javesialueelle vai vanhan tien suojaustarpeen selvittäminen.Uuden tien suunnittelussa käydäänusein läpi kaikki suunnitteluvaiheet, joita ovatesisuunnitelma, yleissuunnitelma, tiesuunnitelma,rakennussuunnitelma ja rakentaminen. Rakennussuunnitelmavoidaan yhdistää rakentamiseen.Tässä tapauksessa tiesuunnitelman täytyyolla tasoltaan riittävän kattava, jotta urakkatarjouksetvoidaan pyytää sen perusteella. Vanhantien suojaustarpeen selvittäminen aloitetaanusein tarveselvityksellä. Tarveselvityksen jälkeenvoidaan toteuttaa yhdistetty tie- ja rakennussuunnitelma,tai tiesuunnitelman jälkeen pyydetääntarjoukset rakennussuunnitelmasta jarakentamisesta. Eri suunnitteluvaiheiden aikanaollaan yhteydessä kuntiin ja alueelliseen ympäristökeskukseensekä suunnitelman tarkentuessaalueen asukkaisiin ja maanomistajiin.4.2.8. Pohjavesisuojauksia Vihdin Nummelanharjulla. Vasemmallasäiliöauton kaatumisen estävä betonikaide, oikeallaluiskasuojauksia. Kuva T. KinnunenEsi- ja tarveselvityksetUuden tien eri linjausvaihtoehtoja suunniteltaessaselvitetään, onko alueella pohjavesialueitaja voidaanko tie linjata niiden ulkopuolelle.Suunnittelun aikana arvioidaan tienpidostapohjavesialueelle ja vedenottamoille aiheutuvatriskit sekä alustava suojaustarve. Samalla selvitetäänmuut keinot, joilla voidaan vähentää tienpidostaja tieliikenteestä pohjavedelle aiheutuviariskejä. Suunnittelun aikana kerätään olemassaolevat tiedot pohjaveden virtaussuunnista,maaperästä, pohjaveden laadusta sekä alueenmuista mahdollisista kloridilähteistä.Vanhan tien suojaustarveselvityksessä arvioidaan,aiheuttaako tie uhkaa pohjavedelle. Lisäksisuojattava alue rajataan alustavasti ja selvitetäänvesien poisjohtaminen alueelta (kuivatus)sekä laaditaan alustava kustannusarvio suojaustenrakentamisesta. Pohjavesialueelle joudutaanusein asentamaan lisää pohjavesiputkia, jottasuojaustarve voidaan selvittää ja rajata tarkemminsuojattava alue. Pohjaveden virtaussuuntienja maaperän koostumuksen selvittämiseksi käytetäänusein apuna geofysikaalisia tutkimusmenetelmiä,nykyisin varsinkin sähköistä luotausmittausta.Ennen lisätutkimuksiin ryhtymistätäytyy kuitenkin tutkia tarkkaan olemassa olevattiedot, kuten ympäristökeskuksen tekemätpohjavesialueen rajaukset, vedenottamon toimintaanliittyvät maastotutkimukset sekä vesianalyysi-ja pumppaustiedot. Kairaukset ja havaintoputkienasennukset tehdään erillisensuunnitelman mukaan.YleissuunnitelmaJos esi- ja tarveselvityksen yhteydessä on tehtyedellä esitettyjä maastotutkimuksia, yleissuunnitelmaaei tarvitse tehdä. Tällöin voidaan siirtyäsuoraan tiesuunnitelman laatimiseen.Yleissuunnitelmaa laadittaessa uudelle tielleetsitään ympäristön, liikenteen tarpeiden jakustannusten kannalta edullisin sijainti. Tienpidonpohjavesialueelle ja vedenottamoille aiheuttamanriskin arvioinnit päivitetään. Suunnittelunaikana kerätään olemassa olevat tiedotpohjaveden virtaussuunnista, maaperästä ja vedenlaadusta sekä alueen muista kloridilähteistä,jos niitä ei ole kerätty esiselvityksen yhteydessä.Suunnitelmassa esitetään pohjaveden suojauksenlaajuus ja alustavat rakentamiskustannukset. Suojaustarpeestaneuvotellaan alueellisen ympäristökeskuksenkanssa. Suunnitelmassa esitetäänmyös muut keinot vähentää tienpidon ja tieliikenteenaiheuttamia riskejä pohjavesialueella.Yleissuunnitelma valmistuu usein vuosia ennentiesuunnitelman laatimista. Siinä suunnitellaanalustavasti pohjavesialueen maastotutkimuksetja tarvittavat pohjaveden laadun seurannat,joiden tuloksia tarvitaan tiesuunnitelmaa laadittaessa.Tutkimukset on syytä aloittaa vuosiennen tiesuunnitelman laatimisen aloittamista.454545
TiesuunnitelmaTiesuunnitelman perusteella Tiehallinto saa oikeudentietä ja/tai pohjavesisuojausta varten tarvittavaanmaa-alueeseen. Tien sijainti ja korkeustaso(tasausviiva) määräytyvät tässä suunnitteluvaiheessa.Tiesuunnitelmassa tai sen täydennysosassaesitetään pohjavesisuojauksen sijaintija kustannukset, mahdolliset suojauksen edellyttämätrakenteet (esim. kaiteet) sekä suunnitelmapintavesien poisjohtamisesta suojattavaltaalueelta (kuivatussuunnitelma ja purkupaikat).Suojausmateriaaleja ei päätetä tiesuunnitelmanyhteydessä. Tässä vaiheessa on kuitenkin suositeltavaaselvittää alueen moreenin ja saven määrätsekä tekniset ominaisuudet kuten rakeisuusjavedenläpäisevyysarvot. Näin saadaan selville,voidaanko pohjavesisuojauksessa käyttävä luonnonmateriaaleja. Saven tai moreenin hyödyntämiseentarvitaan yleensä maa-ainestenottolupa,jonka hakemiseen täytyy varata aikaa vähintäänvuosi.Tiesuunnitelma tulisi laatia muutamia vuosiaennen rakentamista, mutta sitä voidaan tarkistaaja täydentää vielä ennen rakentamista. Suunnitelmastaja tarkistuksista pyydetään lausunto kunnastaja alueellisesta ympäristökeskuksesta.RakennussuunnitelmaRakennussuunnitelman teettää Tiehallinto taiurakoitsija. Rakennussuunnitelmassa voidaanesittää useita vaihtoehtoja suojaukseen käytettäväntiivistemateriaalin suhteen (esim. bentoniittimatto,glasiaalisavi, muovi, bentoniittimaa).Materiaalien laatuvaatimukset ja kerrospaksuudeton esitetty Tiehallinnon (Tielaitoksen) ohjeissaja työselityksissä. Pohjavesisuojaustensuunnitteluunsisältyy lopullisten rakennekuvienja työselitysten laatiminen (mm. altaat,pumppaamot ja purkulinjat). Suunnitelmassavarmistetaan suojauksen pysyminen luiskissa jaläpivientien toteuttamiskelpoisuus.RakentaminenRakentamisen aikana havaitut poikkeamat pohjamaassatai suojaukseen käytettävän tiivistemateriaalinsuhteen voivat edellyttää tehtyjen suunnitelmienmuuttamista. Urakoitsijan on neuvoteltavamuutoksista tilaajan kanssa, suojausalueenlaajuuden ja purkupaikkojen osalta myös alueellisenympäristökeskuksen kanssa. Urakoitsija taiulkopuolinen laadunvalvoja tekee suunnitelmanmukaiset laadunvalvontamittaukset ja toimittaa tuloksettilaajalle. Tilaaja saattaa tehdä pistokokeita rakentamisenlaadun varmentamiseksi.Heti rakentamisen jälkeen tehdään vastaanottotarkastus,jossa tarkistetaan, että laadunvarmistukseenliittyvät kokeet ja mittaukset on tehty,tarkastusten tulokset on kirjattu ja valmis tuoteon vaatimusten mukainen. Pohjavesisuojauskohteestalaaditaan pohjavesisuojauksen kuvaus,joka toimitetaan kunnossapitäjälle ja pelastusviranomaiselle.Pohjavesisuojauksen kuvauksessaannetaan ohjeet vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuuksienvaralle ja esimerkiksi liikennemerkkienpystyttämiseksi.Takuutarkastus suoritetaan takuuajan lopussa,yleensä kahden vuoden päästä rakentamisenjälkeen. Takuutarkastuksen suorittavat tilaaja jaurakoitsija yhdessä. Takuutarkastuksessa kiinnitetäänhuomioita varsinkin seuraaviin asioihin:suojatun alueen kuivatus toimii suunnitellullatavalla, suojatulla alueella ei ole havaittavissapintaveden aiheuttamia syöpymiä ja suojausrakenneon muutenkin ehyt silmämääräisesti tarkasteltuna.Mahdolliset puutteet korjaa rakentajaomalla kustannuksellaan.4.2.9 KirjallisuuttaMaa-ainestenottoAlapassi, M., Rintala, J. & Sipilä, P. 2001. Maa-ainestenottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito. Ympäristöopas85. Ympäristöministeriö. 101 s.ISSN 1238-8602, ISBN 951-37-3473-0.Hatva, T., Hyyppä, J., Penttinen, H., Ikäheimo, J. &Sandborg, M. 1993. Soranoton vaikutus pohjaveteen.Raportti V: Soranotto ja pohjavedensuojelu. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja -Sarja B 15. Vesi-ja ympäristöhallitus. 119 s.ISSN 0786-9606, ISBN 951-47-7012-9.Tien rakentaminenTielaitos, 1993. Pohjaveden suojaus tien kohdalla.ISBN 951-47-7428-0, TIEL 2140001-93, 32 s.Tielaitos, 1996. Pohjavesisuojauksen kuvaus.Esimerkkejä toteutetun suojauksen kuvaamisesta.Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 10. TIEL4000133, 54 s.Tiehallinto 2004: Pohjaveden suojaus tien kohdalla.Helsinki. Tiehallinto 2004 ISBN 951-803-384-6. TIEH 2100028-04 Suunnitteluvaiheen ohjaus.46
- Page 1 and 2: POHJAVESITUTKIMUSOPASKÄYTÄNNÖN O
- Page 3 and 4: ToimittajaTimo KinnunenJulkaisijaSu
- Page 5 and 6: 4.3.1 Pohjavesivahinkojen torjuntat
- Page 7 and 8: 8.5.4 Vedenoton järjestely........
- Page 9 and 10: 1. JOHDANTOTämän opaskirjan tarko
- Page 11 and 12: lisen laadun selvityksiin. Geologia
- Page 13 and 14: ohella esiintyy myös muun muassa r
- Page 15 and 16: ta todella tarvitaan. Monissa tapau
- Page 17 and 18: Kuva 3.2.1. Pohjavesialuekartta (Nu
- Page 19 and 20: Kuva 3.2.3 Maaperäkartta 1:20 000,
- Page 21 and 22: Tehtävänkuvaus on yksi tärkeimmi
- Page 23 and 24: tetty muihin tarkoituksiin. Tällai
- Page 25 and 26: Kuva 4.1.2. Havaintoputkien asennus
- Page 27 and 28: Kuva 4.1.3a. Imusarjalla tehty koep
- Page 29 and 30: Kuva 4.1.3c. Vasemmalla: Havaintopu
- Page 31 and 32: kimus. Näin tehdään esimerkiksi
- Page 33 and 34: Kuva 4.1.5a. Tekopohjaveteen liitty
- Page 35 and 36: Kuva 4.1.6. Leppävirran vesihuolto
- Page 37 and 38: toitus (ks. 4.1.1). Vedenpintojen m
- Page 39 and 40: Kuva 4.2.2a. Nykyisen käytännön
- Page 42 and 43: lellinen laatiminen on erityisen t
- Page 44 and 45: Pohjaveden laadun määrittämiseks
- Page 48 and 49: Edita Prima Oy. Helsinki.Tiehallint
- Page 50 and 51: Kuva 4.3.1b Pohjavesialueen suojelu
- Page 52 and 53: Kuva 4.3.1d. Monikerrosnäytteenott
- Page 54 and 55: MTBE otettiin käyttöön lyijyä k
- Page 56 and 57: ottimiin. Liuottimien käyttökohte
- Page 58 and 59: Kuva 4.3.3. Tetrakloorieteenillä s
- Page 60 and 61: STM:n talousveden raudalle ja manga
- Page 62 and 63: Kuva 4.3.4b. Suuri puunkyllästäm
- Page 64 and 65: Kuva 4.3.5. Kasvisuojeluruiskutusta
- Page 66 and 67: Riskiluku > 65ja/tai CI-pit.-110-25
- Page 68 and 69: Kuva 4.3.6b Sähkönjohtavuuden mit
- Page 70 and 71: Kuva 4.3.7. Ylikuormitettu lantala
- Page 72 and 73: pohjaveden alentamisesta mahdollise
- Page 74 and 75: 5. TUTKIMUSMENETELMÄT5.1 Pohjavesi
- Page 76 and 77: Kuva 5.1. Tulkinta Nummi-Pusulan Ke
- Page 78 and 79: Maastokäynnillä on hyvä kulkea a
- Page 80 and 81: Oripää 1999mmOripää 2000mm18018
- Page 82 and 83: On tärkeää, että veden korkeus
- Page 84 and 85: Kuva 5.2.4b. Tulkittu painovoimapro
- Page 86 and 87: uksessa. Tyypillinen ”piilokerros
- Page 88 and 89: 5.2.5 KairauksetKairausten avulla v
- Page 90 and 91: Kuva 5.2.5b. Esimerkkejä porakonek
- Page 92 and 93: tietyllä korkeudella olevasta kerr
- Page 94 and 95: PutkimittauksetHelmisaari, H-S., Il
- Page 96 and 97:
tutkittu tiedon lisäämiseksi radi
- Page 98 and 99:
den käyttö sopii silloin, kun on
- Page 100 and 101:
Kuva 5.3.2b. Pinta- ja pohjavesien
- Page 102 and 103:
0.012Case 4Distance: 700 mResidence
- Page 104 and 105:
5.3.5 KirjallisuuttaAastrup, M. Thu
- Page 106 and 107:
Näytteenotossa tulee aina kulkea p
- Page 108 and 109:
Kuva 6.2.1a Erilaisia näytteenotto
- Page 110 and 111:
Kuva 6.2.1 c. Vähäantoisten ja ma
- Page 112 and 113:
Kuva 6.2.4. Näytteenottoa kaivosta
- Page 114 and 115:
vedestä voi olla vettä, josta ei
- Page 116 and 117:
Kuva 6.3. Happinäytteen otto. Näy
- Page 118 and 119:
mukaan. Periaatteena on kahden elek
- Page 120 and 121:
Kattavaa listaa siitä, mitä millo
- Page 122 and 123:
laatuvaatimuksista ja valvontatutki
- Page 124 and 125:
6.7 POHJAVEDEN KÄSITTELY-TUTKIMUKS
- Page 126 and 127:
Kuva 6.7.1b. Raudan ja mangaanin po
- Page 128 and 129:
Kuva 6.7.1e. Kalkkikivisuodatus. Sa
- Page 130 and 131:
KunnostusmenetelmätPohjaveden puhd
- Page 132 and 133:
Kemikaalien lisäys: kalkki, FeCl3-
- Page 134 and 135:
AloitusMäärittele tavoitteetKerä
- Page 136 and 137:
Taulukko 7.3. Pohjaveden virtauksen
- Page 138 and 139:
ta ja kertoimia tarkennetaan kunnes
- Page 140 and 141:
ja. Jokainen moduuli käsittelee om
- Page 142 and 143:
Diego. 381 s.Artimo, A. 2003. Three
- Page 144 and 145:
8.1 YleistäTutkimusselostuksen alu
- Page 146 and 147:
ne. Esitetään, minkälaiseen tulo
- Page 148 and 149:
dollinen vaikutus veden laatuun. Se
- Page 150 and 151:
MYRSKYLÄ, TUHKAUUNINMÄKI, HP1AHap
- Page 152 and 153:
Suomusjärvi (Ilmatieteen laitoksen
- Page 154 and 155:
Alenema, pohjavedenEsimerkiksi koep
- Page 156 and 157:
ImeytymiskerroinDimensioton suhdelu
- Page 158 and 159:
MaaperäKallioperää verhoava irta
- Page 160 and 161:
via maalajeja. Tällöin vastaava v
- Page 162 and 163:
SavesSavilajite, raekoko alle 0,002
- Page 164 and 165:
misesta. VOC-tarkkailun tulisikin p
- Page 166 and 167:
165165165
- Page 168 and 169:
167167167
- Page 170 and 171:
LÄHDETIEDUSTELULIITE 4.1.1/1______
- Page 172 and 173:
KAIVOKORTTI LIITE LIITE 4.1.1/3 4.1
- Page 174 and 175:
LIITE 8.5.10/3PUTKIKORTTITutkimukse
- Page 176 and 177:
LIITE 8.5.10/5ESIMERKKI VESINÄYTTE
- Page 178 and 179:
LIITE 8.5.10/9ESIMERKKEJÄ ASEMAPII
- Page 180 and 181:
LIITE 8.5.10/10ESIMERKKEJÄTUTKIMUS
- Page 182 and 183:
LIITE 8.5.10/11ESIMERKKEJÄ HYDROGE
- Page 184 and 185:
LIITE 8.5.10/12Pohjavesinäytteenot
- Page 186 and 187:
LIITE 8.5.10.13/2RENGASKAIVOJEN VED
- Page 188 and 189:
LIITE 8.5.10.13/4Muuttuja Yksikkö
- Page 190 and 191:
LIITE 8.5.10.13/6Pohjaveden laatu P
- Page 192 and 193:
OngelmiaMediakeidasvedenlaadussa?Hy
- Page 194 and 195:
193193193