Terve tuki- ja liikuntaelimistö - Julkari
Terve tuki- ja liikuntaelimistö - Julkari
Terve tuki- ja liikuntaelimistö - Julkari
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Osteoporoottisen nikamamurtuman hoito on yleensä konservatiivinen.<br />
Mikäli pystyasennossa murtuma-alueella ei kehity liian suuri kyfoosi (> 20 astetta),<br />
riittävät hoidoksi nostorajoitukset <strong>ja</strong> syvien kumarrusten kieltäminen<br />
noin kuudeksi viikoksi. Jos kehittyy neurologisia oireita, harkitaan leikkaushoitoa.<br />
Hoidon päämääränä on kivun lievitys, varhainen mobilisaatio <strong>ja</strong> pahenevan<br />
kyfoosin estäminen. Kalsitoniini on näissä tapauksissa tehokas lääke kivun<br />
lievittäjänä sekä osteoporoosilääkkeenä. Siihen voidaan lisätä vielä perinteinen<br />
bisfosfonaattilääkitys. Kalsitoniinia tulisi käyttää ainakin 2–3 kuukautta,<br />
jonka jälkeen <strong>ja</strong>tkuu muu osteoporoosilääkitys.<br />
Ekstensio<strong>tuki</strong>liivistä voi olla hyötyä rangan alaosan murtumassa, jossa kyfoosi<br />
pyrkii lisääntymään. Vanhuspotilaat sietävät näitä liivejä usein huonosti,<br />
<strong>ja</strong> siksi lumbaalinen elastinen <strong>tuki</strong>liivi voi olla hyvä vaihtoehto.<br />
Rannemurtuma on yleisin osteoporoottinen murtuma. Tyypillinen rannemurtuma<br />
eli Collesin murtuma käsittää noin 80 % kaikista distaalisista radiusmurtumista.<br />
Ranteessa todetaan virheasento (bajonetti-asento), radiuksessa on<br />
lyhentymä <strong>ja</strong> nivelpinta on kallistunut dorsaalisesti <strong>ja</strong> siirtynyt ulnaarisesti.<br />
Primaaristi ikäihmisten rannemurtuma hoidetaan konservatiivisesti repositiolla<br />
<strong>ja</strong> noin 5 viikon kipsilastahoidolla. Osa tapauksista edellyttää leikkaushoitoa.<br />
Tämän takia erikoislääkärin konsultaatio on tarpeen, mikäli repositiotulos<br />
ei ole hyväksyttävä. Röntgenkontrollit tehdään yhden <strong>ja</strong> kahden viikon kuluttua.<br />
Samalla tarkistetaan olkanivelen <strong>ja</strong> kyynärnivelen liikkuvuus sekä sormien<br />
toiminta <strong>ja</strong> tunto.<br />
Mobilisaatiovaiheessa potilasta kannustetaan <strong>ja</strong> neuvotaan aktiiviseen liikehoitoon<br />
<strong>ja</strong> tarvittaessa potilas oh<strong>ja</strong>taan lääkinnälliseen kuntoutukseen.<br />
Kuntoutuminen saattaa kestää puolesta vuodesta jopa vuoteen. Kontrollikäyntien<br />
yhteydessä varmistetaan, ettei potilaalla ole posttraumaattinen medianuspinne tai<br />
kipusyndrooma (CRPS eli Complex Regional Pain Syndrome). CRPS:n oireet ovat<br />
diffuusi kipu, turvotus, liikerajoitukset, ihon värimuutokset (punertava, sinertävä<br />
tai kalpea), ihon lisääntynyt kosteus <strong>ja</strong> kuumotus tai kylmääminen. Näissä tapauksissa<br />
potilas tulisi pikaisesti oh<strong>ja</strong>ta käsikirurgin konsultaatioon.<br />
Reisiluun yläosan murtumat. Suomessa tilastoidaan reisiluun yläosan murtumia<br />
eli lonkkamurtumia yli 7 000 vuodessa. Joka kolmannella potilaalla on<br />
ollut jo aikaisemmin jokin osteoporoottinen murtuma. Riski saada ensimmäisen<br />
lonkkamurtuman jälkeen uusi lonkkamurtuma on kuusinkertainen <strong>ja</strong> jokin muu<br />
murtuma 9–15-kertainen. Keskimäärin kahdessa vuodessa 8 % <strong>ja</strong> neljässä vuodessa<br />
12 % sairastuneista saa toisen lonkkamurtuman. Lonkkamurtumapotilaiden ennuste<br />
on huono. Vuoden kuluttua murtumasta noin 30 % potilaista on kuollut, noin<br />
10–30 % on jäänyt pysyvästi laitoshoitoon <strong>ja</strong> heistä noin 10 % vuodepotilaaksi.<br />
Murtumat <strong>ja</strong>etaan reisiluun kaulan, trokanteerisiin <strong>ja</strong> subtrokanteerisiin<br />
murtumiin. Reisiluun kaulan murtumat luokitellaan dislokoitumattomiin <strong>ja</strong><br />
dislokoituneisiin. Trokanteeristen murtumien hoidon kannalta tärkein luokitus<br />
<strong>Terve</strong> <strong>tuki</strong>- <strong>ja</strong> <strong>liikuntaelimistö</strong> OPAS 11 • THL 2010 127
Change language