Terve tuki- ja liikuntaelimistö - Julkari
Terve tuki- ja liikuntaelimistö - Julkari
Terve tuki- ja liikuntaelimistö - Julkari
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Krooniselle kihdille ominaisia löydöksiä ovat kova <strong>ja</strong> kyhmyinen nivelturvotus,<br />
natriumuraattikiteiden kudoskertymät eli toofi t, bursiitit, tendiniitit<br />
<strong>ja</strong> virtsatiekivet, joista viimeksi mainittu<strong>ja</strong> esiintyy n. 15 %:lla potilaista.<br />
Kroonisen kihdin diagnoosi perustuu kliinisen taudinkuvan lisäksi nivelnesteestä<br />
tai toofi sta eristettyjen kihtikiteiden toteamiseen <strong>ja</strong> röntgenkuvissa havaittaviin<br />
tarkkara<strong>ja</strong>isiin nivelsyöpymiin.<br />
Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon erityisesti ruusu <strong>ja</strong> purulentti<br />
artriitti mutta myös artroosi, pyrofosfaattiartropatia, seronegatiivinen spondyloartropatia<br />
<strong>ja</strong> palindrominen artriitti. Ruusussa ihon punoitus on tarkkara<strong>ja</strong>ista<br />
<strong>ja</strong> palpaatioarkuus on vähäistä. Purulentissa artriitissa potilaalla on usein infektiolle<br />
altistavia sairauksia, yleistila on alentunut <strong>ja</strong> tulehtunut raa<strong>ja</strong> on lähes<br />
käyttökelvoton.<br />
Hoito<br />
Akuutin kihtikohtauksen hoito on lepo, kylmä, tulehduskipulääkkeet <strong>ja</strong> paikallinen<br />
tai systeeminen kortikosteroidihoito sekä eri hoitojen yhdistelmät.<br />
Oraalinen kortikosteroidi (esim. prednisoni annoksella 30–40 mg vuorokaudessa<br />
1–2 viikon a<strong>ja</strong>n) on tehokas <strong>ja</strong> erityisen sopiva hoito silloin, kun tulehduskipulääkkeet<br />
ovat suhteellisesti vasta-aiheiset vatsaoireiden tai edenneen<br />
munuaisten va<strong>ja</strong>atoiminnan takia. Akuutti kihti paranee tehokkaalla hoidolla<br />
parhaimmillaan muutamassa päivässä, mutta se voi myös pitkittyä <strong>ja</strong> aiheuttaa<br />
viikkojen sairausloman <strong>ja</strong> jopa sairaalahoidon.<br />
Akuuttiin kihtiin sairastuneilta potilailta tulisi selvittää mahdolliset hyperurikemiaan<br />
liittyvät sairaudet, tilat <strong>ja</strong> lääkkeiden käyttö (taulukko 13). Sydän- <strong>ja</strong><br />
verisuonitautien <strong>ja</strong> niiden riskitekijöiden toteamiseen <strong>ja</strong> hoitoon on kiinnitettävä<br />
erityistä huomiota. Ilman hoitoa akuutti kihti uusii lähes aina, joten kaikille<br />
potilaille tulee antaa ruokavalio-ohjeet jo ensimmäisen kohtauksen jälkeen.<br />
Vältettäviä ruoka-aineita ovat sisäelimet (maksa <strong>ja</strong> munuainen) <strong>ja</strong> alkoholi, erityisesti<br />
olut. Punaista lihaa, kalo<strong>ja</strong> (erityisesti mätiä), äyriäisiä, herneitä, papu<strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong> sieniä pitäisi syödä vain rajoitetusti (taulukko 14).<br />
Liikapaino lisää virtsahapon tuotantoa, vähentää sen erittymistä <strong>ja</strong> altistaa<br />
kihdille. Tutkimusten mukaan pelkkä painonpudotus vähäkalorisella ruokavaliolla<br />
pienentää seerumin virtsahappopitoisuutta yhtä paljon kuin perinteinen<br />
puriinirajoitus. Vaikka ruokavalion <strong>ja</strong> elämäntapojen muuttaminen on vaikeaa,<br />
on todettu, että jopa puolet kihtiin sairastuneista selviää tautinsa kanssa ilman<br />
pitkäaikaista lääkitystä.<br />
Hyperurikemialääkityksen aiheet ovat krooninen nivelkihti, toofi t <strong>ja</strong> virtsatiekivet.<br />
Akuutissa intermittoivassa kihdissä lääkityksen aloittamista puoltavat toistuvat<br />
<strong>ja</strong> varsinkin vaikeaoireiset kohtaukset useissa nivelissä. Hyperurikemian<br />
hoidolla pyritään pienentämään seerumin uraattipitoisuus alle arvon 360 µmol/l,<br />
142 OPAS 11 • THL 2010 <strong>Terve</strong> <strong>tuki</strong>- <strong>ja</strong> <strong>liikuntaelimistö</strong>
Change language