Miten parhaiten estää tukokset ja vuodot?MIELENKIINTOISET MIKROPARTIKKELIT:• Mikropartikkelit (MP) ovat plasmamembraaneista muodostuneitä pieniä vesikkeleitä,jotka sisältävät useita mm. hyytymistä edistäviä proteiineja. Niitä vapautuu veri- jaendoteelisoluista soluaktivaation ja apoptoosin myötä ja niiden pitoisuus on kohonnuttukosten yhteydessä ja syöpätaudeissa.• MP:t lisäävät laskimotukosriskia 2,5 kertaa ja vaikutus on synergistinen trombo<strong>fi</strong>liassa(3987).• Verihiutaleperäisten MP:n määrä on lisääntynyt Bcr-Abl-negatiivisiissamyeloproliferatiivisissa taudeissa (1906).• MP:lla voi olla myös rooli trombosyyttien ja punasolujen komplementtivälitteisessähajoamisessa ITP:ssä ja AIHA:ssa (1313) sekä sirppisoluanemian kriisivaiheentromboositaipumuksessa (2557, 4001).• Fosfolipidivasta-ainesyndroomassa MP:n arvellaan selittävän protromboottista tilaatrombosyytti- ja endoteeliaktivaation kautta (148).• Kudostekijää sisältävät MP:t ennustavat allogeenisen kantasolusiirron onnistumista jarelapsia hematologisissa taudeissa (2263).Ajankohtaista hemo<strong>fi</strong>liassaHyytymistekijän VIII:n ja IX:n vaje tai puuteaiheuttaa A- ja B-hemo<strong>fi</strong>lian, joille on tyypillistäspontaanit nivel- ja pehmytkudosverenvuodotsekä epätavalliset vuodot traumojen yhteydessä.Taudit ovat kliiniseltä kuvaltaan samankaltaisiaja esiintyvät vain miessukupuolella. Hemo<strong>fi</strong>lianhoito on säännöllistä parenteraalista hyytymisistekijäkorvaushoitoaprofylaktisesti 2−3 kertaaviikossa sekä viivytyksettä vuotojen sattuessa.Nykyisin potilaiden elinikä on lähes normaalimodernien korvaushoitovalmisteiden ja -strategioidenmyötä. Tämän päivän aikuishemo<strong>fi</strong>liapotilaatovat usein jo keski-iän ylittäneitä jaheillä tuleekin huomioida iänmukaiset sairaus-riskitekijät kuten sydän- ja verisuonitaudit. Tätäaihetta tutkittiin Brasiliassa, jossa koronaaritautioli diagnosoitu vain kolmella yli 5 000 hemo<strong>fi</strong>liapotilaasta(3495). Heillä toteutettiin antitromboottisethoidot korvaushoidon turvin.Hemo<strong>fi</strong>lian hoito ja seuranta tulee keskittää,koska se vaatii erityisosaamista, on erittäinkallista ja etenkin potilaille ja omaisille työlästä.Uusien hoitomenetelmien kehitystyö on vilkastaja todennäköisesti pitkävaikutteiset parenteraalisethyytymistekijävalmisteet tulevat lähiaikoinakäyttöön. Tällöin korvaushoitoa voisitoteuttaa kerran viikossa nykyisen 2−3 kerransijasta. Täysin uusia innovaatioita on kehitteillälääkemuotojen ja hoitomekanismien saralla.62 <strong>ASH</strong> <strong>2009</strong>
Geeniterapia oli kovasti pinnalla vuosituhannenvaihteessa, muttei edennyt yhtä nopeasti kuinoli odotettu. Se on edelleenkin varteenotettavatulevaisuuden hoitomuoto hemo<strong>fi</strong>liassa, kunhanimmunologiset ja geeniteknologian haasteet saadaanvoitettua.Uusia strategioita hemo<strong>fi</strong>lian hoitoon olikokouksessa esillä useita. Pitkävaikutteista faktoriVIII Fc-molekyyliä verrattiin Refacto-valmisteeseenhemo<strong>fi</strong>liakoirilla (545). Puoliintumisaikaoli yli kaksi kertaa pidempi, eikä valmisteellahavaittu sitoutumista von Willebrandin tekijään.Eri parenteraalisia antoreittejä testattiin hiirillätehdyssä tutkimuksessa (3178), jossa plasmaperäisiäja rekombinantti FVIII- sekä VWF-valmisteitainjisoitiin ihon alle (sc) ja intraperitoneaalisesti(ip) verrattuna samaan annokseen suonensisäisesti(iv). Hyytymistekijät eivät imeytyneetverenkiertoon sc reittiä, mutta ip injektioidenjälkeen FVIII plasmapitoisuus ja kinetiikka olivatverrannollisia iv infuusion vastaaviin tuloksiin,paitsi että iv infuusiossa huippupitoisuussaavutettiin nopeammin ja plasmaperäisten hyytymistekjöidenpuoliintumisaika oli lyhyempiverrattun rekombinanttivalmisteisiin. Jää nähtäväksionko ip infuusio käyttökelpoinen muissaeläinmalleissa tai ihmisillä. Aptameerit ovatlyhyitä nukleiinihappo- tai peptidimolekyylejä,jotka tarttuvat tiettyyn kohdemolekyyliin. Tätäperiaatetta käytettiin hemo<strong>fi</strong>lian hoitostrategiassa(544), jonka kohteena on kudostekijän inhibiitori(tissue factor pathway inhibitor, TFPI).Aptameerin estäessä TFPI:a saadaan aikaan FXaaktivaatio ilman että tarvitaan FVIII:ä tai FIX:ä.Strategia on käyttökelpoinen siten myös vastaaine(inhibiittori)-positiivisessa hemo<strong>fi</strong>liassa.Vasta-aineiden (inhibiittori) muodostus onhemo<strong>fi</strong>lian ongelmallisin komplikaatio tänäpäivänä. Vaikeassa A-hemo<strong>fi</strong>liassa inhibiittoreitakehittyy noin 30 %:lle ja B-hemo<strong>fi</strong>liassa3−5 %:lle. B-hemo<strong>fi</strong>liassa inhibiittorimuodostukseenliittyy lisäksi anafylaksiaa ja nefroottistasyndroomaa. Inhibiittorimuodostus tekeetavanomaisen korvaushoidon tehottomaksi.Inhibiittorimuodostukseen vaikuttavat geneettisettekijät (HIGS monikeskustutkimus, 217),kuten hemo<strong>fi</strong>liaa aiheuttavan mutaation laatusekä monet ulkoiset tekijät kuten korvaushoidonaloitusajankohta ja intensiteetti, kirurgisettoimenpiteet, ja infektiot (218, 220, 221, 1299,1301, 1303, 1304, 3175. 3184, 3488, 3500).Akuuttien verenvuotojon hoitoon käytetään ns.by-pass valmisteita (aPCC, FVIIa), ja pitkäaikaisenhoidon tavoitteena on inhibiittorin eradikaatioimmuunitoleranssin induktio (ITI) -hoidolla(2466, 3162, 3480, 3487, 3501)Profylaksin aloitusajankohdalla voidaansaksalaistutkimuksen mukaan vaikuttaa inhibiittoriensyntyyn (221). Tässä työssä oli suunniteltuprofylaksistrategia, joka välttää ”vaarasignaaleja”ja indusoi faktori VIII toleranssiaensimmäisten kriittisten 20−50 altistuspäivienajan. Mukana oli 26 tutkimuspotilasta ja 30historiallista verrokkia. FVIII korvaushoitoaannettiin perifeeriseen laskimoon alkuun vainkerran viikossa pienellä annoksella. Tuloksetolivat merkittäviä: Vain 3,8 %:lle tutkimuspotilaistakehittyi inhibiittori (low-responder), kun<strong>ASH</strong> <strong>2009</strong> 63