Terve tuki- ja liikuntaelimistö - Julkari
Terve tuki- ja liikuntaelimistö - Julkari
Terve tuki- ja liikuntaelimistö - Julkari
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
(spinaalikanava laajenee). Vaikea stenoosi rajoittaa kävelymatkan pahimmillaan<br />
alle 100 metriin. Ikääntyneillä stenoosia ei aina huomata a<strong>ja</strong>tella ajoissa liikkumisvaikeuksien<br />
syyksi. Ensimmäinen tutkimuksiin johtanut oire voikin olla parapareesi.<br />
Eliniän pidentyminen johtanee entistä useammin siihen, että luhistunut<br />
selkäranka ei enää suo<strong>ja</strong>a hermokudosta. Stenoosi voi olla myös rintarangan<br />
tai kaularangan alueella. Stenoosipotilaan status voi olla täysin normaali.<br />
Useimmat spesifi set syyt pal<strong>ja</strong>stuvat kuvantamisella. Toisaalta radiologin tulkinnalla<br />
kuvista on arvoa vasta, jos ne sopivat kliinisen tutkimuksen löydöksiin.<br />
Esim. leikkauspäätöksiä ei degeneratiivisissa taudeissa (prolapsi, stenoosi) tehdä<br />
vain kuvantamisen perusteella.<br />
Viitteitä spesifi sestä selän tai selkään hei<strong>ja</strong>stekipua aiheuttavasta pahanlaatuisesta<br />
taudista voivat olla myös kuume tai muut yleisoireet, kivun progressio, sisäelinten<br />
samanaikaiset oireet tai toimintahäiriöt tai aikaisemmin todettu pahanlaatuinen<br />
kasvain. Joskus kohonnut lasko (myelooma yms.) voi johtaa jäljille.<br />
Subakuutti eli pitkittyvä selkäkipu (kesto 6–12 viikkoa). Hermojuuren kivussa<br />
on päätettävä erikoislääkärin konsultaatiosta viimeistään 6–8 viikon kuluttua kivun<br />
alkamisesta. Konsultaatio on aiheellinen, jos oire on edelleen hyvin distaalinen<br />
<strong>ja</strong> kipu on alaraa<strong>ja</strong>ssa selkäkipua voimakkaampi <strong>ja</strong> toiminnallinen haitta on merkittävä.<br />
Pääsääntöisesti nämä potilaat lähetetään leikkausharkintaan <strong>ja</strong> yleensä myös<br />
operoidaan, jos MRI:ssä on selvä oirealuetta vastaava tyrä. Natiiviröntgenkuvasta<br />
tai laboratoriotutkimuksista on hyötyä vain, jos oireet ovat epätyypilliset <strong>ja</strong> epäillään<br />
muuta kuin välilevyperäistä kipua. Hermojuuren aksonien vaurioitumista<br />
voidaan selvittää neula-EMG:llä. Kliinisesti selvissä tapauksissa tätä ei tarvita. Se<br />
on kuitenkin hyvä erotusdiagnostinen tutkimus hermoperäiseksi oletetuissa oireissa<br />
aikaisintaan 2–3 viikkoa oireiden alusta, mutta paras a<strong>ja</strong>nkohta on 1–2 kuukauden<br />
kuluttua. Epäselvissä tapauksissa, varsinkin jos kyseessä on pelkkä alaselkäkipu<br />
<strong>ja</strong> potilas on työkyvytön, fysiatrin konsultaatio on aiheellinen.<br />
Jos oireiluun liittyy psykososiaalisia riskitekijöitä (korostunut kivun pelko<br />
<strong>ja</strong> kaikkien aktiviteettien välttäminen, korostunut kipuun vetoaminen, pitäytyminen<br />
passiivisiin hoitomenetelmiin <strong>ja</strong> vetäytyminen sosiaalisista suhteista),<br />
asian selvittely voi olla aiheellista moniammatillisessa tiimissä, johon kuuluvat<br />
lääkärin <strong>ja</strong> terapeuttien lisäksi usein psykologi <strong>ja</strong> sosiaalityöntekijä. Tarvittaessa<br />
konsultoidaan psykiatria (erityisesti masennusoireet) <strong>ja</strong> selvitetään toimintaympäristöön<br />
liittyviä ongelmia.<br />
Krooninen eli pitkäaikainen selkäkipu (kesto yli 12 viikkoa). Edellä mainitut<br />
tekijät ovat kivun kroonistumisen riskitekijöitä. Kroonistumiseen liittyy usein<br />
fyysisten vaurioiden <strong>ja</strong> psyykkistä kuormittuneisuutta lisäävien tekijöiden<br />
esiintymisen samanaikaisuus eli ongelmien kasaantuminen samalle yksilölle<br />
94 OPAS 11 • THL 2010 <strong>Terve</strong> <strong>tuki</strong>- <strong>ja</strong> <strong>liikuntaelimistö</strong>
Change language