Näytteenotossa tulee aina kulkea puhtaimmaltapisteeltä kohti likaisinta pistettä. Järjestyson helppo suunnitella silloin, kun pisteistä onaiempaa analyysitietoa tai likaantumislähteen sijaintitiedetään. Muulloin tilanne pitää arvioidaesimerkiksi pohjaveden virtaussuuntatulkinnastaja mahdollisten likaavien kohteiden sijaintitiedoista.Kontaminaation välttämiseksi näytteenottopisteistätulee pumpata riittävästi vettäennen näytteen ottamista. Tavanomainen kontaminaationsyy on likaantuneiden tai huonostipuhdistettujen näytteenottovälineiden käyttö.Näytteenottovälineet on puhdistettava tai vaihdettavapuhtaisiin näytepisteiden välillä. Pumppuihinliitettävien letkujen tulisi olla mahdollisuuksienmukaan näytteenottopistekohtaisia,koska pitkän letkun puhdistaminen kentällä saattaaolla vaikeata ja talviolosuhteissa jopa mahdotonta.Putkikohtaisten, havaintoputkiin pysyvästisijoitettujen pumppujen ja letkujen käyttöpoistaa näytteenottovälineiden puhdistustarpeeneri näytteenottopisteiden välillä lähes kokonaan.Toisaalta on kuitenkin hyvä muistaa, ettämyös havaintoputkiin pysyvästi sijoitettuihinletkuihin voi ajan mittaan kertyä likaa, joka voisatunnaisesti irrotessaan aiheuttaa kontaminaatiotanäytteeseen. Letkut tulisikin ottaa pois havaintoputkistaja puhdistaa tai vaihtaa säännöllisinväliajoin, esimerkiksi vuosittain.Ilmastumisen mahdolliset vaikutukset vesinäytteidenedustavuuteen on syytä huomioida.Näyteveden altistuminen ulkoilmalle voi aiheuttaaesimerkiksi helposti hapettuvien metalliensaostumista ja tiettyjen orgaanisten kemikaalienhaihtumista. Ilmastumisen haitallisia vaikutuksiavoidaan vähentää pohjavesiputkiin kiinteästiasennetuilla näytteenottovälineillä tai hyvinpienitehoisella pumppauksella.Näytteiden kestävöintiin käytettävien kemikaalienkautta tapahtuvaa kontaminaatiota pitäävaroa. Ennen näytteenottokierrokselle lähtöäon varmistettava, että kestävöintiaineet ovatriittävän tuoreita ja puhtaita.Toistuvassa seurantanäytteenotossa on tulostenvertailukelpoisuuden kannalta tärkeätä, ettänäytteenotto toteutetaan aina samalla menetelmälläja samalla tavalla. Näytteenoton yhteydessäpitäisi ottaa aina varsinaisten näytteidenlisäksi nollanäyte. Nollanäyte otetaan kentälletuodusta puhtaasta ionivaihdetusta vedestä samoillamenetelmillä ja välineillä kuin varsinainennäytekin. Nollanäyte kuljetetaan ja analysoidaankuten varsinaiset näytteet. Mahdollinenkontaminaatio on pääteltävissä puhtaannäytteen analyysituloksista. Mikäli nollanäytteenkontaminaation syy ei selviä eikä muidennäytteiden mahdollista kontaminaatiota voidasulkea pois, tulokset ovat käyttökelvottomia janäytteenotto on uusittava.Näytteenoton yhteydessä tehdään näytteenottopöytäkirja,johon merkitään näytteenottaja,näytteenottopäivämäärä vuosilukuineen, pumppaustiedot(esim. käytetty pumppu, pumppaustehotja -ajat, veden kirkastuminen, vedenpinnankorkeus ennen pumppausta ja sen jälkeen), näytteenottosyvyyssekä muita näytteenottoon tai näytteeseenliittyviä huomioita. Näytteenottopöytäkirjatulee täyttää huolellisesti siten, että seuraavallanäytteenottokerralla sen avulla on mahdollistatoistaa näytteenotto samalla tavalla kuin edelliselläkerralla. Pöytäkirja saattaa olla myöhemminainoa dokumentti, jonka avulla voidaan arvioidaesimerkiksi poikkeavien analyysitulosten syitäja saatujen tulosten luotettavuutta. Esimerkkinäytteenottopöytäkirjalomakkeesta on liitteenä8.5.10/12.6.2.1 NäytteenottovälineetNäytteenottoon ja pohjavesiputkien huuhteluunkäytettävien välineiden valinta riippuu pohjavesiputkenrakenteesta ja antoisuudesta, näytteenottosyvyydestäja tutkittavista haitta-aineista. Tärkeintyöväline pohjavesinäytteenotossa on toimiva,puhdas pumppu. Pohjavesinäytteenotossavoidaan käyttää esimerkiksi käsi- ja moottorikäyttöisiäimupumppuja, peristalttisia pumppuja, uppopumppuja,syrjäytyspumppuja sekä inertiapumppuja.Mikäli näytteenotossa käytetään sähkökäyttöistäpumppua, varusteisiin kuuluu lisäksiakku tai aggregaatti sekä polttoainetta.Uppopumppu sopii hyvin sekä havaintoputkistaettä kaivoista tehtävään näytteenottoon.Saatavilla on pumppuja, jotka sopivat halkaisijaltaan50 mm putkeen. Uppopumpun moottorion pumpun rungossa ja pumppu voidaan laskeanäytteenottosyvyyteen. Uppopumput toimi-105105105
vat yleensä sähköllä, joka saadaan akusta tai tuotetaanmukana kuljetettavalla aggregaatilla.Näytteitä otetaan yleisesti myös ns. itseimevälläpumpulla. Sen toiminta perustuu maanpinnallaolevaan pumppuun, joka alipaineenavulla nostaa vettä maan pinnalle. Veden pintaei saa olla yli kuuden metrin syvyydessä pumpuntoimintatavasta johtuen. Itseimevät näytteenottopumputovat yleensä polttomoottorikäyttöisiä.Noutimien käyttö pohjavesinäytteenotossaon yleensä suositeltavaa vain silloin, kun näytteenottokohtaon käytettävissä oleville pumpuilleliian syvällä, putken antoisuus on erittäinheikko tai vesinäytteen saantia tietyltä syvyystasoltaei voida muuten varmistaa. Tämä johtuusiitä, että noutimien käyttö aiheuttaa lähes ainapoikkeamia vesinäytteen laadulle. Noutimellaotetun näytteen tulosta onkin syytä pitää suuntaaantavana. Teflonista valmistetut noutimet onhelppo pitää puhtaana.Muita näytteenotossa tarvittavia välineitäovat vedenpinnan korkeusmitta, lämpömittarisekä mahdolliset muut kenttämittarit. Näytteenottopumppauksentuottoa mitataan usein astiamittauksella,jonka tekemiseen tarvitaan kello jatilavuudeltaan tarkistettu astia. Näytteenottovälineisiinsaattaa kuulua myös näytteiden kestävöintiintarvittavia kemikaaleja sekä kenttämäärityksissätarvittavia kemikaaleja ja välineitä.Näyteastiat valitaan tutkimuksessa tehtävienmääritysten, arvioitujen pitoisuuksien sekä tutkimukseltavaadittavan tarkkuuden mukaan.Samasta näytepisteestä joudutaan lähes aina ottamaannäytteitä moniin eri näyteastioihin.Useimpiin fysikaalis-kemiallisiin epäorgaanistenaineiden määrityksiin soveltuvat polyeteenimuovistavalmistetut, värittömällä kierretulpallavarustetut muovipullot. Lasiset, hiostulpallisetpullot sopivat orgaanisten yhdisteiden analysointiavarten otettaville näytteille, kaasumaistenyhdisteiden (hiilidioksidi, happi, sulfidi)näytteille, alkaliniteettinäytteille sekä pH:n jasähkönjohtavuuden määritykseen käytettävillenäytteille. Tulevaisuudessa haihtuvien orgaanistenyhdisteiden näytteet otettaneen yhä useamminsuoraan näyteampulleihin, joita ei kentälläsulkemisen jälkeen enää tarvitse avata ennenvarsinaista analysointia. Yleensä analyysit tekevälaboratorio luovuttaa oikeanlaiset pullot näytteenottajalle.Erilaisia määrityksiä varten tarvittaviennäytepullojen materiaali ja puhdistusohjeetsekä ohjeelliset näytetilavuudet ja säilöntäohjeeton esitetty julkaisussa ”Vesitutkimustennäytteenottomenetelmät” (Mäkelä,A&al.1992).6.2.2 Näytteenotto lähteestäLähteestä voidaan ottaa näyte suoraan näytepulloontai juoksuttamalla vesi letkun avulla pulloonesim. lapolla. Näytteenotossa voidaan käyttäämyös pullonoudinta, jolloin on varottava sekoittamastalähteen vettä. Näyte otetaan suurimmastapurkaumasta, mikäli lähdealueella on useampiapurkautumiskohtia. Tällöin näyte edustaaparhaiten lähteen yläpuolista pohjavesialuetta,jolla lähteen vesi muodostuu.6.2.3 Näytteenotto havaintoputkestaHavaintoputken materiaali vaikuttaa merkittävästivesinäytteen veden laatuun sekä näytteenottotapaan.Metalliputket soveltuvat huonostinäytteenottoputkiksi varsinkin pitkäaikaisessapohjaveden laadun tarkkailussa. Parhaita näytteenottoputkiaovat muoviputket. Havaintoputkistaja niiden asentamisesta kerrotaan kohdassa5.2.6. Pohjavesinäyte otetaan pääsääntöisestihavaintoputkesta aina pumppaamalla tai huonotoimisten,vähäantoisien putkien osalta pumppauksenjälkeen noutimella. Veden pumppaaminenennen näytteenottoa on tärkeää, jotta näyteedustaisi pohjavesivyöhykkeen veden laatuaeikä havaintoputkessa seisseen tai näytteen-ottoletkuihinedelliseltä näytteenottopaikalta jääneenveden laatua.Aluksi mitataan pohjavedenpinnan korkeushavaintoputkessa. Näytteenottopumppu asennetaanennalta sovittuun näytteenottosyvyyteenja aloitetaan pumppaus. Mikäli näytteenotossakäytetään polttomoottorikäyttöistä pumppua taipolttomoottoriaggregaattia, on laite sijoitettavaniin, että pakokaasut eivät pääse näytteenottopaikalle.Laite sijoitetaan esimerkiksi näytteenottokohtaannähden tuulen alapuolelle. Näytteenottopumppausaloitetaan varovasti teholla106
- Page 1 and 2:
POHJAVESITUTKIMUSOPASKÄYTÄNNÖN O
- Page 3 and 4:
ToimittajaTimo KinnunenJulkaisijaSu
- Page 5 and 6:
4.3.1 Pohjavesivahinkojen torjuntat
- Page 7 and 8:
8.5.4 Vedenoton järjestely........
- Page 9 and 10:
1. JOHDANTOTämän opaskirjan tarko
- Page 11 and 12:
lisen laadun selvityksiin. Geologia
- Page 13 and 14:
ohella esiintyy myös muun muassa r
- Page 15 and 16:
ta todella tarvitaan. Monissa tapau
- Page 17 and 18:
Kuva 3.2.1. Pohjavesialuekartta (Nu
- Page 19 and 20:
Kuva 3.2.3 Maaperäkartta 1:20 000,
- Page 21 and 22:
Tehtävänkuvaus on yksi tärkeimmi
- Page 23 and 24:
tetty muihin tarkoituksiin. Tällai
- Page 25 and 26:
Kuva 4.1.2. Havaintoputkien asennus
- Page 27 and 28:
Kuva 4.1.3a. Imusarjalla tehty koep
- Page 29 and 30:
Kuva 4.1.3c. Vasemmalla: Havaintopu
- Page 31 and 32:
kimus. Näin tehdään esimerkiksi
- Page 33 and 34:
Kuva 4.1.5a. Tekopohjaveteen liitty
- Page 35 and 36:
Kuva 4.1.6. Leppävirran vesihuolto
- Page 37 and 38:
toitus (ks. 4.1.1). Vedenpintojen m
- Page 39 and 40:
Kuva 4.2.2a. Nykyisen käytännön
- Page 42 and 43:
lellinen laatiminen on erityisen t
- Page 44 and 45:
Pohjaveden laadun määrittämiseks
- Page 46 and 47:
javesialueelle vai vanhan tien suoj
- Page 48 and 49:
Edita Prima Oy. Helsinki.Tiehallint
- Page 50 and 51:
Kuva 4.3.1b Pohjavesialueen suojelu
- Page 52 and 53:
Kuva 4.3.1d. Monikerrosnäytteenott
- Page 54 and 55:
MTBE otettiin käyttöön lyijyä k
- Page 56 and 57: ottimiin. Liuottimien käyttökohte
- Page 58 and 59: Kuva 4.3.3. Tetrakloorieteenillä s
- Page 60 and 61: STM:n talousveden raudalle ja manga
- Page 62 and 63: Kuva 4.3.4b. Suuri puunkyllästäm
- Page 64 and 65: Kuva 4.3.5. Kasvisuojeluruiskutusta
- Page 66 and 67: Riskiluku > 65ja/tai CI-pit.-110-25
- Page 68 and 69: Kuva 4.3.6b Sähkönjohtavuuden mit
- Page 70 and 71: Kuva 4.3.7. Ylikuormitettu lantala
- Page 72 and 73: pohjaveden alentamisesta mahdollise
- Page 74 and 75: 5. TUTKIMUSMENETELMÄT5.1 Pohjavesi
- Page 76 and 77: Kuva 5.1. Tulkinta Nummi-Pusulan Ke
- Page 78 and 79: Maastokäynnillä on hyvä kulkea a
- Page 80 and 81: Oripää 1999mmOripää 2000mm18018
- Page 82 and 83: On tärkeää, että veden korkeus
- Page 84 and 85: Kuva 5.2.4b. Tulkittu painovoimapro
- Page 86 and 87: uksessa. Tyypillinen ”piilokerros
- Page 88 and 89: 5.2.5 KairauksetKairausten avulla v
- Page 90 and 91: Kuva 5.2.5b. Esimerkkejä porakonek
- Page 92 and 93: tietyllä korkeudella olevasta kerr
- Page 94 and 95: PutkimittauksetHelmisaari, H-S., Il
- Page 96 and 97: tutkittu tiedon lisäämiseksi radi
- Page 98 and 99: den käyttö sopii silloin, kun on
- Page 100 and 101: Kuva 5.3.2b. Pinta- ja pohjavesien
- Page 102 and 103: 0.012Case 4Distance: 700 mResidence
- Page 104 and 105: 5.3.5 KirjallisuuttaAastrup, M. Thu
- Page 108 and 109: Kuva 6.2.1a Erilaisia näytteenotto
- Page 110 and 111: Kuva 6.2.1 c. Vähäantoisten ja ma
- Page 112 and 113: Kuva 6.2.4. Näytteenottoa kaivosta
- Page 114 and 115: vedestä voi olla vettä, josta ei
- Page 116 and 117: Kuva 6.3. Happinäytteen otto. Näy
- Page 118 and 119: mukaan. Periaatteena on kahden elek
- Page 120 and 121: Kattavaa listaa siitä, mitä millo
- Page 122 and 123: laatuvaatimuksista ja valvontatutki
- Page 124 and 125: 6.7 POHJAVEDEN KÄSITTELY-TUTKIMUKS
- Page 126 and 127: Kuva 6.7.1b. Raudan ja mangaanin po
- Page 128 and 129: Kuva 6.7.1e. Kalkkikivisuodatus. Sa
- Page 130 and 131: KunnostusmenetelmätPohjaveden puhd
- Page 132 and 133: Kemikaalien lisäys: kalkki, FeCl3-
- Page 134 and 135: AloitusMäärittele tavoitteetKerä
- Page 136 and 137: Taulukko 7.3. Pohjaveden virtauksen
- Page 138 and 139: ta ja kertoimia tarkennetaan kunnes
- Page 140 and 141: ja. Jokainen moduuli käsittelee om
- Page 142 and 143: Diego. 381 s.Artimo, A. 2003. Three
- Page 144 and 145: 8.1 YleistäTutkimusselostuksen alu
- Page 146 and 147: ne. Esitetään, minkälaiseen tulo
- Page 148 and 149: dollinen vaikutus veden laatuun. Se
- Page 150 and 151: MYRSKYLÄ, TUHKAUUNINMÄKI, HP1AHap
- Page 152 and 153: Suomusjärvi (Ilmatieteen laitoksen
- Page 154 and 155: Alenema, pohjavedenEsimerkiksi koep
- Page 156 and 157:
ImeytymiskerroinDimensioton suhdelu
- Page 158 and 159:
MaaperäKallioperää verhoava irta
- Page 160 and 161:
via maalajeja. Tällöin vastaava v
- Page 162 and 163:
SavesSavilajite, raekoko alle 0,002
- Page 164 and 165:
misesta. VOC-tarkkailun tulisikin p
- Page 166 and 167:
165165165
- Page 168 and 169:
167167167
- Page 170 and 171:
LÄHDETIEDUSTELULIITE 4.1.1/1______
- Page 172 and 173:
KAIVOKORTTI LIITE LIITE 4.1.1/3 4.1
- Page 174 and 175:
LIITE 8.5.10/3PUTKIKORTTITutkimukse
- Page 176 and 177:
LIITE 8.5.10/5ESIMERKKI VESINÄYTTE
- Page 178 and 179:
LIITE 8.5.10/9ESIMERKKEJÄ ASEMAPII
- Page 180 and 181:
LIITE 8.5.10/10ESIMERKKEJÄTUTKIMUS
- Page 182 and 183:
LIITE 8.5.10/11ESIMERKKEJÄ HYDROGE
- Page 184 and 185:
LIITE 8.5.10/12Pohjavesinäytteenot
- Page 186 and 187:
LIITE 8.5.10.13/2RENGASKAIVOJEN VED
- Page 188 and 189:
LIITE 8.5.10.13/4Muuttuja Yksikkö
- Page 190 and 191:
LIITE 8.5.10.13/6Pohjaveden laatu P
- Page 192 and 193:
OngelmiaMediakeidasvedenlaadussa?Hy
- Page 194 and 195:
193193193