ASH 2009 - hematology.fi

toitu CD137 tai CD134 kostimulatoriset antigeenit(4097). Näiden avulla solujen määrä saatiinkahdennettua ilman, että niiden ilmiasu taitoiminta olisi muuttunut.Host-versus-leukemiareaktioninduktio tyrosiinikinaasinestäjähoidollaTutkimusryhmämme osoitti hiljattain, että osalledasatinibi-hoidossa oleville potilaille kehittyyperifeerisen veren LGL-solujen ekspansio(joko NK-soluja tai CD8-positiivisia T-soluja),johon liittyy autoimmuunitaudin tyyppisiä sivuvaikutuksia(pleuriittia, koliittia) mutta myöshämmästyttävän hyviä ja pitkäkestoisia hoitovasteitapotilailla, joiden pitäisi oikeastaan ollajo hoidon ulottumattomissa, kuten esimerkiksikantasolujensiirron jälkeinen relapsi Ph+ALLpotilailla (Mustjoki ym. Leukemia 2009). Tässäkokouksessa esitetyssä jatkotyössä Kreutzmanym. analysoivat lymfosyyttiklooneja näilläpotilailla ja osoittivat, että toisin kuin terveilläverrokeilla potilailla oli osoitettavissa T- ja NKsolukloonejaperifeerisessä veressä jo diagnoosivaiheessa(856). Osalla dasatinibi-hoidetuillapotilailla nämä kloonit lähtevät voimakkaastijakautumaan hoidon aikana jonka seurauksenapotilaille tulee autoimmuuni-ilmiöitä – sekä pitkäkestoisiaremissioita taudin suhteen. Dasatinibillaindusoituu siis host-versus-leukemiareaktio,tästähän immunoterapiassa on kyse!Dendriittisiä soluja ei pidäkuitenkaan kokonaan unohtaaAML-potilaiden hoidossa allogeenisellä kantasolusiirteelläon edelleen keskeinen asema. Siirronjälkeenkin osa potilaista kuitenkin sairastuuuudelleen, joten “jotain uutta tarttis tehdä”. M.Casucci Milanosta kertoi, että AML-blastit erilaistuvatdendriittisiksi soluiksi (LDC), jos niitäkäsitellään IL-4:lla ja kalsium “ionophorella”A23187:lla (4090). Nämä solut ilmentävät yhäalkuperäisiä leukemiamarkkereita ja -antigeeneja,mutta ovat 20 kertaa parempia stimulaattoreitaleukemiaspesifisille T-soluille kuin alkuperäisetmyelooiset blastit. Lisäksi suuri osa LDC:navulla stimuloiduista T-soluista erilaistuu sentraalisiksimuistisoluiksi, jotka tunnetusti ovatkeskeisessä asemassa haluttaessa pitkäaikaistasuojaa tuumorisolukkoa vastaan. StimuloidutT-solut olivat tehokkaita leukemiasolukon tappajia,sillä 100 % hiiristä, jotka oli transplantoitualkuperäisellä AML-solukolla, parantuivat näidenT-solujen avulla.ImmunosuppressiosyöpäpotilaillaSyöpäimmunologiassa voidaan nähdä kaksiselkeää tutkimushaaraa. Toisaalta on tärkeääja välttämätöntä ymmärtää kuinka spesifinenimmuniteetti ja sytotoksinen vaste syöpäsolujavastaan herätetään ja ylläpidetään. Tällä kentälläkeskitytään muun muassa tuumoriantigeeneihin,dendriittisiin soluihin, IFN-gamman tuotantoon,IL-12 -tuotantoon, NK-soluihin, Th1-tyypinsoluihin, sytotoksisiin T-soluihin ja kostimu-ASH 2009 31