Pohjavesitutkimusopas - käytännön ohjeita

Hydraulisiin putkimittauksiin soveltuva havaintoputkion yleensä halkaisijaltaan vähintään50 mm ja mieluiten muovia. Vedenlaatumittauksiavoidaan tehdä myös ohuemmista putkista.Havaintoputkista tavallisimmin tehtäviä vedenlaatumittauksiaovat lämpötilan, pH:n, sähkönjohtavuudenja happipitoisuuden mittaukset.Ne voidaan suorittaa kannettavilla mittareilla.On myös mahdollista asentaa havaintoputkeenerilaisia antureita, jotka rekisteröivät yhtä tai useampaavedenlaatuominaisuutta jatkuvasti. Vedenlaaduntutkimisesta kerrotaan enemmän luvussa6.5.2.8 OminaisantoisuuspumppausOminaisantoisuuspumppaus on kaivonpaikkatutkimuksissakäytettävä menetelmä, jonka avullavoidaan tietyssä, esimerkiksi kairaustulostenperusteella valitussa tutkimuspisteessä selvittäämaakerrosten vedenantoisuus ja pohjavedenkerroksittaiset laatuvaihtelut. Ominaisantoisuuspumppauksentulosten perusteella voidaan alustavastimäärittää siiviläputkikaivon siiviläosanasennustaso. Mikäli tutkimuskohteessa on ennenkaivon rakentamista tarpeellista suorittaa koepumppaus,voidaan ominaisantoisuuspumppauksenavulla määrittää edullisin koepumppauksensuorituspaikka sekä koepumppaukseen käytettävienimuputkien asennustaso.Ominaisantoisuuspumppaukseen käytetäänyleensä liitoskohdistaan tiivistettyä, metrin pituisellarei’itetyllä siiviläosalla varustettua teräsputkea,jonka halkaisija on 32 mm tai 50 mm.Putki asennetaan tavallisesti maaputkikairauskalustollahaluttuun syvyyteen vettäjohtavanmaakerroksen pohjaosaan. Hienojakoisissa hiekkakerroksissarei’itetyn siiviläputken asemestavoidaan käyttää tarkoitukseen paremmin soveltuvaarakosiiviläputkea.Määräsyvyyden saavuttamisen jälkeen maaputketnostetaan ylös ja maaperään asennettuunputkeen liitetään polttomoottorikäyttöinen imupumppu.Putkesta suoritetaan lyhytaikainenpumppaus, jonka aikana mitataan pumppauksentuotto (l/min/m), tehdään havainnot pumpattavanveden kirkastumisesta sekä otetaan tarvittaessavesinäyte. Pumppausta pyritään yleensäjatkamaan kunnes pumpattava vesi on kirkastunut.Imuputkea nostetaan tämän jälkeen ylöspäinmetri kerrallaan ja vettä pumpataan pohjavedenpinnanalapuoliselta maaperäosuudeltametrin tasovälein. Pumppauksen yhteydessävoidaan pohjaveden kerroksittaisia laatuvaihteluitaseurata maastossa tehtävillä kenttämäärityksillä.Pumppaustulosten ja kenttämääritysten perusteellavalitaan laboratorioon analysoitaviksilähetettävät vesinäytteet. Suotuisissa maaperä- japohjavesiolosuhteissa ominaisantoisuuspumppausvoidaan tehdä myös ilman maaputkikairauskalustoa(esim. tärykairauskalustolla). Tasopumppausvoidaan tällöin tehdä kerroksittainylhäältä alaspäin.Maanpinnalle sijoitettavaa imupumppuakäytettäessä pumppauspaikaksi tulee valita sellainenmaaston kohta, jossa imukorkeus ei muodostuliian suureksi. Pumppauksen onnistumisenedellytyksenä on, että pohjavedenpinta onkorkeintaan 5 - 6 metrin syvyydessä maanpinnasta.Ominaisantoisuuspumppausta voidaannäin ollen käyttää tutkimusmenetelmänä vainpohjavesiesiintymien alavimmissa osissa.5.2.9 KirjallisuuttaPohjavesien muodostumis-ja virtaamaselvityksetHyvärinen, V., Laasanen, O., Perälä, J., Järvinen, J.,Reuna, M., Sarkkula, J., Seuna, P., Soveri, J.,Tirronen, T. ja Sucksdorff, Y. 1984:Hydrologiset havainto-ja mittausmenetelmät.Vesihallituksen julkaisuja n:o 47. Vesihallitus,Helsinki 1984. ISBN 951-46-7491-X, ISSN0355-9297. Valtion painatuskeskus.KairauksetRakennustieto Oy ja Suomen Geoteknillinen yhdistysr.y. 1993:Pohjatutkimusmerkinnät SGY 201.Helsinki, Rakennustieto Oy.Suomen geoteknillinen yhdistys ry. 1980. KairausopasI. Painokairaus, tärykairaus ja heijarikairaus.Suomen geoteknillinen yhdistys. 1987. Kairausopas IV:Pohjavedenpinnan ja huokosvedenpaineen mittaaminen.Suomen geoteknillinen yhdistys r.y. jaRakentajain Kustannus Oy, 62 s.Suomen geoteknillinen yhdistys r.y. 1975. KairausopasV. Porakonekairaus.Tie- ja vesirakennushallitus. 1970. Maarakennusalantutkimus- ja suunnitteluohjeita, osa I maaperä jasen tutkimismenetelmät.92