Pohjavesitutkimusopas - käytännön ohjeita

RaskasmetallitMetallit, joiden tiheys on yli 5000 kg/m 3 , esimerkiksikupari, nikkeli, sinkki, kromi, kadmium,elohopea, lyijy, arseeni ja seleeni. Monet raskasmetallittunnetaan ympäristömyrkkyinä.Rauta (Fe)Luonnossa yleinen alkuaine, joka on eläville organismeillevälttämätön hivenaine. Huonontaapohjaveden laatua liuetessaan maaperästä hapettomissaolosuhteissa. Liukenee veteen myös rautaisistavesijohtoputkista silloin, kun pohjavesion hapantaRefraktioseisminen luotausRefraktioseismisessä luotauksessa käytetään kerrostenrajapinnoilla taittuvia nopeimpia ääniaaltojamaankamaran tutkimuksessa. Aallot ovathelppoja tunnistaa, koska ne saapuvat ensimmäisinägeofoneille. Menetelmää käytetään laajastigeoteknisissä ja maaperätutkimuksissa mm. maapeitteenpaksuuden määrittämiseen. Katso myös-> Seisminen luotaus.Reflektioseisminen luotausReflektioseismisessä luotauksessa hyödynnetäänkerrosten rajapinnoilta heijastuneita täryaaltoja.Aallot eivät saavu ensimmäisinä, joten niidentunnistaminen aaltorintamasta voi olla vaikeaa.Ylivoimaisesti eniten käytetty geofysiikan menetelmämaailmassa. Käytetään pääasiassa öljynetsinnässätutkittaessa sedimenttikerrosten rakenteita100 metristä 10 kilometrin syvyyteen (vertaamaatutka). Katso myös -> Seisminen luotaus.ReunamoreeniJäätikön reunaan syntynyt reunan suuntainenmoreenivalli tai -selänneReunamuodostumaJäätikön reunaan syntynyt, pääosin lajittuneestaaineksesta, mutta usein osin myös moreeniaineksestakoostuva reunan suuntainen selänne.Esimerkiksi Salpausselät ovat reunamuodostumia,jotka koostuvat pääosin lajittuneista maalajikerrostumista(deltat ja sandurdeltat, reunaterassit)ja paikoin myös kapeasta reunamoreenista,paikoin useammasta rinnakkaisesta moreeniselänteestä.RikkonaisuusvyöhykeLiikuntojen aiheuttama, tietyn jatkuvuudenomaava runsaasti rakoileva tai halkeamia käsittäväkallioperän vyöhyke. Muutokset ovat lähinnäfysikaalisia.RuhjevyöhykeKallioperän liikuntovyöhyke, jossa on runsasvyöhykkeen suuntainen rakoilu. Muutokset ovatsekä fysikaalisia että mineralogis-kemiallisia.Myös termiä ”murrosvyöhyke” käytetään. Rikkonaisuusvyöhykkeenja ruhjevyöhykkeen eronvoidaan tulkita olevan muutoksen aste ”rikkoutumattomaan”kivimassaan nähden. Rikkonaisuusvyöhykkeenmineralogiset muutokset ovatvähäisiä verrattuna ruhjevyöhykkeen usein pitkällemineralogisesti muuttuneeseen, jopa maatuneeseenkiviainekseen.Salpaava kerrosAkviferin yläpuolella oleva salpaava, vettä läpäisemätöntai huonosti läpäisevä kerros.SalpavesiAkviferin pohjavesi, jota yläpuolella rajoittaa tiivissalpaava kerros. Jos salpaveden paine on niinsuuri, että salpaava kerros puhkaistaessa vedenpainepinta nousee maanpinnan yläpuolelle,kutsutaan salpavettä arteesiseksi. Vastaavaa akviferianimitetään usein salpa-akviferiksi, arteesiseksitai paineelliseksi akviferiksi.SameusVeden läpinäkyvyyden heikentyminen, jokajohtuu valon kulkuun vaikuttavien hiukkastenrunsaudesta.SanduriJäätiköltä virranneen sulamisveden mukanaankuljettamasta sorasta ja hiekasta koostuva kuivanmaan oloissa kerrostunut, pinnaltaan matalienjokiuomien pirstoma maaperämuodostuma.Sandureja esiintyy vedenkoskemattomilla alueillatai vedenpinnan yläpuolelle ulottuneidenreunamuodostumien deltojen yhteydessä.160