Pohjavesitutkimusopas - käytännön ohjeita

Kuva 3.2.1. Pohjavesialuekartta (Nummi-Pusula, Keräkankare, ei mittakaavassa).3.2.2 Vanhat kartat ja tutkimuksetPerus- tai maastokartoilta tapahtuva karttatulkintaon lähes aina pohjavesitutkimusten tärkeä lähtökohta.Vanhat perus- tai maastokartat soveltuvathydrogeologiseen karttatulkintaan parhaiten,sillä uusimmissa painoksissa tai niiden digitaalisissaversioissa eräiden maastoelementtien, kutenkorkeuskäyrien ja kalliopaljastumien, kuvaustapaaon muutettu hydrogeologista karttatulkintaaajatellen epäkäytännöllisemmäksi. Vanhojentutkimusaineistojen ja karttojen tutkiminenvoi lisäksi usein olla ainoa tapa muodostaa kuvapohjavesiesiintymästä ennen ihmisen toiminnanaiheuttamia muutoksia. Vanhojen topografi-tai peruskarttojen korkeuskäyrien avulla pohjavesiesiintymäon mahdollista rajata sellaisenageologisena muodostumana kuin se on ollutluonnontilassaan. Vanhoista kartoista voi löytyätietoja sellaisista pohjavesiolosuhteista kertovistayksityiskohdista, joita ei enää voida havaitamaastossa. Tällaisia ovat esimerkiksi karttaanmerkityt lähteet. Vanhojen karttojen tiedot saattavatolla avainasemassa myös etsittäessä pohjavedenlikaantumisen aiheuttajaa.Pohjavesitutkimushankkeiden suunnittelussaarvokkainta lähtöaineistoa ovat aiemmin tehdytmaaperä- ja pohjavesitutkimukset. Hankettavalmisteltaessa olisikin hyvä käydä arkistot läpija selvittää alueella jo tehdyt tutkimukset. Taajama-alueidenläheisyydessä on usein tehty kairauksiaja jopa pohjavesitutkimuksia teiden ja rautateidenrakennushankkeiden, kaavoituksen taimaa-ainesten ottopaikkatutkimusten yhteydessä.Runsaasti eriasteisia maaperä- ja pohjavesitutkimuksiaon tehty pohjavesiensuojelun jakiviaineshuollon yhteensovittamisprojektissa eliPOSKI- projektissa (ks. 3.2.6), jonka tutkimustuloksetlöytyvät sekä alueellisista ympäristökeskuksistaettä Suomen ympäristökeskuksesta.Näistä tutkimuksista voi olla paljon hyötyä suunniteltaessauutta hanketta.Vanhat tieteelliset tutkimukset muodostavatoman lähtöaineistonsa. Puhtaasti tieteellisistä16