Kuljetus & Logistiikka 4 / 2012
Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.
Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Kuljetus</strong>vahingon<br />
taustalla usein<br />
inhimillinen virhe<br />
<strong>Kuljetus</strong>vahinkojen vähäisyys on yritykselle sekä<br />
mainekysymys että kustannussäästö. Vaikuttamalla<br />
virheellisiin toimintatapoihin kuljetusketjussa<br />
voidaan kuljetusvahinkoja vähentää merkittävästi.<br />
Suomessa vakuutusyhtiöt korvaavat<br />
vuosittain kuljetuksen tavaravahinkoja<br />
noin 30 miljoonan euron<br />
arvosta. Todelliset kuljetusvahinkojen<br />
kustannukset ovat kuitenkin tätä<br />
korkeampia, sillä pienet vahingot jätetään<br />
usein ilmoittamatta vakuutusyhtiöille.<br />
<strong>Kuljetus</strong>vahingot kasvattavat logistiikkakustannuksia<br />
ja vaikuttavat sekä logistiikkapalveluyrityksen<br />
että sen asiakkaan<br />
maineeseen. Suuri osa kuljetusvahingoista<br />
on ennaltaehkäistävissä, mutta se edellyttää<br />
yrityksiltä järjestelmällistä riskienhallintaa,<br />
laatutyötä ja vahinkojen seurantaa.<br />
Se, kuinka merkittävänä kuljetusvahinkojen<br />
ennaltaehkäiseminen yrityksessä<br />
koetaan, riippuu paljon yrityksen käsittelemästä<br />
rahdista, toimintakulttuurista<br />
ja siitä, kuinka tärkeänä kuljetusten laatu<br />
nähdään, toisin sanoen yrityksen asenteista<br />
kuljetusvahinkoja kohtaan. <strong>Kuljetus</strong>vahinkojen<br />
vähentämiseen kuuluu olennaisena<br />
osana toimintatapojen kehittäminen<br />
ja henkilöstön kouluttaminen.<br />
Lastin vahinkoherkkyys riippuu hyvin<br />
paljon sen ominaisuuksista, kuten siitä,<br />
sietääkö se lämpötilanvaihtelua ja kastumista.<br />
Esimerkiksi paperituotteiden kohdalla<br />
suurimmat vakuutuskorvaukset on<br />
maksettu vesi- ja kastumisvahinkojen johdosta.<br />
Lämpötilojen aiheuttamat vahingot<br />
taas vaurioittavat useimmiten elintarviketuotteita.<br />
Muita kuljetuksessa huomioon<br />
otettavia lastin ominaisuuksia ovat tuotteen<br />
suuri koko tai paino, epäsymmetrinen<br />
muoto ja tärinän- ja iskunsietokyky. Myös<br />
12 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong><br />
vuodenajat voivat vaikuttaa kuljetusvahinkojen<br />
yleisyyteen. Esimerkiksi pilaantumis-,<br />
homehtumis- ja ruostumisvahinkojen,<br />
tulipalovahinkojen ja lämpötilan<br />
aiheuttamien vahinkojen tapahtumamäärissä<br />
on huomattavissa selkeä kasvu kesäkuukausina.<br />
Vesi- ja kastumisvahingot<br />
taas ovat yleisempiä talviaikaan.<br />
Lastin oikeanlaisella sidonnalla voidaan<br />
normaalisti välttää kuljetuksenaikaiset vahingot.<br />
Yleensä lastit on Suomessa sidottu<br />
hyvin, ja vahinkoja syntyykin eniten tavaraa<br />
käsiteltäessä.<br />
Erityisen herkkiä kuljetusvahingon syntymiselle<br />
ovat lastaus- ja purkutilanteet,<br />
joissa lasti altistuu inhimillisen tekijän<br />
vaikutukselle. Suomessa on pitkien välimatkojen<br />
vuoksi paljon tavaran terminaalikäsittelyä,<br />
ja kuljetusketjussa tulee useita<br />
lastaus- ja purkukertoja. Tällöin riskit vahingon<br />
sattumiselle kertautuvat. Tavaraa<br />
suojaava pakkaus ja varoitusmerkinnätkään<br />
eivät aina suojaa lastia varomattomalta<br />
käsittelyltä.<br />
KUMI (<strong>Logistiikka</strong>- ja kuljetusalan<br />
tuotevahinkojen minimointi) -hankkeessa<br />
tehdyn vakuutustilastotutkimuksen<br />
perusteella särkymisvahingot ovat sekä<br />
tapahtumamäärältään että korvausmäärältään<br />
suurin kuljetusvahinkolaji. Särkymisvahingon<br />
taustalla taas on useimmiten<br />
käsittelyvirhe. Käsittelyvirheet ovatkin<br />
tapahtumamäärältään suurin tunnettu<br />
kuljetusvahinkojen taustalla oleva syy<br />
kuljetusmuodosta riippumatta. Myös vakuutusyhtiöiden<br />
maksamista korvauksista<br />
suuri osa maksetaan käsittelyvirheen seurauksena<br />
aiheutuneista tuotevahingoista.<br />
Käsittelyvirheestä aiheutuvat vahingot<br />
ovat usein särkymisvahinkoja, joiden kustannukset<br />
jäävät monesti kuljetusvakuutuksen<br />
omavastuurajan alle. Todellisuudessa<br />
siis käsittelyvirheiden osuus kuljetusvahinkojen<br />
kokonaiskustannuksista voi<br />
olla suurempikin.<br />
On arvioitu, että jopa 70 %:ssa tapauksista<br />
käsittelyvirheen taustalla on inhimillinen<br />
syy, kuten huolimattomuus, välinpitämättömyys<br />
tai virhearviointi. Siksi<br />
kuljetusketjussa toimivien yritysten toimintakulttuuri<br />
sekä henkilöstön asenteet<br />
ja käyttäytyminen ovat erittäin keskeisiä<br />
käsittelyvirheistä johtuvien kuljetusvahinkojen<br />
syntymisen kannalta.<br />
KUMI -hankkeessa haastatelluissa<br />
yrityksissä asenteet kuljetusvahinkoja<br />
kohtaan ovat pääosin kohdallaan. <strong>Kuljetus</strong>vahinkojen<br />
minimointiin kiinnitetään<br />
yrityksissä huomiota ja vahingonseurantajärjestelmiä<br />
on kehitetty. Vaikka korvauksiin<br />
johtaneet vahingot raportoitaisiin<br />
järjestelmiin melko kattavasti, on vahinkojen<br />
epäsuorista vaikutuksista kuitenkin<br />
tietoa kohtalaisen heikosti, ja niiden mittaaminen<br />
koetaan erittäin haasteelliseksi.<br />
Epäsuorat vaikutukset, kuten toimitus- tai<br />
tuotantoviivästymät ja mainemenetykset,<br />
voivat kuitenkin olla merkittävästi suurempia<br />
kuin suorat kustannukset.<br />
Vaikka yritysten strategiat ja laatujärjestelmät<br />
tähtäisivät kuljetusvahinkojen<br />
vähentämiseen, on paljon kuitenkin lastia
Change language