Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yli 45-vuotiaat työntekijät arvioivat omanterveytensä, toimintakykynsä, työkykynsä ja osaamisensa suhteessa työtehtäviin nuorempiinverrattuna. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten yli 45-vuotiaat työntekijätodottavat työltään ja esimiestoiminnalta nuorempiin verrattuna.Ikääntyminen ja ikäIkä-käsitteellä on monta eri määrittelyä. Laslett (1996) erottelee viisi erilaista iänmäärittelyä, joita ovat kalenteri- eli kronologinen ikä, biologinen ikä, sosiaalinen ikä,persoonallinen ikä sekä subjektiivinen (koettu) ikä. Näistä persoonallinen ikä jaetaanvielä neljään eri vaiheeseen. Vaahtio (2006) on lisäksi määritellyt työmarkkinaiän.Biologisessa ikääntymisessä ihmisen toimintakyky heikkenee iän myötä. Muutoksetovat hyvin yksilöllisiä ja iän myötä yksilöiden väliset erot kasvavat ja korostuvat(Era 1994). Biologinen ikääntyminen alkaa yleensä viimeistään 30-vuoden iässä jaikääntymisen vaikutus on noin prosenttiyksikön verran vuodessa (Heikkinen 2003).Käytännössä 60- Ikääntymisen käsite liitetään yleensä vanhempiin henkilöihin, muttaikääntyminen alkaa itse asiassa heti syntymästä. Ikääntyvillä työntekijöillä tarkoitetaankuitenkin yleensä yli 45-vuotiaita ja ikääntyneillä yli 55-vuotiaita (Ilmarinen ym.2003).Kronologinen eli kalenteri-ikä on käsitteenä yksinkertainen ja selkeästi laskettavissaja tärkeä muun muassa eri-ikäisten oikeuksia määritettäessä. Sen perusteella ei kuitenkaanvälttämättä voi määritellä että onko henkilö esimerkiksi sopivan ikäinen johonkintehtävään. Ihmisellä on myös muita vuotias kuormittuu keskimäärin 20 prosenttiaenemmän kuin 40-vuotias samassa työtehtävässä (Ilmarinen 2006).Subjektiivisella iällä puolestaan tarkoitetaan sitä, minkä ikäiseksi henkilö kokee itsensä,minkä ikäisen tavoin hän käyttäytyy, minkä ikäisen näköiseksi hän kokee itsensäja minkä ikäinen hän toivoisi olevansa (Barnes-Farrell ym. 2002). Koetulla iällä jatyön kuormittavuudella saattaa myös olla yhteys: mitä kuormittavampi työ sitä vanhemmaksihenkilö kokee itsensä.Sosiaalisessa iässä on kyse siitä, mitä eri-ikäisiltä edellytetään. Yhteiskunnan muutoksetovat vaikuttaneet myös sosiaaliseen ikään ja enää eri elämänvaiheet eivät seuraakronologisesti toisiaan, vaan esimerkiksi viisikymppinen työntekijä voi elää uusperheenmyötä taas lapsiperheen arkea (Ilmarinen & Mertanen 2005).Persoonallinen ikä on taas sisäisen tuntemus ja yhteydessä yksilön itselleen asettamiinpäämääriin (Vaahtio 2006) Esimerkiksi kolmas ikä, jossa tavoitteet on saavutettu89
ja henkilö keskittyy henkilökohtaiseen hyvinvointiin, alkaa yleensä eläkkeelle siirtymisenmyötä, mutta myös nuori vastavalmistunut voi elää kolmatta ikäänsä (Laslettt1996). Persoonallisen iän eri vaiheet voivat mennä päällekkäin ja kaikki eivät välttämättäkäy läpi kaikkia vaiheita.Vaahtio (2006) on määritellyt myös uuden ikämääritteen, työmarkkinaiän. Työnhakijastaarvioidaan muun muassa yritykseen ja työtehtävään soveltuva osaaminen, työkokemus,motivaatio, terveys, henkilökohtaiset luonteenpiirteet, elämäntavat, esiintyminen,käyttäytyminen, koko henkilökohtainen olemus ja ikä. Näiden perusteella muodostuutyömarkkinaikä, joka on siis eri ikien ja muiden signaalien suhde työtehtäväänja sen vaatimuksiin.Määriteltiinpä ikääntyminen millä tavalla tahansa, on tosiasia kuitenkin se, että Suomenväestö ikääntyy. Sodan jälkeen syntyi suuret ikäluokat, jotka alkavat olla eläkeiänkynnyksellä (Tilastokeskus 2006). Suurten ikäluokkien jälkeen syntyvyys kääntyilaskuun ja 1960-luvun loppupuolelta syntyvyys on ollut alle uusiutumistason (Nieminen2006). Tämä aiheuttaa tulevaisuudessa ongelmia, kun eläkkeellä jää vuosittainenemmän henkilöitä kuin mitä työmarkkinoille tulee (Ilmarinen 2007). Työikäistenmäärä onkin jo alkanut vähentyä vuodesta 2003 (Nieminen 2005, 2006). Ennusteidenmukaan vuonna 2015 työelämän ulkopuolella on lähes yhtä monta kuin työssäkäyviä(Tiainen 2006). Arvioidaan, että vuoden 2030 paikkeilla koko Suomen väkiluku kääntyylaskuun.Mistä sitten saadaan työntekijöitä paikkaamaan uhkaavaa työvoimapulaa? On ehdotettu,että syntyvyyttä pyrittäisiin lisäämään. Se on kuitenkin nyt myöhäistä, sillä nytsyntyvät lapset siirtyisivät työvoimaan vasta 2030-luvulla, jolloin suurten ikäluokkienaiheuttamat haasteet on ohitettu (Nieminen 2006). Lisäksi se lisäisi erilaisia vanhempainvapaita,jolloin iso osa nuorista siirtyisi tilapäisesti työvoiman ulkopuolella.Myös päivähoidon ja koulujen työvoiman tarve lisääntyisi (Valkonen 2006). Toisenavaihtoehtona onkin ehdotettu maahanmuuton lisäämistä ja maastamuuton jarruttamista.Suomen vetovoima ei ehkä kuitenkaan riitä kilpailemaan niistä henkilöistä, joitatäällä erityisesti tarvittaisiin, sillä väestön ikääntyminen ei ole pelkästään suomalaistenongelma, vaan myös koko EU:n aluetta koskeva ongelma. Meillä suurten ikäluokkienongelma tulee esille vain kymmenen vuotta aiemmin. (Nieminen 2006, Valkonen2006).Yhtenä ratkaisuna työvoimaongelmiin on nykyisen työvoiman pitäminen työssä mahdollisimmanpitkään. Vuoden 2005 uudistuksen jälkeen eläkkeelle on voinut jäädäjoustavasti 63–68-vuoden iässä (Eläketurvakeskus 2006). Vuonna 2005 työeläkkeellejäätiin keskimäärin 58,6-vuotiaana (Tilasto Suomen eläkkeen saajista 2005). Lamavuosienirtisanomiset ja ns. eläkeputken käyttö ovat pitäneet eläkeiän alhaisena90
- Page 1 and 2:
Sarja C Artikkelikokoelmat, raporti
- Page 3 and 4:
Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu
- Page 6:
ESIPUHEOsaamisfoorumi-projekti* sai
- Page 9 and 10:
Sanna NieminenSanna Nieminen, proje
- Page 12 and 13:
Sanna Nieminen, Johanna Kaasinen &
- Page 14 and 15:
Ikääntyvän henkilöstön työss
- Page 16 and 17:
ätietoisen seurannan, kolmanneksi
- Page 18 and 19:
Organisaatio- ja toimintamallimuuto
- Page 20 and 21:
Lena SiikaniemiOsaamisfoorumin toim
- Page 22:
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunni
- Page 26 and 27:
Johanna KaasinenProjektin lähtöko
- Page 28 and 29:
Hollolan kuntaHollolan kunta oli mu
- Page 30 and 31:
OSA IISUUNNITELMISTA KÄYTÄNTÖÖN
- Page 32 and 33:
melko ikävien asioiden pohtimiseen
- Page 34 and 35:
konsernin esimiehet selvittävät a
- Page 36 and 37:
Johanna KaasinenAktiivisen aikaisen
- Page 38 and 39:
2. Puheeksi ottaminenAloite puheeks
- Page 40 and 41: Kuvio 1. Aktiivisen aikaisen puuttu
- Page 42 and 43: omaa aloitteellisuutta ja vastuulli
- Page 44 and 45: Tuula PulkkinenIkäjohtaminen ja ty
- Page 46 and 47: • Aslak-kuntoutus• työhyvinvoi
- Page 48 and 49: MotivaatioMotivaatio syntyy onnistu
- Page 50 and 51: Johanna KaasinenUudelleensijoitus t
- Page 52 and 53: Johanna KaasinenUra- ja tehtäväki
- Page 54: OSA IIIKOKEMUKSIA JA NÄKÖKULMIAT
- Page 57 and 58: tannontekijä, jolla me menestymme
- Page 59 and 60: Taulukko 1. Johtamisnäkökulma 4:
- Page 61 and 62: hyvä asia. Se indikoi ainakin tyyt
- Page 63 and 64: Paula SoivaOsaamisfoorumi työterve
- Page 65 and 66: Kuvio 1. Työhönkuntoutumisen palv
- Page 67 and 68: Päijät-Hämeen koulutuskonserniss
- Page 69 and 70: PohdintaaProjektin tavoitteessa onn
- Page 71 and 72: Heidi HyttinenAsiakkaana Osaamisfoo
- Page 73 and 74: Asiakas on vastuullinen toimijaKun
- Page 75 and 76: Sosiaalinen tuki, apu ja tilanteen
- Page 77 and 78: ovat rajalliset jo ajan puutteen ta
- Page 79 and 80: vää työilmapiiriä. Voiko Osaami
- Page 81 and 82: Heidi HyttinenOsaamisfoorumi ongelm
- Page 83 and 84: Inhimillisyys - tärkeä osa Osaami
- Page 85 and 86: Jorma ViertoUusi mahdollisuus - pä
- Page 87 and 88: käyntiavustajana. Uudessa työssä
- Page 89: Hanna MäkeläIkääntyvät työnte
- Page 95 and 96: Kuvio 2. Kysymyksen ”Miten toivot
- Page 97 and 98: suoriutuvuudessa tapahtuu ikäänty
- Page 99 and 100: Kysyttäessä, että jatkaako henki
- Page 101 and 102: LähteetBarnes-Farrell, J., Rumery,
- Page 103 and 104: Vaherva, P. 1994. Ikääntyvän ihm
- Page 105 and 106: 104
- Page 107 and 108: Tulevaisuussuunnittelu organisaatio
- Page 109 and 110: pystymme toimimaan tasa-arvoisesti
- Page 111 and 112: Jatkuva arviointi Osaamisfoorumin t
- Page 113 and 114: Lähteet:Hätönen, H. 2005. Osaami
- Page 115 and 116: Liite 2.Liite 2.85(89) 85(89)Tätä
- Page 117 and 118: NYKYISEN TYÖN KUVAUSLiikelaitos (S
- Page 119 and 120: Ohjausryhmän kokoonpanoIlmavirta A