Pohjavesitutkimusopas - käytännön ohjeita

lousveden saannin vaikeutuminen tai pumpattavavesimäärä on suurempi kuin 250 m 3 vuorokaudessa.Lupa tarvitaan yleensä myös silloin,jos pohjavettä alennetaan pysyvästi, vaikkapumpattava vesimäärä olisikin pienempi. Lupahaetaan aina ympäristölupavirastolta.Pysyvä pohjaveden alentaminen saattaa aiheuttaavaurioita kasvillisuudelle, vesihuollolleja rakennuksille. Varsinkin paljon vettä kuluttavatpuut kärsivät, kaivot kuivuvat, rakennuksetja rakenteet painuvat ja paalut lahoavat.Geotekniseen suunnitteluun kuuluu arvionlaatiminen pysyvän pohjaveden alentamisen vaikutuksistasekä suunnitelma haittojen vähentämiseksija korvaamiseksi. Jos pohjaveden alentamisestaaiheutuvat haitat ovat suuria, pohjavedenpysyvä aleneminen estetään tai se rajataan.4.4.4 LouhintatyötLouhintatyöt saattavat muuttaa pohjaveden virtaussuuntia.Kalliokynnykset toimivat useinpohjaveden virtauksen vedenjakajina. Niidenpoistaminen kriittisestä paikasta voi aiheuttaapohjaveden virtaamisen alkuperäisestä poikkeavaansuuntaan. Työmaalla tämä saattaa näkyäpohjaveden virtaamisena rakennusalueelle. Työmaanulkopuolella se voi näkyä vedenottamontai kaivon antoisuuden vähenemisenä tai pahimmillaankuivumisena. Louhinta- ja räjäytystyötsaattavat myös avata kallioperään uusia rakoja jahalkeamia, joita pitkin voi virrata heikompilaatuistapohjavettä alueella oleviin porakaivoihin.Ennen louhintatöiden aloittamista tulee ainaselvittää lähistöllä olevien pintavesikaivojen vedenpinnankorkeudet ja laatu sekä porakaivojenveden laatu.4.4.5 Arteesinen eli paineellinen pohjavesiArteesinen pohjavesi esiintyy alueilla, joilla hyvinvettä johtava pohjavesikerros sijaitsee esimerkiksivettä pidättävän savikerroksen alla japohjaveden muodostumisalueen pohjavedenpintaon korkeammalla kuin peitteisellä alueella.Jos pohjavettä suojaava savikerros rikkoontuu,muodostuu ns. arteesinen lähde, jossa poh-javeden pinta pyrkii vapaata aluetta vastaavalletasolle.Tällaisessa tilanteessa hydraulinen murtumaon voimakas ja tilanteen korjaaminen on lähesmahdotonta. Pahimmassa tapauksessa murtumapaikallemuodostuu uusi lähde, joka vähitellenalentaa pohjaveden pintaa koko pohjavesialueella.Lisäksi rakennuskohteella voidaan joutuamittavaan veden pois pumppaamiseen, ja rakennussuunnitelmaajoudutaan jopa muuttamaanuusia olosuhteita vastaavaksi. Rakentamisenlisäksi paineellinen pohjavesi saattaa tullaongelmaksi myös pohjavesiputkien asentamisenyhteydessä. Joissakin tapauksissa hydraulinenmurtuma on onnistuttu korjaamaan suodatinkankaanja moreeniaineksen avulla, puupaalujenavulla tai laittamalla reikään putki, jokaulottuu riittävän korkealle maanpinnan yläpuolelleestäen pohjaveden purkautumisen.4.4.6 KirjallisuuttaSuomen geoteknillinen yhdistys, 1987. Kairausopas IV:Pohjavedenpinnan ja huokosveden paineen mittaaminen.Suomen geoteknillinen yhdistys ry. jaRakentajain Kustannus Oy, 62 s.Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y., 2000.Talonrakennuksen maarakenteet - yleinen rakennusselostusja laatuvaatimukset, RIL 132-2000,Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.(email: ril@ril.fi), 123 s.Tielaitos, 1995. Tieleikkausten pohjatutkimukset.Geotekniikan informaatiojulkaisuja, Tielaitoksenselvityksiä 79, ISBN 951-726-155-1, TIEL3200354, 50 s.Tielaitos, 1998. Teiden pehmeikkötutkimukset.Geotekniikan informaatiojulkaisuja, Tielaitoksenselvityksiä 28, ISBN 951-726-447-X, TIEL3200520, 90 s.Tiehallinto, 2001. Teiden pohjarakenteiden suunnitteluperusteet.Suunnitteluvaiheen ohjaus. ISBN951-726-743-6, TIEH 2100002-01, 61 s. + 7liitettä.Ympäristöministeriö, Suunnittelu- konsulttitoimistojenliitto SKOL ry, Suomen geoteknillinen yhdistysry, Innogeo Oy, 2001. Rakennuspohjien ja pihaalueidenmaarakenne- ja kuivatusopas, MaKu2001, Rakennustieto O (www.rakennustieto.fi),92 s.72