Pohjavesitutkimusopas - käytännön ohjeita

1. JOHDANTOTämän opaskirjan tarkoituksena on antaa selkeäkuva erityyppisissä pohjavesi- ja tekopohjavesitutkimuksissanykyään käytettävistä menetelmistä,menettelytavoista sekä niille asetettavista tavoitteista.Opas on tarkoitettu tueksi ja ohjeeksitutkimusten suorittajille, suunnittelijoille, vedenhankinnastavastaaville tahoille sekä viranomaisille– kaikille niille, jotka työskentelevät vedenhankinnanja pohjaveden suojelun parissa.Valtaosa Suomessa tehtävistä pohjavesitutkimuksistaon edelleen puhtaan talousveden hankintaapalvelevaa tutkimusta. Valitettavasti yhäenemmän tutkimuksia tarvitaan mitalin toisenpuolen – pilaantuneiden pohjavesien päästölähteiden– selvittämiseen ja pohjavesien puhdistamiseen.Analytiikan kehittymisen ja analyysivalikoimanlaajentumisen myötä päivänvaloontulee jatkuvasti tapauksia, joissa pilaantuminenon usein peräisin jopa vuosikymmeniä sittentapahtuneista päästöistä. Pohjavesioppaassa onpyritty ottamaan huomioon myös pilaantuneenpohjaveden tutkimuksissa esiin tulevat erityistarpeet.EU:n puitedirektiivi tulee jatkossa antamaansuuntaviivat pohjaveden suojelulle ja siihen liittyvälletutkimustarpeelle. Vesipolitiikan puitedirektiivintarkoituksena on luoda pinta- ja pohjavedensuojelua varten käytäntö, jota noudattamallaedistetään vesivarojen kestävää käyttöäja estetään pohjavesien pilaantumista sekä vähennetäänjo tapahtunutta pohjavesien pilaantumista.Pohjavesiin liittyvä tutkimus on sitenmittavan haasteen edessä. Vesipuitedirektiivintoimeenpanon myötä nykyisin vapaaehtoisuuteenperustuva suojelusuunnitelmamenettelytulee todennäköisesti pakolliseksi riskialttiillapohjavesialueilla. Tavoitteena on saavuttaa pohjavesienhyvä määrällinen ja laadullinen tilavuoden 2015 loppuun mennessä. Oppaassa onsuojelusuunnitelmien laatimisohjeiden lisäksiesitetty tämän hetkistä lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä.Lait ja asetukset kehittyvätnopeasti. Tämän vuoksi kunkin hankkeen kohdallatulee tarkistaa voimassa oleva lainsäädäntö.Helposti hyödynnettävät pohjavesialueetovat nykyisin pääosin jo vedenhankintakäytössä.Uusien alueiden käyttöönotto vaatii seikkaperäisempiätutkimuksia ja uusia menetelmiä.Eräs tällainen on pohjavesiesiintymän sedimentologisentutkimuksen ja rakennegeologisen tulkinnanhyödyntäminen. Sedimentologisen jageomorfologisen aineiston tulkinta yhdessämuun tutkimustiedon kanssa luo luotettavan jataloudellisen menetelmäkokonaisuuden pohjavesivarojenhyödyntämiseen ja suojeluun. Pohjavesimallinnustavoidaan käyttää pohjavedenvirtauksen, laadun, lika-aineiden ja lämmönkulkeutumisen kuvaamiseen, vedenoton vaikutustenarviointiin sekä vesilaitosten toiminnanohjaukseen. Oppaassa on käsitelty seikkaperäisestiuusien menetelmien ja pohjavesimallinnuksenmahdollisuuksia ja myös niiden rajoituksia.Oppaan loppuun on kerätty pohjavesisanastoa,jota on käytetty oppaan tekstissä, tai joka onmuuten keskeistä pohjavesitutkimusten yhteydessä.2. POHJAVESITUTKIMUKSETSUOMESSA2.1 Ketkä tutkivat pohjavettä jamiksi?Pohjavesitutkimuksella on alunperin tarkoitettulähinnä vedenottopaikan löytämiseen ja antoisuudenmäärittämiseen tarvittavaa tutkimusta.Tehtävät ovat kuitenkin monipuolistuneet kehityksenmyötä. Nykyisin pohjavettä tutkitaanesiintymien kokonaisvesivarannon, käyttökelpoisuuden,suojaamistarpeiden ja säännöstelymahdollisuuksienselvittämiseksi. Lisäksi tutkitaanpohjaveden laatua, selvitetään likaantumisensyitä ja mahdollisuuksia tekopohjavedenmuodostamiseksi. Tässä luvussa pohjavesitutkimuksellatarkoitetaan tällaista laajaa tehtäväryhmääkokonaisuutena.Suomessa tehtävä pohjavesitutkimus on suurimmaksiosaksi sovellettua, vedenhankintaapalvelevaa tutkimusta. Pohjavesitutkimusten nykyisenkehityksen voidaan katsoa alkaneen 1950-8