ASH 2009 - hematology.fi

Riskiluokitus ja jäännöstaudin määrä hoitopäätösten tukenaIkä vaikuttaa ennusteeseen. Iäkkäiden induktiohoidonja konsolidaatiohoitojen aikainen kuolleisuuson suurempi kuin nuoremmilla potilailla,mutta 70 vuotta täyttäneistäkin potilaista yli puoleton elossa 5 vuoden kuluttua diagnoosista (845).Resistenssi induktiohoidolle on varsin harvinaista.Relapsin riski on samanlainen kaikissa ikäryhmissä.Hoidon epäonnistuminen iäkkäillä johtuuvaltaosin verenvuodoista ja sytopeniavaiheideninfektioista. Nähtäväksi jää, saadaanko vähemmänmyelotoksisilla hoidoilla kuten arseenitrioksidillatretinoiinin kanssa yhtä hyviä pitkäaikaistuloksiavähemmin hoitoon liittyvin komplikaatioin.Akuutti lymfaattinen leukemiaKantasolujensiirto – jäännöstautiVuonna 2008 julkaistiin suuri englantilaisamerikkalainentutkimus, jossa standardiriskinALL-potilaiden ennuste oli parempi, jos heilläoli HLA-tyypiltään sopiva sisarusluovuttaja kuinjos heidät hoidettiin pelkällä kemoterapialla taiautologisella kantasolujensiirrolla (GoldstoneA ym., Blood 2008 111:1827). Tämän tuloksenkanssa yhdenmukaisesti Suomessa on pääsääntöisestipyritty kantasolujensiirtoon, jos sopivaluovuttaja on ollut olemassa lukuun ottamattaniitä nuorimpia aikuisia, joilla taudin ennusteenon lääkehoidollakin arvioitu olevan hyvä.Saksan GMALL-ryhmä päätyi kuitenkin jovuodesta 1999 lähtien alkaneissa tutkimuksissariskinmukaiseen hoitoon niin, että standardiriskinpotilaat hoidettiin ensilinjassa lääkehoidollaja suuren riskin potilaille pyrittiin tekemäänkantasolujensiirto ensimmäisessä remissiossa(90). Potilailta tutkittiin jäännöstauti pääsääntöisestikvantitatiivisen PCR:n avulla. Alle10E-4 jäännöstauti katsottiin molekulaariseksiremissioksi.Negatiivinen jäännöstautitulos osoittautuiodotetusti keskeiseksi ennustetekijäksi eri riskiryhmissä.Jos induktiohoidolla ei päästy molekulaariseenremissioon, kemoterapilla hoidetuistapotilaista relapsi tuli seuranta-aikana 59 %:llestandardiriskin potilaista ja 66 %:lle suuren riskinpotilaista, molekulaariseen remissioon päässeillärelapseja tuli 26 ja 18 %:lle potilaista. Standardiriskinpotilaille, jotka eivät menneet molekulaariseenremissioon, pyrittiin tekemään kantasolujensiirto.Siirron saaneista elossa oli 60 %ja lääkehoidolla hoidetuista vain 27 %.Jos molekulaarisen remission jälkeen leukemiasolujenosuus suureni yli 10E-4, morfologinenrelapsi ilmaantui keskimäärin 75 päivänkuluttua. Kaikki 12 potilasta, joita ei hoidettumolekulaarisessa relapsissa, relaboituivat myösmorfologisesti. Molekulaarisessa relapsissa kantasolujensiirrollahoidetusta 11 potilaasta vain1 relaboitui, mutta lääkehoidolla hoidetuista 25potilaasta 21 relaboitui.Tässä toistaiseksi suurimmassa ALL aineistossajäännöstaudin ennustemerkitys tulee selvästiosoitetuksi. Jäännöstautia voidaan käyttäämittarina hoidon modifikaatioiden tehon jalisähoidon tarpeen arvioinnissa ennen kuin taution päässyt etenemään morfologiseen relapsiinsaakka. Standardiriskin potilaita, jotka saavuttavatmolekulaarisen remission ja pysyvät siinä,22 ASH 2009