Pohjavesitutkimusopas - käytännön ohjeita

Edita Prima Oy. Helsinki.Tiehallinto 2004: Pohjaveden suojausrakenteet.Tierakennustöiden yleiset laatuvaatimukset jatyöselitykset TYLT 4840. ISBN 951-803-386-2TIEH 2200029-04. Edita Prima Oy. Helsinki.Vallius, P. 1999. Deicing of roads and the chlorideconcentrations of groundwater intakes. Hydrogeologyand land use management, XXIXCongress of International Association of Hydrogeologists,Bratislava, Slovak Republic, 6.-10.September 1999, 571-574.Vallius, P. 2000. Suomalainen saviaines soveltuu tärkeidenpohjavesialueiden suojausmateriaaliksi. TiejaLiikenne 1-2, 24-27.Vallius, P. & Immonen, J. 2000. Valtatien 25 pohjavesisuojauksetvälillä Hanko-Skogby. Väylät & Liikenne2000, Esitelmät, Suomen Tieyhdistys, 61-71Ympäristöministeriö. 2000. Ohje tienpidon pohjavesivaikutustenvalvonnasta -22.5.2000. Helsinki,Ympäristöministeriö.SuojelusuunnitelmaMolarius, R. ja Rintala, J. 1999. Nastolan Villähteen jaNastonharju-Uudenkylän pohjavesialueidensuojelusuunnitelma. Nastolan kunta ja Pirkanmaanympäristökeskus ISBN 951-96240-2-3.Multiprint, Tampere.Molarius, R. 1999. Yhteistyöllä parempiin pohjavesialueidensuojelusuunnitelmiin. Pirkanmaan ympäristökeskus.Alueelliset ympäristöjulkaisut137. ISBN 952-11-0568-2. Multiprint, TampereVesi- ja viemärilaitosyhdistys (VVY) 1999. Pohjavedensuojelu erityisesti vedenhankintaa silmälläpitäen. Helsinki. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys.134 s. ISBN 952-5000-20-64.3 Pohjaveden likaantumistutkimukset4.3.1 Pohjavesivahinkojen torjuntatoimenpiteetPohjavesivahinkoja voidaan ehkäistä erilaisillaennakkotoimenpiteillä kuten suoja-alueidenmuodostamisen, suojelusuunnitelmien laatimisen,maankäytön suunnittelun, informaationsekä lakeihin ja asetuksiin perustuvan valvonnanavulla. Pohjavesivahingon torjuntatoimenpiteetvoidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin:• valmiussuunnittelu• tilannearvio• tiedottaminen• välittömät torjuntatoimenpiteet• pohjavesitutkimukset• mekaaninen puhdistus• kemiallinen ja biologinen puhdistusTorjunnan eri vaiheet tapahtuvat usein samanaikaisesti,koska syntynyt tilanne muuttuujatkuvasti ja vaatii nopeita toimenpiteitä. Torjunnantoteuttaminen riippuu lisäksi paikallisistaolosuhteista, lika-aineen laadusta ja vedenhankintatilanteesta,joten yksityiskohtaisia torjuntasuunnitelmiaei voida tehdä etukäteen. Vahinkoihinon kuitenkin syytä varautua ja laatia niitäkoskevat yleiset suunnitelmat, esimerkiksi vesilaitoksenja pelastuslaitoksen toimintaa varten.Lähtökohtana pohjavesivahinkojen torjuntaasuunniteltaessa ja toteutettaessa tulisi ollakunnan pohjavesialueiden hydrogeologistenolosuhteiden tunteminen. Lisäksi on tunnettavakysymykseen tulevien kemikaalien tai muidenlika-aineiden ominaisuudet sekä käyttäytyminenmaaperässä ja pohjavedessä. Samoin onoltava tiedossa, millaista haittaa ja vahinkoa kyseinenlika-aine voi aiheuttaa. Torjuntahenkilöstöntulisi olla asiantuntevaa ja käytettävän kalustonasianmukaista.Vahingon torjuntaa suunniteltaessa ja toteutettaessatulee myös arvioida, missä suhteessa vahingontorjuntakustannukset ovat mahdollisestisaavutettavaan hyötyyn nähden. Jos torjuntakustannustenvoidaan riittävällä tarkkuudellaarvioida olevan saavutettavaan hyötyyn nähdenerityisen kalliita, tulisi ensin selvittää muut tilanteenratkaisumahdollisuudet ja vedenhankintavaihtoehdot.Likaantumisen selvittämistutkimukset voidaanjakaa kolmeen ryhmään, jotka ovat akuuttilikaantumistapaus, vanha likaantumistapaus ja likaantumistapaus,jonka päästölähdettä ei tiedetä.Seuraavassa on käyty läpi mahdollisuuksiavarautua vahinkoihin jo etukäteen, mahdollistenvahinkojen ilmenemistavat, välittömät toimenpiteetakuutin likaantumisen tullessa ilmisekä tarvittavat pohjavesitutkimukset tilanteenselvittämiseksi. Vahinkojen torjuntatoimenpiteitäon kuvattu julkaisussa “Pohjaveden suojelu,erityisesti vedenhankintaa varten” (Vesi- ja viemärilaitosyhdistys(VVY) 1999).474747