olla huomattavastisuurempi.Jodidin käytössä on otettava huomioon, ettäse kiinnittyy helposti orgaaniseen ainekseen sekärauta- ja alumiinihydroksideihin. Kiinnittymistälisää jälkimmäisessä tapauksessa laskeva pH,kiinnittyminen on suurinta pH-alueella 6,5 - 7.Kyllästyneessä vyöhykkeessä jodidi on hyvämerkkiaine, mutta ei sovi kovin hyvin käytettäväksikyllästymättömässä vyöhykkeessä. Jos sitäkuitenkin käytetään tällaisissa olosuhteissa, se oninjektoitava B-horisontin alapuolelle.Ruotsissa on käytetty merkkiaineena imeytystutkimuksissakaliumjodidia ja natriumjodidia.Merkkiaineena voidaan käyttää pieniä jodidimääriä,koska jodidilla on alhainen luonnontilainenpitoisuus ja matala määritysraja. Verrattunakloridiin tarvitaan vain noin 0,1 - 0,5 % vastaavastamerkkiainemäärästä. Jodidin haittana onse, että se muodostaa kloorattavassa vedessä helpostimyrkyllisiä aineita. Jodidi voi hapettuavapaaksi jodiksi, joka antaa makua pitoisuudenollessa 0,1 mg/l. Jos klooraus tapahtuu kloraminmetodillavoi muodostua jodoformia (CHI 3),jonka maku tuntuu jo pitoisuudessa 5 µg/l. Jodillaei ole terveydellisiä vaikutuksia yleensä käytetyissämerkkiainepitoisuuksissa (< 0,5 mg/l).Kloorauksessa syntyvien trihalometaaneidenterveysvaikutuksista on vain vähän tietoa.Fluoridi, molybdaatti ja litiumFluoridia, molybdaattia ja litiumia on käytettylaajassa akviferitutkimuksessa yhdessä bromidinkanssa USA:ssa. Merkkiaineet injektoitiin suoraanakviferiin. Vaikka fluoridi hyvin nopeastikiinnittyi akviferin materiaaliin (hiekka ja sora),se tuli kuitenkin näkyviin myöhemmin otetuissanäytteissä. Myös molybdaatin ja litiumin kiinnittyminenoli merkittävää. Nämä merkkiaineetliikkuivat noin 50 % hitaammin kuin bromidi.Litiumin haittavaikutuksena voidaan pitää senadsorboitumista maaperään, mutta sillä ei olekovin suurta merkitystä lyhyillä etäisyyksillä.Ruotsalaisissa pohjavesissä luonnontilainenfluoridipitoisuus on tavallisesti 0,1-1,0 mg/l. Fluoridiaei voida käyttää merkkiaineena vedenhankintaankäytettävillä alueilla, koska sillä on vahingollisiavaikutuksia erityisesti lasten hampaisiinpitoisuuden noustessa yli 1,5 mg/l.NitraattiNitraattia liukenee pelloilta pohjavesiin, joissasen kulkua voidaan seurata. Nitraatin käyttö varsinaisestimerkkiaineena on melko vähäistä. Seei kiinnity maahiukkasiin, vaan kulkeutuu helpostiveden liikkeiden mukana. Se voi pelkistyätyppikaasuksi akvifereissä, joissa on kaksiarvoistarautaa tai orgaanista ainesta. Merkkiaineena käytettynänitraatin etuja ovat sen tunnettavuus,helppo saatavuus ja analyysin helppous.Fluoratut bensoateritUseita fluorattuja bensoatereita voidaan käyttäämerkkiaineina. Analyysit tehdään kromatografialla.Kokeiden yhteydessä on todettu, että aineidentoksisuus on tutkittava ennen kuin niitäkäytetään alueilla, joista saadaan juomavettä.Muuten yhdisteet toimivat hyvin merkkiaineina.Eri yhdisteet voivat esiintyä anioni-muodossapH-arvon ollessa yli 5. Tulokset osoittavat, ettäyhdisteet liikkuvat maaperässä samalla tavallakuin bromidi. Tosin tietyissä maalajeissa voiesiintyä anioni-adsorptiota. Matalilla pH-arvoillavoi tapahtua absorptiota orgaaniseen ainekseen.VäriaineetVäriaineita on käytetty kauan merkkiaineina erityisestikarstialueilla pohjavesitutkimuksissa jaerityisesti pintavesitutkimuksissa (taulukko5.3.1b). Tärkeimmät merkkiaineina käytettävätväriaineet ovat fluoresoivia, ja ne voidaan määrittäähyvin alhaisina pitoisuuksina. Mitattuunfluoresenssiin vaikuttavat pH ja lämpötila, jotkaon huomioitava mittauksissa. Kaikki aineet eivätkuitenkaan ole yhtä herkkiä pH:lle ja lämpötilalle.Joihinkin aineisiin vaikuttaa auringonvalo.Uraniinia on käytetty 1800 - luvun lopustaalkaen. Koska siihen vaikutti voimakkaasti au-9595 95
ingonvalo, otettiin käyttöön 1960 - luvun alussaRhodamin B pintavesitutkimuksiin. Koska RhodaminB näytti helposti adsorboituvan se korvattiinSulpho Rhodamin B:llä, joka ei yhtä helpostiadsorboituva. Se oli kuitenkin melko kallistaja korvattiin myöhemmin RhodaminWT:llä. Pyranin ja Lissamin FF adsorboituvatmyös melko vähän, mutta niitä ei kuitenkaansuuressa mitassa käytettynä voi suositella käytettäviksihuokosissa akvifereissä.Stabiilit isotoopitLuontaisesti esiintyviä hapen ( 18 0, 16 0)ja vedyn(D 1H) stabiileja isotoopeja voidaan myös käyttäämerkkiaineina, jos imeytysveden ja pohjavedenisotooppikoostumusero on riittävä.RikkiheksafluoridiRikkiheksafluoridia (SF 6) on kokeiltu 1990 - luvullapohjavesitutkimuksissa merkkiaineena.Rikkiheksafluoridi ei kiinnity helposti maa-ainekseen.Aine on huoneenlämmössä kaasumainen,mutta liukenee helposti veteen (35 mg/l,25 o C:ssa). Lisäksi sen määritysraja on matala.Aine on myös mauton, hajuton ja myrkytön.Tutkimuksia suunniteltaessa on otettava huomioonmerkkiaineen helppo kaasuuntuminen.Rikkiheksafluoridia ei voida käyttää esimerkiksiimeytysaltaissa.Kolloidit partikkelit ja organismitMikrokuulia, bakteerifageja, bakteereja ja itiöitäon myös käytetty merkkiaineina. Erityisesti näi-Taulukko 5.3.1b. Fluoresoivia väriaineita ja niiden ominaisuuksia.Määritysraja Lämpötila- pH- Foto- Adsorptio Adsorptio Hintaµg/g riippuvai- riippuvai- kemialli- humuk- kaoliiniinsuus suus pH 6-8 nen muun- seenvälillä tuminenSININENAmino G 0,51 vähäinen vähäinen kohtuulli- suuri pienehkö korkeaAcidnenPhotine 0,36 vähäinen on suuri hyvin pienehkö korkeaCUsuuriVIHREÄUranine 0,29 kohtuulli- on suuri hyvin melko korkeanen suuri suuriLissamine 0,29 pieni ei vähäinen suuri melko hyvinFF suuri korkeaPyramine 0,087 pieni on suuri suuri hyvin korkeapieniORANSSIRhodamine 0,010 suuri ei pieni hyvin hyvin matalaB suuri suuriRhodamine 0,013 suuri ei pieni hyvin suuri melkoWT suuri korkeaSulphoRhodamine 0,061 suuri ei pieni suuri hyvin melkoB suuri suuriSINI-VIHREÄNa- ei suuriNaphtionate96
- Page 1 and 2:
POHJAVESITUTKIMUSOPASKÄYTÄNNÖN O
- Page 3 and 4:
ToimittajaTimo KinnunenJulkaisijaSu
- Page 5 and 6:
4.3.1 Pohjavesivahinkojen torjuntat
- Page 7 and 8:
8.5.4 Vedenoton järjestely........
- Page 9 and 10:
1. JOHDANTOTämän opaskirjan tarko
- Page 11 and 12:
lisen laadun selvityksiin. Geologia
- Page 13 and 14:
ohella esiintyy myös muun muassa r
- Page 15 and 16:
ta todella tarvitaan. Monissa tapau
- Page 17 and 18:
Kuva 3.2.1. Pohjavesialuekartta (Nu
- Page 19 and 20:
Kuva 3.2.3 Maaperäkartta 1:20 000,
- Page 21 and 22:
Tehtävänkuvaus on yksi tärkeimmi
- Page 23 and 24:
tetty muihin tarkoituksiin. Tällai
- Page 25 and 26:
Kuva 4.1.2. Havaintoputkien asennus
- Page 27 and 28:
Kuva 4.1.3a. Imusarjalla tehty koep
- Page 29 and 30:
Kuva 4.1.3c. Vasemmalla: Havaintopu
- Page 31 and 32:
kimus. Näin tehdään esimerkiksi
- Page 33 and 34:
Kuva 4.1.5a. Tekopohjaveteen liitty
- Page 35 and 36:
Kuva 4.1.6. Leppävirran vesihuolto
- Page 37 and 38:
toitus (ks. 4.1.1). Vedenpintojen m
- Page 39 and 40:
Kuva 4.2.2a. Nykyisen käytännön
- Page 42 and 43:
lellinen laatiminen on erityisen t
- Page 44 and 45:
Pohjaveden laadun määrittämiseks
- Page 46 and 47: javesialueelle vai vanhan tien suoj
- Page 48 and 49: Edita Prima Oy. Helsinki.Tiehallint
- Page 50 and 51: Kuva 4.3.1b Pohjavesialueen suojelu
- Page 52 and 53: Kuva 4.3.1d. Monikerrosnäytteenott
- Page 54 and 55: MTBE otettiin käyttöön lyijyä k
- Page 56 and 57: ottimiin. Liuottimien käyttökohte
- Page 58 and 59: Kuva 4.3.3. Tetrakloorieteenillä s
- Page 60 and 61: STM:n talousveden raudalle ja manga
- Page 62 and 63: Kuva 4.3.4b. Suuri puunkyllästäm
- Page 64 and 65: Kuva 4.3.5. Kasvisuojeluruiskutusta
- Page 66 and 67: Riskiluku > 65ja/tai CI-pit.-110-25
- Page 68 and 69: Kuva 4.3.6b Sähkönjohtavuuden mit
- Page 70 and 71: Kuva 4.3.7. Ylikuormitettu lantala
- Page 72 and 73: pohjaveden alentamisesta mahdollise
- Page 74 and 75: 5. TUTKIMUSMENETELMÄT5.1 Pohjavesi
- Page 76 and 77: Kuva 5.1. Tulkinta Nummi-Pusulan Ke
- Page 78 and 79: Maastokäynnillä on hyvä kulkea a
- Page 80 and 81: Oripää 1999mmOripää 2000mm18018
- Page 82 and 83: On tärkeää, että veden korkeus
- Page 84 and 85: Kuva 5.2.4b. Tulkittu painovoimapro
- Page 86 and 87: uksessa. Tyypillinen ”piilokerros
- Page 88 and 89: 5.2.5 KairauksetKairausten avulla v
- Page 90 and 91: Kuva 5.2.5b. Esimerkkejä porakonek
- Page 92 and 93: tietyllä korkeudella olevasta kerr
- Page 94 and 95: PutkimittauksetHelmisaari, H-S., Il
- Page 98 and 99: den käyttö sopii silloin, kun on
- Page 100 and 101: Kuva 5.3.2b. Pinta- ja pohjavesien
- Page 102 and 103: 0.012Case 4Distance: 700 mResidence
- Page 104 and 105: 5.3.5 KirjallisuuttaAastrup, M. Thu
- Page 106 and 107: Näytteenotossa tulee aina kulkea p
- Page 108 and 109: Kuva 6.2.1a Erilaisia näytteenotto
- Page 110 and 111: Kuva 6.2.1 c. Vähäantoisten ja ma
- Page 112 and 113: Kuva 6.2.4. Näytteenottoa kaivosta
- Page 114 and 115: vedestä voi olla vettä, josta ei
- Page 116 and 117: Kuva 6.3. Happinäytteen otto. Näy
- Page 118 and 119: mukaan. Periaatteena on kahden elek
- Page 120 and 121: Kattavaa listaa siitä, mitä millo
- Page 122 and 123: laatuvaatimuksista ja valvontatutki
- Page 124 and 125: 6.7 POHJAVEDEN KÄSITTELY-TUTKIMUKS
- Page 126 and 127: Kuva 6.7.1b. Raudan ja mangaanin po
- Page 128 and 129: Kuva 6.7.1e. Kalkkikivisuodatus. Sa
- Page 130 and 131: KunnostusmenetelmätPohjaveden puhd
- Page 132 and 133: Kemikaalien lisäys: kalkki, FeCl3-
- Page 134 and 135: AloitusMäärittele tavoitteetKerä
- Page 136 and 137: Taulukko 7.3. Pohjaveden virtauksen
- Page 138 and 139: ta ja kertoimia tarkennetaan kunnes
- Page 140 and 141: ja. Jokainen moduuli käsittelee om
- Page 142 and 143: Diego. 381 s.Artimo, A. 2003. Three
- Page 144 and 145: 8.1 YleistäTutkimusselostuksen alu
- Page 146 and 147:
ne. Esitetään, minkälaiseen tulo
- Page 148 and 149:
dollinen vaikutus veden laatuun. Se
- Page 150 and 151:
MYRSKYLÄ, TUHKAUUNINMÄKI, HP1AHap
- Page 152 and 153:
Suomusjärvi (Ilmatieteen laitoksen
- Page 154 and 155:
Alenema, pohjavedenEsimerkiksi koep
- Page 156 and 157:
ImeytymiskerroinDimensioton suhdelu
- Page 158 and 159:
MaaperäKallioperää verhoava irta
- Page 160 and 161:
via maalajeja. Tällöin vastaava v
- Page 162 and 163:
SavesSavilajite, raekoko alle 0,002
- Page 164 and 165:
misesta. VOC-tarkkailun tulisikin p
- Page 166 and 167:
165165165
- Page 168 and 169:
167167167
- Page 170 and 171:
LÄHDETIEDUSTELULIITE 4.1.1/1______
- Page 172 and 173:
KAIVOKORTTI LIITE LIITE 4.1.1/3 4.1
- Page 174 and 175:
LIITE 8.5.10/3PUTKIKORTTITutkimukse
- Page 176 and 177:
LIITE 8.5.10/5ESIMERKKI VESINÄYTTE
- Page 178 and 179:
LIITE 8.5.10/9ESIMERKKEJÄ ASEMAPII
- Page 180 and 181:
LIITE 8.5.10/10ESIMERKKEJÄTUTKIMUS
- Page 182 and 183:
LIITE 8.5.10/11ESIMERKKEJÄ HYDROGE
- Page 184 and 185:
LIITE 8.5.10/12Pohjavesinäytteenot
- Page 186 and 187:
LIITE 8.5.10.13/2RENGASKAIVOJEN VED
- Page 188 and 189:
LIITE 8.5.10.13/4Muuttuja Yksikkö
- Page 190 and 191:
LIITE 8.5.10.13/6Pohjaveden laatu P
- Page 192 and 193:
OngelmiaMediakeidasvedenlaadussa?Hy
- Page 194 and 195:
193193193