Pohjavesitutkimusopas - käytännön ohjeita

tön viidestä kaivosta analysoidut Cr-, Cu- ja Aspitoisuudetolivat paljon STM:n talousvedelleasetettujen enimmäispitoisuuksien alapuolella,mukaan lukien vain muutaman sadan metrinpäässä kyllästämöstä harjun toisella puolella sijaitsevanvedenottamon kaivo. Suurin As-pitoisuusoli 4,8 µg/l, joka analysoitiin kyllästämönomasta kaivovedestä. Myös nikkeliä oli hyvinvähän. Lammin tutkimus osoittaa, että kyllästeistäperäisin olevat metallit eivät kulkeudu kauaksiedes hyvin vettä johtavissa harjukerrostumissa.Saarijärven Kalmarin pohjavesialueella vuosien1952 ja 1978 välisenä aikana toiminnassa olleestakyllästämöstä on harjukerrostumiin joutunutrunsaasti metalleja. Kolmen keskeiselläkyllästämöalueella sijaitsevan havaintokaivonveden Cr- ja As-pitoisuudet ylittivät maalis-kuussa1997 otetuissa näytteissä STM:n talous-vedelleasettamat enimmäispitoisuudet. Kromia olienimmillään 430 µg/l ja arseenia 69 µg/l, vaikkayleensä pitoisuudet olivat paljon pienempiä. Lyijypitoisuudenenimmäispitoisuus (10 µg/l) ylittyikaikissa kyllästämöalueen neljässä kaivossa,suurimman pitoisuuden ollessa 140 µg/l. Kuparipitoisuudetolivat alle STM:n enimmäispitoisuuden.Vedessä oli myös runsaasti sinkkiä, jolleei kuitenkaan ole asetettu enimmäis- tai suosituspitoisuutta.Saman vuoden elokuussa ja lokakuussaotetuissa näytteissä kromia, kuparia jaarseenia oli enimmäkseen alle enimmäispitoisuuksien.Kalmarin tutkimustulokset osoittavat,että metallien pitoisuudet voivat olla hyvin vettäjohtavalla harjumaalla sijaitsevan suolakyllästämönpohjavedessä suuret.SuosituksiaHiekasta ja sorasta koostuvilla tärkeillä pohjavesialueilla,kuten harjuissa ja reunamuodostumissaveden raskasmetallien luontaiset määrät ovathyvin pieniä. Tästä syystä myös vesilaitostenkäyttämässä pohjavedessä raskasmetalleja onrautaa ja mangaania lukuun ottamatta vain vähän.Rautaa ja mangaania lukuun ottamatta muutraskasmetallit eivät ole tähän asti kuuluneet tavanomaistenpohjavesitutkimusten vesianalyysiohjelmaan.Hyvin vettä johtavat harjumuodostumatovat kuitenkin helposti likaantuvia. Likaantumisvaaraalisää se, että pohjaveden pintaon monessa harjussa paljastunut soranoton seurauksena,ja vanhoja sorakuoppia on joskus käytettykaatopaikkoina. Siksi raskasmetallien mahdolliseenesiintymiseen on syytä kiinnittää nykyistäenemmän huomiota. Jos tutkittavan pohjavesialueenvaikutuspiirissä on vanhoja kaatopaikkoja,suolakyllästämöitä sekä metalli- ja kaivosteollisuuttatai niiden jätealueita, veden laadunrutiinitutkimuksen ohella on syytä analysoidamyös sinkki, kupari, nikkeli, lyijy ja kadmiumsekä mahdollisesti elohopea. Myös arseenija uraani (ja radon) on syytä analysoida sellaisillaalueilla, joilla geologisen tiedon perusteellavoidaan olettaa olevan maa- ja kallioperässätavallista enemmän kyseisiä alkuaineita. Useimmatraskasmetallit pitäytyvät kuitenkin tehokkaastirauta- ja mangaanisaostumiin, saviainekseenja humusainekseen, jolloin ne kulkeutuvatmaa- ja pohjavedessä vaivalloisesti. Raskasmetallienpitoisuudet ja niiden aiheuttamat laatuongelmatovat suurimpia haja-asutusalueidenyksityisten talousvesikaivojen vedessä.4.3.5 Lannoitteilla ja torjunta-aineilla likaantunutpohjavesiKeinolannoitteet voivat vesistöjen rehevöitymishaittojenlisäksi aiheuttaa haittaa myös pohjavesille.Lannoitteiden pääravinteet ovat typpi, fosfori,kalium ja boori. Lannoitteet saattavat sisältäälisäksi pieniä pitoisuuksia eri tyyppisiä epäpuhtauksia,kuten myrkyllisiä raskasmetalleja(kadmium). Lannoitetyppi huuhtoutuu vesistöihinpääasiassa nitraattina. Kaivovesitutkimustenperusteella on todettu, että korkea nitraattipitoisuuson yksi yleisimmistä kaivoveden laatuaheikentävistä tekijöistä maassamme. Ammoniumnitraattion vesiliukoinen aine, joten sesuotautuu maaperään ja voi kulkeutua pohjaveteenasti.Torjunta-aineisiin luetaan kuuluviksi useitasatoja yhdisteitä, joiden kemialliset ominaisuudet,myrkyllisyys ja pysyvyys maaperässä taipohjavedessä vaihtelevat hyvin paljon. Myös torjunta-aineidenhajoamistuotteet saattavat ollaterveydelle haitallisia tai jopa haitallisempia kuinitse lähtöaineet. Torjunta-aineita huuhtoutuu pintavesiinmm. pelloilta. Pohjavesiin ne saattavat jou-62