osaamisfoorumi muutoksen tukena - Lahden ammattikorkeakoulu

lisessa terveystutkimuksessa. Terveyden kokemista olisi ollut vielä mielenkiintoistatutkia tarkemmin syntymävuosittain, mitä ei voitu tehdä koska vastaajat olivat luokiteltuikäluokkiin. Esimerkiksi yli 55-vuotiaissa oli todennäköisesti enemmän alle kuinyli 60-vuotiaita. Oman terveyden arvioiminen on tietysti hyvin subjektiivista, muttaniin on myös näkemys työhyvinvoinnistakin. Ehkä kuitenkin iän myötä hyväksytäänparemmin heikentynyt terveys ja terveyden ylläpitämiseen panostetaan enemmän,jolloin myöskään terveyttä ei koeta niin huonoksi. Varmaa on kuitenkin se, että terveydenrooli tulevaisuudessa korostuu, jos ja kun henkilöt siirtyvät yhä myöhemmineläkkeelle. Tästä johtuen on hyvä edelleen kehittää työkykyä ylläpitävää toimintaa jakytkeä se paremmin osaksi päivittäistä toimintaa. Tällöin se myös tavoittaisi ne eiaktiivisethenkilöt, jotka ehkä tarvitsisivat sitä eniten. Tulosten mukaan tällaisella toiminnallaolisi tarvetta.Osaamisessa ei ollut vastaajien mukaan puutteita. Joitakin yksittäisiä mainintoja eriasioita oli, mutta mitään selkeää kehittämiskohdetta ei tullut esiin. Tosin atk-taidot askarruttivatikääntyviä vastaajia enemmän. Koulutusmäärät olivat tämän tutkimuksenmukaan hyvin tasa-arvoisia sekä koulutuspäivien määrällä että koulutushalukkuudellamitattuna.Hiljaisen tiedon siirtämiseen kannattaisi kuitenkin panostaa tulevaisuudessa enemmän.Hiljainen tieto tuntui siirtyvän parhaiten epävirallisia kanavia pitkin. Ehkä jatkossakannattaisikin pitää huolta, että kiireestä huolimatta työn lomaan jäisi niitä hetkiä,jolloin voisi esimerkiksi pohtia työkaverin kanssa jotakin akuuttia ongelmaa taitilannetta. Hiljaisen tiedon siirtoa voisi myös vaikka edistää vapaaehtoisella ja määräkestoisellatyöparin tai työpaikan vaihtamisella tai tehtäväkierrolla. Hyväksi vastaajatkokivat myös esimerkiksi osastotunnit, joista oli mainintoja avoimien kysymystenvastauksissa.Tulevaisuudessa olisikin mielenkiintoista tutkia tarkemmin sitä, että millä edellytyksillähenkilö voisi jatkaa henkilökohtaisen eläkeiän yli. Mitä hän esimerkiksi odottaaesimiestoiminnalta, työnkuvalta, työaikajärjestelyiltä ja työkykyä ylläpitävältä toiminnalta.On rohkaisevaa huomata, että kaikkein positiivisimmin työn jatkamiseen suhtautuvatjuuri iäkkäimmät työntekijät. Jo nyt tietyillä aloilla on pulaa tietyistä ammattiryhmistäja tulevaisuudessa väestön ikääntymisen myötä ongelma vain korostuu. Koska suomalaisiaei yksinkertaisesti riitä eläkkeelle siirtymisen takia vapautuviin tehtäviin, onkaikin mahdollisin keinoin yritettävä pitää nyt työssä oleva henkilöstö mahdollisimmanpitkään töissä. Tähän eivät esimerkiksi pelkkä palkkojen nosto riitä, sillä työnsisältö vaikuttaa palkkaa enemmän työmotivaatioon.99