laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista(Suomen säädöskokoelma 401/2001), jos kyseessäei ole julkinen tai kaupallinen toiminta.Talousveden valvonnassa säännöllisesti tarkasteltavatsuureet on jaettu jatkuvaan valvontaanja jaksottaiseen seurantaan. Jatkuvan valvonnantavoitteena on saada säännöllistä tietoatalousveden aistinvaraisesta ja mikrobiologisestalaadusta sekä talousveden käsittelyn, erityisestidesinfioinnin, tehokkuudesta ja laatuvaatimustentäyttymisestä. Jaksottaisessa seurannassaselvitetään, täyttääkö talousvesi asetuksen liitteenI mukaiset vaatimukset. Jokaisen vesilaitoksen onlaadittava oma laitoskohtainen valvontaohjelmansa,jossa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet.Vesilaitosta perustettaessa vedenlaatutulee tutkia asetuksen mukaisesti.Yksityiskaivojen vedenlaadun seuranta onyleensä keskittynyt veden mikrobiologisen käyttökelpoisuudenvarmistamiseen sekä mahdollistenterveydelle haitallisten aineiden selvittämiseen.Veden mikrobiologista laatua ilmentävienindikaattoribakteereiden (Escherichia coli, suolistoperäisetenterokokit) lisäksi voidaan tutkia kaivovedenkemiallista laatua. Tällöin vesinäytteistäanalysoidaan pH, sähkönjohtavuus, terveydellehaitalliset typpiyhdisteet (nitriitti, nitraatti),ammonium, veden orgaanisen aineksen määrääkuvaava permanganaattiluku, hapettuvuustai TOC sekä raudan ja mangaanin pitoisuudet.Lisäksi määritetään aistinvarainen laatu eli vedenmaku ja haju. Laajemmassa tutkimuksessaselvitetään edellisten lisäksi veden kovuus, sameussekä kloridin ja sulfaatin pitoisuudet. Myösfluoridimääritys on hyvä tehdä rapakivialueilla.Arseenin ja radonin sekä uraanin pitoisuudeton hyvä selvittää erityisesti porakaivoista alueilla,joiden kallioperässä niitä on runsaasti.6.6.2 Pohjaveden laadun seurantaTällä hetkellä on toiminnassa valtakunnallinenpohjaveden seurantaverkosto, johon on yhdistettyympäristöhallinnon (alueellisten ympäristökeskustenhoitama ja SYKEn koordinoima)pohjavesiasemaverkko ja Geologian tutkimuskeskuksenpohjavesiseurantaverkko. Kyseinenyhteinen verkosto seuraa sekä pohjaveden pinnankorkeuttaettä pohjaveden laatua.Vesipuitedirektiivi lisää pohjaveden seurannanvelvoitetta. Kaikkien pohjavesimuodostumien(I ja II luokan luokitellut pohjavesialueet)ominaispiirteet tullaan arvioimaan. Arvioinninyhteydessä selvitetään myös, minkä laatuista vettäko. muodostumassa esiintyy.Seurantavelvoitteet jaetaan perusseurantaanja tätä täydentävään toiminnalliseen seurantaan.Perusseurannan tavoitteina on luontaisten ja ihmistoiminnanvaikutusten seuraaminen pitkälläaikavälillä. Pohjaveden pinnan korkeutta tuleeseurata siten, että mahdollinen liiallinen vedenkorkeudenalenema tulee havaituksi. Lisäksikannattaa seurata luonnontilaisia pohjavedenpinnan korkeuksia, jotta pystytään osoittamaan,mikä on vedenotosta johtuvaa pinnankorkeudenvaihtelua ja mikä luontaista. Perusseurannassamääritettäviä suureita ovat happipitoisuus,pH, sähkönjohtavuus, nitraatti, ammonium.Näitä tulee seurata kaikissa ko. pohjavesimuodostumissatai niiden ryhmissä. Ympäristöpaineidenvaikutuksia osoittavia lisämuuttujia seurataansiellä, missä niitä esiintyy. Tätä toiminnallistaseurantaa jouduttaneen tekemään tiheämminkuin varsinaista perusseurantaa. Toiminnallinenseuranta painottuu alueille, joillaon eri tyyppisiä ihmisen toimintoja. Toiminnanharjoittajalla tulee olemaan suuri vastuu seurannanjärjestämisestä.Kemiallinen seurantaPohjaveden laatua seurataan systemaattisesti ympäristöhallinnonja Geologian tutkimuskeskuksenseurantakohteissa. Pääsääntöisesti näytteitäotetaan neljä kertaa vuodessa. Kohteet edustavaterilaisia ilmasto-, maasto-, kallioperä- ja maaperäolojaSuomessa. Ympäristöhallinnon kohteeton aikoinaan perustettu alueille, joilla ihmisentoiminnan vaikutukset ovat olleet mahdollisimmanvähäisiä. Ne ovat hydrogeologisesti yhtenäisiäpohjaveden muodostumisalueita tai niidenpienempiä rajattuja alueita, joiden koot vaihtelevat0,2 ja 3,0 km 2 välillä. Pohjaveden muodostumistaja pohjaveden laadun muutoksiavoidaan arvioida vesi- ja ainetaseiden avulla.Pohjaveden näytesarjat kerätään pohjavesiase-121121121
man muodostumisalueella tai lähistöllä olevistalähteistä. Näytteistä on määritetty sähkönjohtavuus,alkaliniteetti, pH, N tot, N-NO 3, N-NH 4, P tot,P-PO 4, Cl, Fe, Mn, SO 4, Na, K, Ca, Mg, SiO 2, F, Al,Cd, Cu, Pb, Ni, Zn, Hg ja TOC. Vuodesta 2003lähtien on määritetty näiden lisäksi Sb, As, Ba, Be,B, O 2, Ag, Co, Cr, Li, Mo, Rb, Se, Sr, Tl, Th, U, V jaBi. Vesianalyysimenetelmien kehittymisen seurauksenamääritystarkkuudet ovat seurantajaksonaikana saattaneet muuttua huomattavastikin.Geologian tutkimuskeskus on seurannut1960-luvulta lähtien pohjaveden ominaisuuksiaerilaisissa geologisissa kerrostumissa eri puolillaSuomea. Tutkimuksen tarkoituksena on ollutselvittää geologisten ja geokemiallisten tekijöidensekä ihmisen vaikutusta pohjaveden laatuunja määrään. Täysin luonnontilaisia alueitaon mukana vain muutamia. Näytteenoton yhteydessämitataan pohjaveden pinnanasema jalähteiden virtaamat. Näytteenotto suoritetaan1 - 4 kertaa vuodessa. Vedestä mitataan kentälläpH, sähkönjohtavuus, lämpötila sekä happi- jahiilidioksidipitoisuus.Laboratoriossa määritetään pH, sähkönjohtavuus,väri- ja KMnO 4-luku, alkaliteetti, SO 42-,Cl - , F - , Br - , NO 3-, PO 43-, Ca, Mg, Sr, Ba, Be, Na, K,Li, Rb, SiO 2, kokonaiskovuus, Al, B, Fe, Mn, Cu,Zn, Ni, Co, Cr, Pb, Cd, V, Mo, Se, Ag, Tl, As, Sb,Bi, Rn, U, Th, δD ja δ 18 O.Määrällinen seurantaPohjaveden pinnankorkeutta seurataan pohjavesiasemillapohjavesikentistä siten, että kullakinasemalla on 10 pohjavesiputkea, joita havainnoidaankahden viikon välein. Osa putkista onvarustettu piirturilla tai automaattisella mittalaitteella.Putkien pinnankorkeuksista lasketaankenttäkeskiarvo, jota vertaamalla saadaan tietoakulloisestakin pohjavesitilanteesta verrattunaaikaisempiin vuosiin ja keskimääräisiin ajankohdanpinnankorkeuksiin. Näin saadaan selvillekulloinenkin pohjavesitilanne. Kulloistakinpohjavesitilannetta aikasarjoihin vertaamallasaadaan tietoa pohjaveden määrän vaihteluista.VelvoitetarkkailutVelvoitetarkkailut perustuvat yleensä aikaisemminvesioikeuden, nykyisin ympäristölupavirastojenvedenotto- ja ympäristölupien lupamääräyksiin,joissa luvansaaja määrätään tarkkailemaanluvan saaneen hankkeen ympäristövaikutuksia.Vedenottamoiden velvoitetarkkailuissatarkkaillaan yleensä vedenottamolta otettuja vesimääriäsekä pohjavedenpinnan korkeutta vedenottamopaikanympäristössä. Uusimmissa luvissasaattaa olla velvoitteita seurata myös pohjavedenlaatua.EUROWATERNET-seurantaEUROWATERNET on koko Euroopan kattavaveden määrän ja laadun seurantaverkko, jokakoostuu jäsenvaltioiden omista, EU:n ohjeidenmukaan laadituista seurantaverkoista. Jäsenvaltiottoimittavat tiedot Euroopan ympäristökeskukseen,joka kokoaa ja raportoi ne. Tietojenavulla laaditaan koko Eurooppaa koskevia vedenlaatuselvityksiä.Suomen EUROWATER-NET seurantaverkko sisältää noin 250 järvihavaintopaikkaa,200 jokihavaintopaikkaa ja 200pohjavesihavaintopaikkaa, joista noin 50 sijaitseeluonnontilaisilla alueilla ja loput vesilaitostenja muiden toiminnanharjoittajien toimintaalueilla.Näillä seurataan sekä pohjaveden laatuaettä pinnankorkeutta.Hankkeisiin liittyvät valtakunnalliset ja alueellisetseurannatErilaisiin suurempiin hankkeisiin liittyy tietynaikavälin seurantoja. Nämä ovat usein määräaikaisiaja loppuvat tietyn ajan kuluttua. Jos kyseisilläseurannoilla katsotaan olevan pidempiaikaistahyödyllistä käyttöä joko valtakunnallisestitai alueellisesti, tulisi selvittää mahdollisuudetjatkaa kyseistä seurantaa hankkeen päättymisenkinjälkeen.122
- Page 1 and 2:
POHJAVESITUTKIMUSOPASKÄYTÄNNÖN O
- Page 3 and 4:
ToimittajaTimo KinnunenJulkaisijaSu
- Page 5 and 6:
4.3.1 Pohjavesivahinkojen torjuntat
- Page 7 and 8:
8.5.4 Vedenoton järjestely........
- Page 9 and 10:
1. JOHDANTOTämän opaskirjan tarko
- Page 11 and 12:
lisen laadun selvityksiin. Geologia
- Page 13 and 14:
ohella esiintyy myös muun muassa r
- Page 15 and 16:
ta todella tarvitaan. Monissa tapau
- Page 17 and 18:
Kuva 3.2.1. Pohjavesialuekartta (Nu
- Page 19 and 20:
Kuva 3.2.3 Maaperäkartta 1:20 000,
- Page 21 and 22:
Tehtävänkuvaus on yksi tärkeimmi
- Page 23 and 24:
tetty muihin tarkoituksiin. Tällai
- Page 25 and 26:
Kuva 4.1.2. Havaintoputkien asennus
- Page 27 and 28:
Kuva 4.1.3a. Imusarjalla tehty koep
- Page 29 and 30:
Kuva 4.1.3c. Vasemmalla: Havaintopu
- Page 31 and 32:
kimus. Näin tehdään esimerkiksi
- Page 33 and 34:
Kuva 4.1.5a. Tekopohjaveteen liitty
- Page 35 and 36:
Kuva 4.1.6. Leppävirran vesihuolto
- Page 37 and 38:
toitus (ks. 4.1.1). Vedenpintojen m
- Page 39 and 40:
Kuva 4.2.2a. Nykyisen käytännön
- Page 42 and 43:
lellinen laatiminen on erityisen t
- Page 44 and 45:
Pohjaveden laadun määrittämiseks
- Page 46 and 47:
javesialueelle vai vanhan tien suoj
- Page 48 and 49:
Edita Prima Oy. Helsinki.Tiehallint
- Page 50 and 51:
Kuva 4.3.1b Pohjavesialueen suojelu
- Page 52 and 53:
Kuva 4.3.1d. Monikerrosnäytteenott
- Page 54 and 55:
MTBE otettiin käyttöön lyijyä k
- Page 56 and 57:
ottimiin. Liuottimien käyttökohte
- Page 58 and 59:
Kuva 4.3.3. Tetrakloorieteenillä s
- Page 60 and 61:
STM:n talousveden raudalle ja manga
- Page 62 and 63:
Kuva 4.3.4b. Suuri puunkyllästäm
- Page 64 and 65:
Kuva 4.3.5. Kasvisuojeluruiskutusta
- Page 66 and 67:
Riskiluku > 65ja/tai CI-pit.-110-25
- Page 68 and 69:
Kuva 4.3.6b Sähkönjohtavuuden mit
- Page 70 and 71:
Kuva 4.3.7. Ylikuormitettu lantala
- Page 72 and 73: pohjaveden alentamisesta mahdollise
- Page 74 and 75: 5. TUTKIMUSMENETELMÄT5.1 Pohjavesi
- Page 76 and 77: Kuva 5.1. Tulkinta Nummi-Pusulan Ke
- Page 78 and 79: Maastokäynnillä on hyvä kulkea a
- Page 80 and 81: Oripää 1999mmOripää 2000mm18018
- Page 82 and 83: On tärkeää, että veden korkeus
- Page 84 and 85: Kuva 5.2.4b. Tulkittu painovoimapro
- Page 86 and 87: uksessa. Tyypillinen ”piilokerros
- Page 88 and 89: 5.2.5 KairauksetKairausten avulla v
- Page 90 and 91: Kuva 5.2.5b. Esimerkkejä porakonek
- Page 92 and 93: tietyllä korkeudella olevasta kerr
- Page 94 and 95: PutkimittauksetHelmisaari, H-S., Il
- Page 96 and 97: tutkittu tiedon lisäämiseksi radi
- Page 98 and 99: den käyttö sopii silloin, kun on
- Page 100 and 101: Kuva 5.3.2b. Pinta- ja pohjavesien
- Page 102 and 103: 0.012Case 4Distance: 700 mResidence
- Page 104 and 105: 5.3.5 KirjallisuuttaAastrup, M. Thu
- Page 106 and 107: Näytteenotossa tulee aina kulkea p
- Page 108 and 109: Kuva 6.2.1a Erilaisia näytteenotto
- Page 110 and 111: Kuva 6.2.1 c. Vähäantoisten ja ma
- Page 112 and 113: Kuva 6.2.4. Näytteenottoa kaivosta
- Page 114 and 115: vedestä voi olla vettä, josta ei
- Page 116 and 117: Kuva 6.3. Happinäytteen otto. Näy
- Page 118 and 119: mukaan. Periaatteena on kahden elek
- Page 120 and 121: Kattavaa listaa siitä, mitä millo
- Page 124 and 125: 6.7 POHJAVEDEN KÄSITTELY-TUTKIMUKS
- Page 126 and 127: Kuva 6.7.1b. Raudan ja mangaanin po
- Page 128 and 129: Kuva 6.7.1e. Kalkkikivisuodatus. Sa
- Page 130 and 131: KunnostusmenetelmätPohjaveden puhd
- Page 132 and 133: Kemikaalien lisäys: kalkki, FeCl3-
- Page 134 and 135: AloitusMäärittele tavoitteetKerä
- Page 136 and 137: Taulukko 7.3. Pohjaveden virtauksen
- Page 138 and 139: ta ja kertoimia tarkennetaan kunnes
- Page 140 and 141: ja. Jokainen moduuli käsittelee om
- Page 142 and 143: Diego. 381 s.Artimo, A. 2003. Three
- Page 144 and 145: 8.1 YleistäTutkimusselostuksen alu
- Page 146 and 147: ne. Esitetään, minkälaiseen tulo
- Page 148 and 149: dollinen vaikutus veden laatuun. Se
- Page 150 and 151: MYRSKYLÄ, TUHKAUUNINMÄKI, HP1AHap
- Page 152 and 153: Suomusjärvi (Ilmatieteen laitoksen
- Page 154 and 155: Alenema, pohjavedenEsimerkiksi koep
- Page 156 and 157: ImeytymiskerroinDimensioton suhdelu
- Page 158 and 159: MaaperäKallioperää verhoava irta
- Page 160 and 161: via maalajeja. Tällöin vastaava v
- Page 162 and 163: SavesSavilajite, raekoko alle 0,002
- Page 164 and 165: misesta. VOC-tarkkailun tulisikin p
- Page 166 and 167: 165165165
- Page 168 and 169: 167167167
- Page 170 and 171: LÄHDETIEDUSTELULIITE 4.1.1/1______
- Page 172 and 173:
KAIVOKORTTI LIITE LIITE 4.1.1/3 4.1
- Page 174 and 175:
LIITE 8.5.10/3PUTKIKORTTITutkimukse
- Page 176 and 177:
LIITE 8.5.10/5ESIMERKKI VESINÄYTTE
- Page 178 and 179:
LIITE 8.5.10/9ESIMERKKEJÄ ASEMAPII
- Page 180 and 181:
LIITE 8.5.10/10ESIMERKKEJÄTUTKIMUS
- Page 182 and 183:
LIITE 8.5.10/11ESIMERKKEJÄ HYDROGE
- Page 184 and 185:
LIITE 8.5.10/12Pohjavesinäytteenot
- Page 186 and 187:
LIITE 8.5.10.13/2RENGASKAIVOJEN VED
- Page 188 and 189:
LIITE 8.5.10.13/4Muuttuja Yksikkö
- Page 190 and 191:
LIITE 8.5.10.13/6Pohjaveden laatu P
- Page 192 and 193:
OngelmiaMediakeidasvedenlaadussa?Hy
- Page 194 and 195:
193193193