KunnostusmenetelmätPohjaveden puhdistukseen on kehitetty erilaisiamenetelmiä, joiden soveltuvuus on usein tarpeenselvittää kohdekohtaisesti tehtävillä laboratorio-tai pilot- mitan kokeilla.Menetelmät voidaan jakaa ns. käsittelypaikkaluokituksenmukaisesti seuraavasti (kuva 6.7.2 a):• In situ menetelmät, joissa kunnostustapahtuu pohjavesiympäristössä ja perustuujoko biologisiin hajoamisprosesseihin taihaitta-aineiden poistamiseen vedestäfysikaaliskemiallisilla reaktioilla• On site/ ex situ menetelmät, jolloinpohjavesi pumpataan maan päälle käsittelyävarten (pump and treat). Käsitelty vesivoidaan johtaa joko takaisin pohjaveteen,pintavesiin tai jäteveden puhdistamolleloppupitoisuudesta riippuen.• Off site/ ex situ menetelmät, joissa vesivoidaan pumpata käsiteltäväksipuhdistettavan alueen ulkopuolella,esimerkiksi käsittelylaitoksella.In situ menetelmätLuontainen hajoaminen (natural attenuation).Pohjavesiympäristössä on runsaasti mikrobeja,jotka pystyvät hajottamaan erilaisia yhdisteitä.Eräät näistä pystyvät ajan mittaan kehittämäänitselleen kyvyn hajottaa myös haitta-aineita jasamalla puhdistamaan pohjavettä. Kun hajotuskykyon riittävän suuri, pohjaveden haitta-ainepitoisuudenvoidaan todeta alenevan. Pohjavedenalhainen lämpötila ja ravinteiden niukkuushidastavat hajoamisprosesseja.Luontaista hajoamista voidaan usein havaitaesim. klooratuilla liuottimilla likaantuneessapohjavedessä. Pohjaveteen on alun perin joutunuttri- tai tetrakloorieteeniä, mutta pohjavesitutkimuksissatodettava pääkomponentti on dikloorieteeni,ja lisäksi saatetaan löytää myös vinyylikloridia.Nämä molemmat ovat biologisenhajoamisen tuotteita. Klooratut eteenit voivathajota pohjavedessä, varsinkin hapettomassaympäristössä täydellisesti, mutta prosessi kestäävähintään kymmeniä vuosia ja on voimakkaastiriippuvainen pohjavesiympäristössä vallitsevistaolosuhteista. Luontaisen hajoamisen ennakoiminenja sen nopeuden ja merkityksen arvioiminenon vaikeaa ja edellyttää vähintään hyvinsuunniteltua näytteenottoa ja pohjaveden tarkkailua.Luontaisesta hajoamisesta voidaan saadaviitteitä myös vertaamalla näytteenotolla todettualikaantumisen laajuutta ja mallinnuksellasaatavaa haitta-aineen leviämistä tilanteessa, jossahajoamisreaktioita ei ole otettu huomioon.Hajoamisen tehostaminen. Pohjavedessä olosuhteetovat yleensä hyvin epäsuotuisia tehokkaallekemikaalien biologiselle hajotustoiminnalle.Alhaisen lämpötilan lisäksi mikrobien määrä,happipitoisuus tai hapettomuus ja ravinteidenmäärä rajoittavat hajoamista. Näitä tekijöitä optimoimallavoidaan tehostaa hajoamista.Monet orgaaniset yhdisteet hajoavat (tehokkaammin)hapellisessa ympäristössä. Voimakkaastipilaantunut pohjavesi voi olla hapetonta,mikä saattaa olla hajoamista estävä tekijä. Pohjavettävoidaan hapettaa pohjavesiputkien kauttapaineilman avulla. Myös muita hapen lähteitä,kuten otsonia, vetyperoksidia tai happea hitaastiluovuttavia peroksidiyhdisteitä on käytettypohjaveden hapettamisessa. Happipitoisuus onhajoamisessa yleensä minimitekijä ja hapen lisäyspohjaveteen eri muodoissaan on yleensäturvallista. Ravinteiden lisäys (typpi) voi tehostaahajotusta. Nitraatin lisäyksellä on myös mahdollistatehostaa aerobista hajoamista, koska nitraattikelpaa useiden aerobisten mikrobien hapenlähteeksi.Nitraatin lisäystä harkittaessa tuleeottaa huomioon sen eri vaikutukset.Reaktiiviset seinämät. Näillä tarkoitetaan rakenteita,joiden läpi pohjavesi luonnollisessa kulkusuunnassaanvirtaa. Reaktiivinen seinämä oneräänlainen maan sisällä oleva reaktori, jossapohjavesi puhdistuu kulkiessaan passiivisestisen läpi. Rakenne suunnitellaan niin, että pilaantuneeltaalueelta virtaava vesi kulkee mahdollisimmantäydellisesti ja sopivalla viipymällä seinämänläpi. Haitta-aineiden poisto voi perustuaniiden biologiseen hajoamiseen tai fysikaalis-kemiallisiinreaktioihin (adsorptio, saostus). Seinämärakennetaan ympäristöä paremmin läpäisevästäaineesta (rauta, sora, hiekka), jolloin vesisaadaan virtaamaan sen läpi mahdollisimman129129129
In situEx situOn siteEx situOff siteKuva 6.7.2a. Pohjaveden käsittelypaikkaluokitus.hyvin. Seinämän alueella hajotusta voidaan tehostaamonenlaisilla toimenpiteillä, kuten ilmastamalla,syöttämällä seinämään ravinteita sekä lisäämälläkemikaaleja adsorboivia ja mikrobienkiinnitystä tehostavia aineksia.On site menetelmätBioreaktorit. Bioreaktoreja on sovellettu monentyyppistenhaitta-aineiden käsittelyyn. Tehokkaimmissareaktoreissa on täyteainetta, jonkapinta-ala on mahdollisimman suuri ja joka siksipystyy sitomaan paljon hajottajamikrobeja. Täyteaineestää myös mikrobien karkaamisen vedenmukana sekä toimii haitta-aineita adsorboivanamassana. Reaktorissa olevat mikrobit käyttävätkemikaaleja hiilen ja energian lähteinään ja mineralisoivatorgaaniset yhdisteet haitattomiksiepäorgaanisiksi lopputuotteiksi.Aktiivihiilisuodatus. Useimmat orgaaniset aineetsaadaan poistettua vedestä aktiivihiileen taimuuhun adsorboivaan täyteaineeseen suodattamalla.Käsiteltävä vesi suodatetaan aktiivihiilellätäytetyn reaktorin läpi, jolloin vesi puhdistuu. Aktiivihiilelläon kullekin haitta-aineelle määriteltäväsidontakapasiteetti, jonka jälkeen suodatin tuleejoko regeneroida tai suodattimeen pitää vaihtaauusi hiilitäyte. Suodinmateriaalista haitta-aineethävitetään yleensä termisellä käsittelyllä.Haluttu lopputulos saavutetaan vain harvoin yksittäisellämenetelmällä. Puhdistusprosessi kootaanosaprosesseista. Kunnostussuunnittelunmerkittävin vaihe onkin yksikköoperaatioidenvalinta ja niiden yhdistäminen taloudelliseksija tehokkaaksi ”kunnostusjunaksi” (treatmenttrain( (kuva 6.7.2b)6.8 KirjallisuuttaNäytteenottoBarcelona, M., Gibb, J., Helfrich, J. & Garske, E. 1985.Practical guide for ground-water sampling.Illinois State Water Survey. Contract report 374.94 s.Helmisaari, H-S, Illmer, K., Hatva, T, Lindroos, A.-J.,Miettinen ,I., Pääkkönen J. & Reijonen, R.2003. Tekopohjaveden muodostaminen: imeytystekniikka,maaperäprosessit ja veden laatu.TEMU-tutkimusten loppuraportti. Metsäntutkimuslaitoksentiedonantoja 902, 2003. Metsäntutkimuslaitos,Vantaan tutkimuskeskus.Ikäheimo, J. 2002. Näytteenotto pohjavesiputkista.Helsinki, Suomen ympäristökeskus. Luentomateriaalilaboratoriopäiviltä 16.-17.10. 2002. 12 s.Ikäheimo, J. 1999. Näytteenottomenetelmät ympäristötutkimuksissa.Luentomoniste.Mäkelä, A. & al. 1992. Vesitutkimusten näytteenotto-130
- Page 1 and 2:
POHJAVESITUTKIMUSOPASKÄYTÄNNÖN O
- Page 3 and 4:
ToimittajaTimo KinnunenJulkaisijaSu
- Page 5 and 6:
4.3.1 Pohjavesivahinkojen torjuntat
- Page 7 and 8:
8.5.4 Vedenoton järjestely........
- Page 9 and 10:
1. JOHDANTOTämän opaskirjan tarko
- Page 11 and 12:
lisen laadun selvityksiin. Geologia
- Page 13 and 14:
ohella esiintyy myös muun muassa r
- Page 15 and 16:
ta todella tarvitaan. Monissa tapau
- Page 17 and 18:
Kuva 3.2.1. Pohjavesialuekartta (Nu
- Page 19 and 20:
Kuva 3.2.3 Maaperäkartta 1:20 000,
- Page 21 and 22:
Tehtävänkuvaus on yksi tärkeimmi
- Page 23 and 24:
tetty muihin tarkoituksiin. Tällai
- Page 25 and 26:
Kuva 4.1.2. Havaintoputkien asennus
- Page 27 and 28:
Kuva 4.1.3a. Imusarjalla tehty koep
- Page 29 and 30:
Kuva 4.1.3c. Vasemmalla: Havaintopu
- Page 31 and 32:
kimus. Näin tehdään esimerkiksi
- Page 33 and 34:
Kuva 4.1.5a. Tekopohjaveteen liitty
- Page 35 and 36:
Kuva 4.1.6. Leppävirran vesihuolto
- Page 37 and 38:
toitus (ks. 4.1.1). Vedenpintojen m
- Page 39 and 40:
Kuva 4.2.2a. Nykyisen käytännön
- Page 42 and 43:
lellinen laatiminen on erityisen t
- Page 44 and 45:
Pohjaveden laadun määrittämiseks
- Page 46 and 47:
javesialueelle vai vanhan tien suoj
- Page 48 and 49:
Edita Prima Oy. Helsinki.Tiehallint
- Page 50 and 51:
Kuva 4.3.1b Pohjavesialueen suojelu
- Page 52 and 53:
Kuva 4.3.1d. Monikerrosnäytteenott
- Page 54 and 55:
MTBE otettiin käyttöön lyijyä k
- Page 56 and 57:
ottimiin. Liuottimien käyttökohte
- Page 58 and 59:
Kuva 4.3.3. Tetrakloorieteenillä s
- Page 60 and 61:
STM:n talousveden raudalle ja manga
- Page 62 and 63:
Kuva 4.3.4b. Suuri puunkyllästäm
- Page 64 and 65:
Kuva 4.3.5. Kasvisuojeluruiskutusta
- Page 66 and 67:
Riskiluku > 65ja/tai CI-pit.-110-25
- Page 68 and 69:
Kuva 4.3.6b Sähkönjohtavuuden mit
- Page 70 and 71:
Kuva 4.3.7. Ylikuormitettu lantala
- Page 72 and 73:
pohjaveden alentamisesta mahdollise
- Page 74 and 75:
5. TUTKIMUSMENETELMÄT5.1 Pohjavesi
- Page 76 and 77:
Kuva 5.1. Tulkinta Nummi-Pusulan Ke
- Page 78 and 79:
Maastokäynnillä on hyvä kulkea a
- Page 80 and 81: Oripää 1999mmOripää 2000mm18018
- Page 82 and 83: On tärkeää, että veden korkeus
- Page 84 and 85: Kuva 5.2.4b. Tulkittu painovoimapro
- Page 86 and 87: uksessa. Tyypillinen ”piilokerros
- Page 88 and 89: 5.2.5 KairauksetKairausten avulla v
- Page 90 and 91: Kuva 5.2.5b. Esimerkkejä porakonek
- Page 92 and 93: tietyllä korkeudella olevasta kerr
- Page 94 and 95: PutkimittauksetHelmisaari, H-S., Il
- Page 96 and 97: tutkittu tiedon lisäämiseksi radi
- Page 98 and 99: den käyttö sopii silloin, kun on
- Page 100 and 101: Kuva 5.3.2b. Pinta- ja pohjavesien
- Page 102 and 103: 0.012Case 4Distance: 700 mResidence
- Page 104 and 105: 5.3.5 KirjallisuuttaAastrup, M. Thu
- Page 106 and 107: Näytteenotossa tulee aina kulkea p
- Page 108 and 109: Kuva 6.2.1a Erilaisia näytteenotto
- Page 110 and 111: Kuva 6.2.1 c. Vähäantoisten ja ma
- Page 112 and 113: Kuva 6.2.4. Näytteenottoa kaivosta
- Page 114 and 115: vedestä voi olla vettä, josta ei
- Page 116 and 117: Kuva 6.3. Happinäytteen otto. Näy
- Page 118 and 119: mukaan. Periaatteena on kahden elek
- Page 120 and 121: Kattavaa listaa siitä, mitä millo
- Page 122 and 123: laatuvaatimuksista ja valvontatutki
- Page 124 and 125: 6.7 POHJAVEDEN KÄSITTELY-TUTKIMUKS
- Page 126 and 127: Kuva 6.7.1b. Raudan ja mangaanin po
- Page 128 and 129: Kuva 6.7.1e. Kalkkikivisuodatus. Sa
- Page 132 and 133: Kemikaalien lisäys: kalkki, FeCl3-
- Page 134 and 135: AloitusMäärittele tavoitteetKerä
- Page 136 and 137: Taulukko 7.3. Pohjaveden virtauksen
- Page 138 and 139: ta ja kertoimia tarkennetaan kunnes
- Page 140 and 141: ja. Jokainen moduuli käsittelee om
- Page 142 and 143: Diego. 381 s.Artimo, A. 2003. Three
- Page 144 and 145: 8.1 YleistäTutkimusselostuksen alu
- Page 146 and 147: ne. Esitetään, minkälaiseen tulo
- Page 148 and 149: dollinen vaikutus veden laatuun. Se
- Page 150 and 151: MYRSKYLÄ, TUHKAUUNINMÄKI, HP1AHap
- Page 152 and 153: Suomusjärvi (Ilmatieteen laitoksen
- Page 154 and 155: Alenema, pohjavedenEsimerkiksi koep
- Page 156 and 157: ImeytymiskerroinDimensioton suhdelu
- Page 158 and 159: MaaperäKallioperää verhoava irta
- Page 160 and 161: via maalajeja. Tällöin vastaava v
- Page 162 and 163: SavesSavilajite, raekoko alle 0,002
- Page 164 and 165: misesta. VOC-tarkkailun tulisikin p
- Page 166 and 167: 165165165
- Page 168 and 169: 167167167
- Page 170 and 171: LÄHDETIEDUSTELULIITE 4.1.1/1______
- Page 172 and 173: KAIVOKORTTI LIITE LIITE 4.1.1/3 4.1
- Page 174 and 175: LIITE 8.5.10/3PUTKIKORTTITutkimukse
- Page 176 and 177: LIITE 8.5.10/5ESIMERKKI VESINÄYTTE
- Page 178 and 179: LIITE 8.5.10/9ESIMERKKEJÄ ASEMAPII
- Page 180 and 181:
LIITE 8.5.10/10ESIMERKKEJÄTUTKIMUS
- Page 182 and 183:
LIITE 8.5.10/11ESIMERKKEJÄ HYDROGE
- Page 184 and 185:
LIITE 8.5.10/12Pohjavesinäytteenot
- Page 186 and 187:
LIITE 8.5.10.13/2RENGASKAIVOJEN VED
- Page 188 and 189:
LIITE 8.5.10.13/4Muuttuja Yksikkö
- Page 190 and 191:
LIITE 8.5.10.13/6Pohjaveden laatu P
- Page 192 and 193:
OngelmiaMediakeidasvedenlaadussa?Hy
- Page 194 and 195:
193193193