Pohjavesitutkimusopas - käytännön ohjeita

Kuva 4.3.7. Ylikuormitettu lantala on melko tavallinen syytaudinaiheuttajamikrobien esiintymiseen talousvesikaivossa.Kuva T. Hatva.sissa varsinkin tilanteissa, joissa halutaan nopeastiselvittää veden laatu.4.3.8 KirjallisuuttaPohjaveden likaantumisen selvittäminenNystén, T. 1994. Mathematical modelling ofgroundwater pollution in a small heterogeneousaquifer at Kärkölä, southern Finland. Helsinki,National Board of Waters and Environment. 72p., 3 appendixes. Publications of The Water andEnvironment Research Institute 15. ISBN 951-47-8961X, SSN 0783-9472.Vesi- ja viemärilaitosyhdistys (VVY) 1999. Pohjavedensuojelu erityisesti vedenhankintaa silmälläpitäen. Helsinki. Vesi- viemärilaitosyhdistys.134 s. ISBN 952-5000-20-6.LiuottimetKakabadse, G. (ed.). 1984. Solvent problems in industry.London, Elsevier Applied Science Publishers253s.Malm, J. (toim.) 1993. Kemikaalien ympäristövaikutustenarviointi. Vesi- ja ympäristöhallituksenmonistesarja nro 471. 70 s.Mroueh, U.-M. 1993. Orgaanisten liuotteiden käyttöSuomessa. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja.Sarja A: 156. 37 s.Raatikainen, M. 1992. Tekstiilien hoito kemiallisessapesulassa. Raportti 39/1992. Tampereen teknillinenkorkeakoulu, konetekniikan osasto, tekstiilitekniikka.36 s.RaskasmetallitAssmuth, T. 1991. Concentrations of toxic chemicals inwaste deposit runoff. Aqua Fennica 21, no.2:183-194.Ettala, M., Rahkonen, P., Kitunen, V., Valo, O. & Salkinnoja-Salonen,M. 1988. Quality of refuse,gas and water at a sanitary landfill. Aqua Fennica18, no.1:15-28.Heikkinen, P. M., Korkka-Niemi, K. & Salonen, V-P.2001. Hituran nikkelikaivoksen rikastushiekkaalueenympäristön pohja- ja pintavesien geokemiallisetominaisuudet. Sivut 265 - 280 teoksessaKirjoituksia Pohjavedestä. Toim. V-P. Salonenja K. Korkka-Niemi. Turun yliopisto, Geologianlaitos. 297 s.Kalliokoski, P., Etula, A., Pärjälä, E., Mälkki, E. &Suokko, T. 1986. Kaatopaikoilta liukenevat haitallisetyhdisteet ja niiden vaikutus pohjavesiin.Ympäristöministeriö. Sarja A 53/1986.Lehto, M. & Pelkonen, M. 1996. Nurmijärven mallikaatopaikansuotovedet ja niiden käsittely. Vesitalous1:21-26.Lehto, O., Järvinen, H-L., Breilin, O., Dahlbo, K.,Nevalainen, J. & Dahlbo, H. 1998. Mallisuunnitelmasuolakyllästämöalueen maaperän tutkimiseenja kunnostamiseen. Suomen ympäristökeskus.Suomen Ympäristö 245. 180 s.Salkinoja-Salonen, M. 1989. Kaatopaikan ympäristövaikutukset.Vesitalous 4:6-9.Sipilä, P. 1996. Aijalan kaivoksen rikastamon jätealueenkunnostussuunnitelma. Geologian tutkimuskeskus.Arkistoraportti KA 61/97/2. 24 s., 5 liitettä.Lahermo et al. 2002. Tuhat kaivoa - Suomenkaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna1999. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti155. 92s.Mikrobiologinen likaantuminenAnon. 2001. Artificial recharge of groundwater.EC project ENV4-CT95-0071. Final report.EUR 19400. Luxembourg. 342 p.Hänninen, M.-L. 2002. Juomaveden mikrobiologisetriskit: alkueläimet Giardia ja Cryptosporidium.Teoksessa Finnish Research Programme on EnvironmentalHealth 1998-2001. Results (toim.Juuti, S. & Leinonen, H.). s. 246-252.Lahti, K. & Hiisvirta, L. 1995. Causes of water-borneoutbreaks in community water systems in Finland:1980-1992.Wat. Sci. Tech. 31: 33-36.Miettinen, I., Zacheus, O. & Vartiainen, T. 2001. Vesiepidemioidenehkäisy. Vesitalous 5:9-11.Korkka-Niemi, K., Sipilä, A., Hatva, T., Hiisvirta, L.,Lahti K. & Alftan G. 1993. Valtakunnallinen kaivovesitutkimus.Talousveden laatu ja siihenvaikuttavat tekijät. Vesi- ja ympäristöhallinnonjulkaisuja - Sarja A Nro 146, Sosiaali- ja terveysministeriönselvityksiä 2/93. 228 s. Helsinki.Stenström, T., Boisen, A., Georgsson, F., Lahti, K.Lund, V., Andersson, Y. & Ormerod, K. 1994.Vattenburna infektioner i Norden. TemaNord1994: 585. 91 p.Vartiainen, T & Zacheus, O. 2001. Vesiepidemiat ja niidensyyt. Vesitalous 5:6-8.von Bonsdorff, C.-H. 2002. Vesivälitteiset virusinfektiot.Teoksessa: Finnish Research Programme on696969