Pohjavesitutkimusopas - käytännön ohjeita

On tärkeää, että veden korkeus luetaan tähtäämällävaakasuoraan vedenpintaan. Suoraan mittapoikkileikkauksenpäältä arvioitu vedenkorkeusantaa liian pienen tuloksen5.2.4 Geofysikaaliset menetelmätGeofysikaalisten menetelmien käyttö pohjavesialueenrakenteen tutkimisessa lisääntyi voimakkaasti1990-luvulla. Aiemmin käytettyjen refraktioseismisenmenetelmän, maatutkan ja vastusluotauksenlisäksi otettiin käyttöön geofysikaalistenmatalalentomittausten aineistot ja painovoimamittaukset.Geofysikaalisia menetelmiäkäytetään usein esitutkimusmenetelmänä, kunhalutaan saada yleiskuva pohjavesialueesta,maapeitteen paksuudesta ja kalliopinnan topografiasta.Mittauksilla saadun pohjatiedon avullakalliimmat ja yksityiskohtaisemmat tutkimukset,kuten kairaukset on helpompi sijoittaa tarkoituksenmukaisiinpaikkoihin. Parhaaseen lopputulokseenpäästään yhdistämällä useita menetelmiä.Alueellisista menetelmistä aloittamallavoidaan tarkempien tutkimusten määrää vähentää,jolloin säästetään kustannuksissa. Menetelmienvalinnassa tulee aina ottaa huomioonmyös niiden rajoitukset.Geofysikaaliset matalalentomittauksetGeologian tutkimuskeskus (GTK) käynnisti järjestelmällisenmatalalentomittausohjelmanvuonna 1972. GTK:n magneettiset, sähkömagneettiset(EM) ja radiometriset mittaukset tehdäänlentokoneesta 35 - 40 metrin korkeudeltayleensä 200 metrin linjaväliä käyttäen. Suomenmaapinta-alasta on tällä hetkellä kartoitettu yli 90prosenttia, ja koko Suomen pitäisi olla mitattunalähivuosina. Pohjavesitutkimuksissa lento- eliaerogeofysikaalisia tuloksia käytetään pääasiassaalueellisessa tulkinnassa ohjaamaan maan pinnaltatehtäviä, yksityiskohtaisempia mittauksia.Aeromagneettisessa mittauksessa mitataanMaan magneettivuon tiheyden kokonaisarvoa.Mittaus antaa tietoa magneettisten mineraalienjakautumisesta kallioperässä ja edelleen kallioperänrakenteista ja ominaisuuksista. Magnetoituneenkallioperän alueella ruhjevyöhykkeetnäkyvät suoraviivaisina magneettisina minimeinä,koska magnetiitin määrä on vähentynyt ruhjeidenhapettavissa oloissa. Ruhjeiden sijainti jaominaisuudet pitää tarkistaa aina muillakin menetelmillä(ks. kuva 5.2.4f).Aerosähkömagneettisilla (AEM) mittauksillavoidaan paikantaa hyvin sähköä johtavia maajakivilajeja sekä ruhjevyöhykkeitä. Kuivat, paksutmaapeitteet eivät aiheuta sähkömagneettisiaanomalioita, eli ne näkyvät tyhjinä, anomaliattominaalueina. Aineistoa voidaan käyttää myösruhjetulkintaan, jos ruhjeet ovat täyttyneet esimerkiksisavella, joka johtaa hyvin sähköä. Samoinvoidaan laskea savikon paksuus, jos savensähkönjohtavuudesta on tietoja. Myös kosteusvaihtelutnäkyvät aerosähkömagneettisessa aineistossa.Uusimpana sovelluksena on kehitettysavenalaisten harjujen ja reunamuodostumienpaikantamista aerosähkömagneettisen aineistonpohjalta (kuva 5.2.4a). Aerosähkömagneettisenaineiston käyttö pohjavesitutkimuksissa on lisääntynytnopeasti mittaus- ja tulkintatekniikoidenkehityksen myötä.Aeroradiometrisessä mittauksessa mitataanmaan luonnollisen radioaktiivisuuden vaihtelua.Mittauksessa rekisteröidään uraanin, toriuminja kaliumin pitoisuuksia sekä totaalisäteilyä.Aineistoa voidaan käyttää kalliopaljastumienja ohuen maapeitteen omaavien alueidenkartoitukseen. Kallioperästä johtuva säteily vaimeneekäytännössä kokonaan jo 0,5 metrin paksuisenvesipeitteen (tai vastaavan määrän huokosvettä)vaikutuksesta (kuva 5.2.4a).PainovoimamittauksetPainovoimamittaus on yksi käytetyimmistä geofysiikanmenetelmistä pohjavesitutkimuksissa.Koska maapeitteen tiheys on huomattavasti pienempikuin kallioperän tiheys, voidaan maapeitteenpaksuutta tutkia painovoimamittausten eligravimetristen mittausten avulla. Painovoimaamitataan gravimetrillä, joka on erittäin tarkkavaaka. Lisäksi jokaiselta mittauspisteeltä määritetäänkorkeus. Näistä tiedoista lasketaan mittauspisteillens. Bouguer-anomalia, jota käytetäänmaapeitteen paksuuden tulkinnassa.8181 81