Pohjavesitutkimusopas - käytännön ohjeita

toista ja ilmakuvausmateriaalia eri vuosikymmeniltä.Näiden avulla on mahdollista nähdä, millainenpohjavesiesiintymä on ollut ennen kuinasutus, tiestö tai soranotto ovat pysyvästi muuttaneetaluetta.5.2.3 Pohjaveden muodostumis- ja virtaamaselvityksetSuomessa pohjavesi muodostuu pääasiassa sateestaja lumen sulamisvesistä. Muodostuvanpohjaveden määrä riippuu sadannan, haihdunnanja pintavalunnan välisistä suhteista. Maaperäänimeytyvän vajoveden määrä vaihteleesääolojen, maaperän raekoostumuksen, pinnanmuotojenja kasvillisuuden mukaan. Vajovedenimeytyminen on suurinta karkearakeisilla, aukeilla,tasaisilla alueilla ja pienintä hienorakeisilla,tiheäkasvuisilla alueilla. Talvella maan ollessaroudassa imeytyminen lakkaa lähes kokonaan.Muodostuvan pohjaveden määrää voivatlisätä ympäröivistä vesistöistä tai suoalueiltaimeytyvät pintavedet. Pintavesistöt ja suot ovatkuitenkin pääasiassa pohjaveden purkautumispaikkoja.Veden viipymä pohjavesimuodostumassariippuu vajoveden suotautumisnopeudesta japohjavedenvirtausnopeudesta pohjavesivyöhykkeessä.Vajoveden suotautumisnopeuteenvaikuttavat vajovesikerroksen paksuus ja rakennesekä raekoostumus ja huokosominaisuudet.Vastaavat ominaisuudet vaikuttavat myös pohjavesikerroksenvedenjohtavuuteen (K) ja pohjavedentehokkaaseen virtausnopeuteen(V e=K*I/ne, missä I=-hydraulinen gradientti jane = tehokas huokoisuus). Pohjavesikerroksenvedenjohtavuus vaikuttaa myös pohjaveden pinnankaltevuuteen eli hydrauliseen gradienttiin (I).Se on sitä pienempi, mitä parempi väliaineen vedenläpäisevyyson olettaen, että virtaama pysyy samana.Pohjavedenpinnan korkeus vaihtelee maassammevuodenaikojen ja maantieteellisen sijainninmukaan. Pohjavedenpinta on yleensä korkeimmillaankeväällä lumen sulamisen jälkeen jasyksyllä syyssateiden täytettyä pohjavesivarastot.SadantaSateen määrää mitataan tavallisesti tasapohjaisensadeastian avulla. Haihtumisen vähentämiseksiastian avoimeen yläpäähän voidaan sijoittaasuppilo, jonka pienestä reiästä vesi valuu säiliönpohjalle. Sadehavaintojen teossa on huolehdittavaastian säännöllisestä tarkistuksesta jatyhjennyksestä. Tyhjennyksessä astian sisältökaadetaan mittalasiin ja lukema merkitään muistiin.Mikäli sade ei ole nestemäisessä olomuodossa,sen annetaan ensin sulaa sisätiloissa. Varsinkintalvella on hyvä käyttää kahta sadeastiaa,jotka vaihdetaan havainnoinnin yhteydessä.Sademäärän yksikkö on millimetri (mm). Yhdenmillimetrin sademäärä edustaa neliömetrinalueelle kertynyttä yhden litran sadantaa. Ilmatieteenlaitos seuraa sademääriä järjestelmällisestimaassamme. Sadantatietoja tulisi saada myös itsetutkimusalueelta. Jos alue on suuri, on syytäsuunnitella usean sademittarin asentamista. Sadeastiastamitattu sademäärä on niin sanottukorjaamaton arvo. Jos halutaan saada todellistasademäärää vastaava arvo, sateen määrä tuleekorjata kertoimien avulla.Imeytyminen ja suotautuminenSuomessa suuri osa sateena tulevasta vedestä jasulamisvesistä imeytyy maaperään. Osa vedestähaihtuu takaisin ilmakehään suoraan tai kasvillisuudenkautta ja osa kulkeutuu pintavaluntanavesistöihin. Maavesivyöhykkeen syvyys riippuupohjaveden pinnan korkeudesta, ja sen vesipitoisuusriippuu sademäärän ajallisista vaihteluista,sulannasta sekä maan fysikaalisista ominaisuuksista,kuten rakeisuudesta ja huokoisuudesta.Lumen sulamisen tai pitkäaikaisen sateenseurauksena maavesivyöhyke saavuttaa kyllästyneentilan ja ylimääräinen vesi valuu pohjavesivarastoontai kulkeutuu pintavaluntana vesistöön.Kesällä haihdunta ja kasvien vedenottokuivattavat maata. Talvella maavesi jäätyy maanpinnan tuntumassa ja muodostuu routaa. Maanvesipitoisuus säätelee ilman ja kaasujen vaihtumistamaassa ja vaikuttaa siten kasvien juurtenhengitykseen, mikrobien toimintaan sekä maankemialliseen tilaan. Sateen ja lämpötilan vuodenaikaisvaihtelutvaikuttavat merkittävästi maanvesisuhteisiin.78