Kemikaalien lisäys: kalkki, FeCl3-,NaOHpH:n säätö: 8,0 - 9,5PolymeerienlisäysLikaantunut vesi Kemiallinen Flokkaus Sedimentaatio Suodatus Käsitelty vesisaostusLieteSisäinen veden kierrätysKuva 6.7.2b. Pohjaveden kunnostusjuna.menetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja,Sarja B no. 10. Vesi- ja ympäristöhallitus.Helsinki.Pitkin, S., Cherry, J., Ingleton, R. & Brooholm, M.1999. Field demonstrations using the Waterlooground water profiler. Ground Water Monitoringand Remediation 19(3): 122-131.U.S. EPA. 1998. Permeable reactive barrier technologiesfor contaminant remediation. Washington,United States Environmental Protection Agency.Report EPA/600/R-98/125. 94 s.Vroblesky, D. (toim.). 2001. User’s guide for polyethylene-basedpassive diffusion bag samplers toobtain volatile organic compound concentrationsin wells – Part 1: Deployment, recovery, datainterpretation, and quality control and assurance.Columbia, U.S. Geological Survey. Waterresourcesinvestigations report 01-4060.Yeskis, D. & Zavala, B. 2002. Ground-water samplingguidelines for Superfund and RDRA projectmanagers. Washington, U.S. Environmental ProtectionAgency. Ground water forum issuepaper EPA 542-S-02-001. 53 s.Lahermo, P., Tarvainen, T., Hatakka, T., Backman, B.,Juntunen, R., Kortelainen, N., Lakomaa, T, Nikkarinen,M., Vesterbacka, P., Väisänen, U. jaSuomela, P. 2002: Tuhat kaivoa - Suomen kaivovesienfysikaalis-kemiallinen laatu vuonna1999. Geologian tutkimuskeskus, tutkimusraportti155, Espoo 2002.ISBN 951-690-842-X.SeurannatSoveri, J., Mäkinen, R. ja Peltonen, K. 2001: Pohjavedenkorkeuden ja laadun vaihteluista Suomessa1975-1999 Suomen ympäristökeskus. Suomenympäristö 482, 383 s. ISBN 952-11-0746-4.Backman, B., Lahermo, P., Väisänen, U., Paukola, T.,Juntunen, R., Karhu, J., Pullinen, A., Rainio, H.ja Tanskanen, H. Geologian ja ihmistoiminnanvaikutus pohjaveteen. Seurantatutkimuksen tuloksetvuosilta 1969-1996. Geologian tutkimuskeskus.Tutkimusraportti no 147 Espoo 1999.ISBN 951-690-738-5. ISSN 0781-4240.Backman, B. 2004: Groundwater quality, acidificationand recovery frends between 1969 and 2002 inSouth Finland. Geological Survey of Finland.Bulletin 401. 110 p + 8 app. Espoo.Luonnontilaisen pohjaveden käsittely:Hatva, T. 1977. Raudan ja mangaanin poisto pohjavedestäjälleenimeytysmenetelmällä. Yhdyskuntienvesi- ja ympäristöprojekti, YVY tutkimus37. 102 s.Hatva, T. 1978. Pohjaveden käsittely ja tekopohjavedenmuodostaminen maaperää hyväksi käyttäen.Yhdyskuntien vesi- ja ympäristöprojekti,YVY, julkaisu 34 b. 62 s.Hatva, T. 1989. Iron and manganese in groundwater inFinland: Occurrense in glas cifluvial aquifers andremoval by biofiltration. 97 p. Publications ofwater and environment research institute 4.ISBN 951-47-3097-6.Hatva, T. & Seppänen, H. 1983. Pohjaveden puhdistushidassuodatusmenetelmällä. SITRA. Sarja A,Nro 75. 109 s. ISBN 951-563-102-5.Hatva, T. & Rontu, M. 1993. Pohjaveden alkalointi131131131
kalkkivisuodatuksella. Kunnalliselämä 1993, Vol17 nro 1, s. 9 - 12.Länsi-Suomen ympäristökeskus. 1999. Sandåsen-Sandnäset pohjavesiselvitys. Vaasa. DN:o0898V0089-322. 12 s. 14 liitettä.Länsi-Suomen ympäristökeskus. 2000. Saukonkylänpohjavesiselvitys. Pohjavesialue 10 005 02, Alajärvi.DN:o 0899V0068-322.Rontu, M. 1992. Pohjaveden alkalointi kalkkivisuodatuksella.Helsinki, Vesi- ja ympäristöhallitus. 81s. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - SarjaA 107. ISBN 951-47-6357B2.Sallanko, J. 2000. Humusta sisältävien pohjavesienkäsittely. Oulun yliopisto. Vesihuolto 2000projekti.Likaantuneen pohjaveden käsittelyNikulainen, V. & Järvinen, K. 1998. Likaantuneenpohjaveden puhdistaminen. Suomen ympäristökeskus.Julkaisematon käsikirjoitus.Tuomi, P. & Vaajasalo, K. 2004: Monitoroidunluontaisen puhdistumisen (MLP) käyttöpilaantuneiden alueiden kunnostuksessa.Helsinki. Suomen ympäristökeskus Suomenympäristö 681 Ympäristönsuojelu. 60s. EditaPaino Oy. ISBN 952-11-1637-4Reinikainen, J. 2003: Reaktiiviset seinämät pilantuneenpohjaveden käsittelyssä. Helsinki. Suomenympäristökeskus. Suomen ympäristö 628, 85 s.ISBN 952-11-1414-2 (PDF) Julkaisu onsaatavissa myös painetussa muodossa ISBN952-11-1413-4 (nid.).7. MALLINTAMINEN7.1 YleistäMalli on yksinkertaistettu kuvaus olemassa olevastafyysisestä systeemistä. Pohjavesien käytönsuunnittelussa esiintymän mallintaminen onkäytännöllinen keino. Pohjavesiesiintymän (akviferin)perustiedot saadaan selville karttatarkasteluilla,maastokokeilla ja mittauksilla. Mallejatarvitaan pohjaveden virtauksen, laadun, likaaineidenja lämmön kulkeutumisen kuvaamiseensekä toimenpiteiden vaikutusten arviointiin.Niiden avulla tutkimukset voidaan ohjataongelman kannalta oleellisiin kohteisiin. Pohjavesimallinnuksenonnistumisen edellytyksenäon, että tunnetaan tutkittavaan ongelmaan liittyvättieteelliset periaatteet, käytettävät matemaattisetmenetelmät ja tutkittavan alueen geologia.Mallia voidaan pitää luotettavana, jos siihensisältyvät kuvaukset ovat tieteellisesti perusteltujaja sitä on testattu kenttäoloissa.Mallinnettaessa ohjelma ja koodi pysyvät samanaja kustakin mallinnettavasta alueesta tehdäänmallisovellus, jossa kuvataan kyseisen alueengeologiaan perustuvat fyysiset olosuhteet.Pohjaveden virtausmalleilla tarkastellaan useinpohjavesiolosuhteiden muutoksia esim. vedenhankinnanoptimointiin ja ympäristövaikutuksiinliittyen. Poikkeusolosuhteiden (esim. lyhytaikainenimeytyksen keskeytyminen) simulointion myös yleistä. Keskeisiä mallitarkastelujentuloksia ovat mm. pohjaveden virtauskuvan jatarkasteltavan alueen vesitaseen muutokset, pohjavedenpurkualueiden rajaukset sekä pohjavedenvirtausreitit ja virtaukseen kuluva aika.Suomessa pohjaveden virtausmalleja ja likaaineenkulkeutumismalleja ovat tehneet konsulttitoimistotja pohjavesistä vastaavat viranomaisetsekä yliopistot ja korkeakoulut. Tarjonta onkuitenkin ollut melko vaihtelevaa mallien laadunja ohjelmien yhteensopivuuden kannaltatarkasteltuna. Ympäristöhallinnon vetämässäVIRMA-projektissa (Pohjaveden virtausmallitvedenhankinnassa ja pohjaveden suojelussa) lisätiinpohjaveden virtausmalleihin liittyvää tietouttaalueellisissa ympäristökeskuksissa, alantutkimuslaitoksissa ja konsulttitoimistoissa, jasiten vaikutettiin koko maassa tehtävien pohjavesitutkimustenlaatuun ja vertailukelpoisuuteen.7.2 Pohjavesimallinnuksen vaiheetPohjavesiesiintymän mallintamisen vaiheita ovatongelman määrittely, aineiston valmistelu, mallinkalibrointi sekä ongelman ratkaisu eli ennusteajot(kuva 7.2). Alkuvaiheessa kerätään tutkittavaanpohjavesiesiintymään liittyvät tiedot.Mallinnettavasta esiintymästä muodostetaankonseptuaalinen malli, joka sisältää tietoja alueenhydrogeologiasta sekä veden määrään ja laatuunvaikuttavista tekijöistä. Tässä yhteydessämääritellään myös mallintamisen tavoitteet jatehdään alustava päätös mallintamisen tasosta.Mitä monimutkaisempi malli on ja mitä useampiaprosesseja se kuvaa, sitä enemmän se vaatiilähtötietoja ja tietokoneaikaa.132
- Page 1 and 2:
POHJAVESITUTKIMUSOPASKÄYTÄNNÖN O
- Page 3 and 4:
ToimittajaTimo KinnunenJulkaisijaSu
- Page 5 and 6:
4.3.1 Pohjavesivahinkojen torjuntat
- Page 7 and 8:
8.5.4 Vedenoton järjestely........
- Page 9 and 10:
1. JOHDANTOTämän opaskirjan tarko
- Page 11 and 12:
lisen laadun selvityksiin. Geologia
- Page 13 and 14:
ohella esiintyy myös muun muassa r
- Page 15 and 16:
ta todella tarvitaan. Monissa tapau
- Page 17 and 18:
Kuva 3.2.1. Pohjavesialuekartta (Nu
- Page 19 and 20:
Kuva 3.2.3 Maaperäkartta 1:20 000,
- Page 21 and 22:
Tehtävänkuvaus on yksi tärkeimmi
- Page 23 and 24:
tetty muihin tarkoituksiin. Tällai
- Page 25 and 26:
Kuva 4.1.2. Havaintoputkien asennus
- Page 27 and 28:
Kuva 4.1.3a. Imusarjalla tehty koep
- Page 29 and 30:
Kuva 4.1.3c. Vasemmalla: Havaintopu
- Page 31 and 32:
kimus. Näin tehdään esimerkiksi
- Page 33 and 34:
Kuva 4.1.5a. Tekopohjaveteen liitty
- Page 35 and 36:
Kuva 4.1.6. Leppävirran vesihuolto
- Page 37 and 38:
toitus (ks. 4.1.1). Vedenpintojen m
- Page 39 and 40:
Kuva 4.2.2a. Nykyisen käytännön
- Page 42 and 43:
lellinen laatiminen on erityisen t
- Page 44 and 45:
Pohjaveden laadun määrittämiseks
- Page 46 and 47:
javesialueelle vai vanhan tien suoj
- Page 48 and 49:
Edita Prima Oy. Helsinki.Tiehallint
- Page 50 and 51:
Kuva 4.3.1b Pohjavesialueen suojelu
- Page 52 and 53:
Kuva 4.3.1d. Monikerrosnäytteenott
- Page 54 and 55:
MTBE otettiin käyttöön lyijyä k
- Page 56 and 57:
ottimiin. Liuottimien käyttökohte
- Page 58 and 59:
Kuva 4.3.3. Tetrakloorieteenillä s
- Page 60 and 61:
STM:n talousveden raudalle ja manga
- Page 62 and 63:
Kuva 4.3.4b. Suuri puunkyllästäm
- Page 64 and 65:
Kuva 4.3.5. Kasvisuojeluruiskutusta
- Page 66 and 67:
Riskiluku > 65ja/tai CI-pit.-110-25
- Page 68 and 69:
Kuva 4.3.6b Sähkönjohtavuuden mit
- Page 70 and 71:
Kuva 4.3.7. Ylikuormitettu lantala
- Page 72 and 73:
pohjaveden alentamisesta mahdollise
- Page 74 and 75:
5. TUTKIMUSMENETELMÄT5.1 Pohjavesi
- Page 76 and 77:
Kuva 5.1. Tulkinta Nummi-Pusulan Ke
- Page 78 and 79:
Maastokäynnillä on hyvä kulkea a
- Page 80 and 81:
Oripää 1999mmOripää 2000mm18018
- Page 82 and 83: On tärkeää, että veden korkeus
- Page 84 and 85: Kuva 5.2.4b. Tulkittu painovoimapro
- Page 86 and 87: uksessa. Tyypillinen ”piilokerros
- Page 88 and 89: 5.2.5 KairauksetKairausten avulla v
- Page 90 and 91: Kuva 5.2.5b. Esimerkkejä porakonek
- Page 92 and 93: tietyllä korkeudella olevasta kerr
- Page 94 and 95: PutkimittauksetHelmisaari, H-S., Il
- Page 96 and 97: tutkittu tiedon lisäämiseksi radi
- Page 98 and 99: den käyttö sopii silloin, kun on
- Page 100 and 101: Kuva 5.3.2b. Pinta- ja pohjavesien
- Page 102 and 103: 0.012Case 4Distance: 700 mResidence
- Page 104 and 105: 5.3.5 KirjallisuuttaAastrup, M. Thu
- Page 106 and 107: Näytteenotossa tulee aina kulkea p
- Page 108 and 109: Kuva 6.2.1a Erilaisia näytteenotto
- Page 110 and 111: Kuva 6.2.1 c. Vähäantoisten ja ma
- Page 112 and 113: Kuva 6.2.4. Näytteenottoa kaivosta
- Page 114 and 115: vedestä voi olla vettä, josta ei
- Page 116 and 117: Kuva 6.3. Happinäytteen otto. Näy
- Page 118 and 119: mukaan. Periaatteena on kahden elek
- Page 120 and 121: Kattavaa listaa siitä, mitä millo
- Page 122 and 123: laatuvaatimuksista ja valvontatutki
- Page 124 and 125: 6.7 POHJAVEDEN KÄSITTELY-TUTKIMUKS
- Page 126 and 127: Kuva 6.7.1b. Raudan ja mangaanin po
- Page 128 and 129: Kuva 6.7.1e. Kalkkikivisuodatus. Sa
- Page 130 and 131: KunnostusmenetelmätPohjaveden puhd
- Page 134 and 135: AloitusMäärittele tavoitteetKerä
- Page 136 and 137: Taulukko 7.3. Pohjaveden virtauksen
- Page 138 and 139: ta ja kertoimia tarkennetaan kunnes
- Page 140 and 141: ja. Jokainen moduuli käsittelee om
- Page 142 and 143: Diego. 381 s.Artimo, A. 2003. Three
- Page 144 and 145: 8.1 YleistäTutkimusselostuksen alu
- Page 146 and 147: ne. Esitetään, minkälaiseen tulo
- Page 148 and 149: dollinen vaikutus veden laatuun. Se
- Page 150 and 151: MYRSKYLÄ, TUHKAUUNINMÄKI, HP1AHap
- Page 152 and 153: Suomusjärvi (Ilmatieteen laitoksen
- Page 154 and 155: Alenema, pohjavedenEsimerkiksi koep
- Page 156 and 157: ImeytymiskerroinDimensioton suhdelu
- Page 158 and 159: MaaperäKallioperää verhoava irta
- Page 160 and 161: via maalajeja. Tällöin vastaava v
- Page 162 and 163: SavesSavilajite, raekoko alle 0,002
- Page 164 and 165: misesta. VOC-tarkkailun tulisikin p
- Page 166 and 167: 165165165
- Page 168 and 169: 167167167
- Page 170 and 171: LÄHDETIEDUSTELULIITE 4.1.1/1______
- Page 172 and 173: KAIVOKORTTI LIITE LIITE 4.1.1/3 4.1
- Page 174 and 175: LIITE 8.5.10/3PUTKIKORTTITutkimukse
- Page 176 and 177: LIITE 8.5.10/5ESIMERKKI VESINÄYTTE
- Page 178 and 179: LIITE 8.5.10/9ESIMERKKEJÄ ASEMAPII
- Page 180 and 181: LIITE 8.5.10/10ESIMERKKEJÄTUTKIMUS
- Page 182 and 183:
LIITE 8.5.10/11ESIMERKKEJÄ HYDROGE
- Page 184 and 185:
LIITE 8.5.10/12Pohjavesinäytteenot
- Page 186 and 187:
LIITE 8.5.10.13/2RENGASKAIVOJEN VED
- Page 188 and 189:
LIITE 8.5.10.13/4Muuttuja Yksikkö
- Page 190 and 191:
LIITE 8.5.10.13/6Pohjaveden laatu P
- Page 192 and 193:
OngelmiaMediakeidasvedenlaadussa?Hy
- Page 194 and 195:
193193193