Kuljetus & Logistiikka 4 / 2012
Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.
Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
XTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turva<br />
llisuusEXTRA turvallisuusEXTRA turvallisuusEXTR<br />
siköillä on niinikään alueellisia eroja, nopeimmat<br />
ns ensilähdön sopimusyksiköt<br />
lähtevät liikkeelle kolmen-neljän minuutin<br />
kuluttua tehtävän saatuaan kun taas isoissa<br />
kaupungeissa reservissä olevat yksiköt<br />
saadaan miehitettyä 20-30 minuutissa.<br />
Vapaaehtoisten miehittämät paloasemat<br />
ovat hajasijoitettuna sinne missä avun tarvitsijatkin<br />
ovat eli taajamiin, kyliin ja pieniin<br />
kaupunkeihin kun taas se välittömästi<br />
liikkeelle lähtevä pelastuslaitoksen yksikkö<br />
tulee usein kauempaa, joskus jopa naapurikaupungista.<br />
Välittömässä valmiudessa, ammattilaisten<br />
miehittämänä Suomessa on noin 100<br />
pelastusasemaa kun taas erilaisiin sopimuksiin<br />
perustuvia paloasemia on yli 700<br />
kappaletta. Näillä sopimusasemilla on käytössään<br />
yli tuhat punaista ajoneuvoa sekä<br />
veneitä, maastokulkuneuvoja yms erikoiskalustoa.<br />
Melkoisesta valtakunnallisesta reservistä<br />
on siis kyse. Kun kaikki tämä kalusto<br />
ja kymmenet tuhannet koulutetut ihmiset<br />
saadaan liikkeelle porrastetusti kymmenissä<br />
minuuteissa ympäri koko maan voidaan<br />
kysyä tuleeko mieleen mitään muuta organisaatiota<br />
joka vastaisi käskyyn samalla tehokkuudella.<br />
Minulle ei tule.<br />
Sopimuspalokuntien tehtävämäärä vaihtelee<br />
alueittain ja palokuntamuodosta ja<br />
–sopimuksesta riippuen muutamista kymmenistä<br />
useisiin satoihin tehtäviin vuodessa.<br />
Palokunta jolla on kymmeniä tehtäviä<br />
vuodessa toimii usein tärkeänä reservinä<br />
pelastuslaitoksen yksiköille pitkäkestoisissa<br />
tehtävissä. Vastaavasti useita satoja tehtäviä<br />
vuodessa ajava sopimusyksikkö hoitaa<br />
oman alueensa kaikki päivittäiset tehtävät<br />
omatoimisesti. Suuri osa Suomen ammatti-<br />
ja sopimuspalokunnista antaa oman<br />
pelastustoimintansa lisäksi apua toiselle<br />
tärkeälle viranomaiselle, Terveystoimelle.<br />
Mikä sitten saa ihmisen vapaaehtoisesti<br />
jättämään ruokailun tai yöunet kesken ja lähtemään<br />
auttamaan tuntematonta hädän hetkellä?<br />
Kiireellisiin sairaankuljetustehtäviin ns<br />
ensivasteyksiköksi hälytetään sopimuspalokuntien<br />
ensilähdön yksiköitä enenevässä<br />
määrin. Ensivastetoiminnassa on kyse hätätilapotilaan<br />
nopeasta tavoittamisesta sekä<br />
hoidon aloittamisesta ennen ambulanssin<br />
saapumista. Tässäkin toiminnassa etuna on<br />
sopimuspalokuntien hajasijoitus niille alueille<br />
joissa ihmisetkin ovat.<br />
Pelastuslaki määrittelee, että sopimuspalokunnan<br />
yksikönjohtajana toimiva henkilö<br />
on tilannepaikalla pelastustoimintaa<br />
johtaessaan virkavastuun alainen, toimien<br />
siis pelastusviranomaisena mikäli pelastusviranomaista<br />
ei ole tehtävälle hälytetty.<br />
Muistetaan tässä vaiheessa vielä että<br />
maantieteellisesti noin 95%:ssa Suomesta<br />
on nimenomaan sopimuspalokuntalainen<br />
ensimmäisenä tilannepaikalla, myös siis<br />
johtamassa. Sopimuspalokuntien yksiköiden<br />
esimiehistö koulutetaankin tehtäviinsä<br />
Pelastusopiston toimesta<br />
Hälytysilmoitus, Pelastus Länsi-<br />
Uusimaa neljä–yhdeksän-yksi…<br />
Minkälaista on sitten olla mukana vapaaehtoistoiminnassa<br />
pelastusalalla? Kun<br />
toimitaan etulinjassa niin ammatti- ja sopimuspalomiehellä<br />
on paljon samoja vaatimuksia,<br />
molempien pitää suorittaa hyväksytysti<br />
kenttäkelpoisuus- ja lihaskuntotestit.<br />
Molempien pitää osallistua vuosittain<br />
riittävään määrään koulutusta ja suorittaa<br />
tehtävästä riippuen erilaisia näyttökokeita.<br />
Molemmat pukeutuvat samanlaisiin varusteisiin<br />
koska tuli ja savukaasut ovat molemmille<br />
yhtä kuumia ja vaarallisia. Molemmat<br />
ottavat käskyjä vastaan esimieheltään ja<br />
toimivat niiden mukaisesti yhteisen päämäärän<br />
saavuttamiseksi. Monesti ammattija<br />
sopimuspalomies tekevät työtä yhdessä<br />
loukkaantuneen tai vaarassa olevan ihmisen<br />
auttamiseksi. Paloauton nähdessään<br />
suurin osa kansalaisista ei edes tiedä meneekö<br />
sen kyydissä ammattilaisia vai harrastajia.<br />
Kun kolmatta kertaa saman yön<br />
aikana pukee haalareita päälleen ja kiipeää<br />
paloauton etupenkille tulee joskus mietittyä<br />
harrastuksen mielekkyyttä, silti en ole itse<br />
kertaakaan jättänyt lähtemättä jos se vaan<br />
muiden tekijöiden puolesta on ollut mahdollista.<br />
Mikä sitten saa ihmisen vapaaehtoisesti<br />
jättämään ruokailun tai yöunet kesken ja<br />
lähtemään auttamaan tuntematonta hädän<br />
hetkellä? Raha se ei ole koska sopimuspalokuntalaiset<br />
eivät saa työstään palkkaa<br />
joten tähän kysymykseen en osaa suoraa<br />
vastausta kertoa, sitä pitäisi kysyä jokaiselta<br />
Suomen 14600 sopimuspalokuntalaiselta<br />
henkilökohtaisesti.<br />
Kannattaa muuten muistaa, että edellämainittujen<br />
asioiden lisäksi sopimuspalokuntalainen<br />
käy omassa työssään, harrastaa<br />
muitakin asioita sekä elää normaalia perheelämää.<br />
•<br />
- Tilastot: Suomen sopimuspalokuntien liitto<br />
Paloilmoitinlaitteistojen huolto säästäisi miljoonia<br />
Erheellisten palohälytysten määrä on häkellyttävä,<br />
sillä jopa 98 prosenttia automaattista<br />
paloilmoituksista on aiheettomia. Automaattisten<br />
paloilmoitinlaitteistojen huolto<br />
kannattaa antaa ammattilaisten tehtäväksi.<br />
Näin varmistetaan, että palokunta ehtii sinne,<br />
missä apua todella tarvitaan.<br />
Automaattisista paloilmoituksista jopa<br />
98 prosenttia on turhia. Noin 22 000 vuosittaisesta<br />
automaattihälytyksestä ainoastaan<br />
viitisensataa on aitoja hälytyksiä*. Syy<br />
erheellisiin palohälytyksiin on usein se, että<br />
paloilmoittimen kunnosta ei ole pidetty<br />
huolta.<br />
- Liian moni paloilmoitin hälyttää siksi,<br />
että huolto ja ylläpito on laiminlyöty. Toisinaan<br />
kyse on välinpitämättömyydestä,<br />
mutta usein laitteiston huoltaminen on yksinkertaisesti<br />
unohtunut. Parhaiten huolto<br />
tulee hoidettua, kun kiinteistön omistaja tekee<br />
huoltosopimuksen alan ammattilaisen<br />
kanssa, sanoo vahingontorjuntapäällikkö<br />
Niko Satto If Vahinkovakuutusyhtiöstä.<br />
Pelastuslaitokset saivat keväällä oikeuden<br />
laskuttaa toistuvista turhista palohälytyksistä.<br />
Sanktion perimisen mahdollistaa<br />
viime kesänä uudistunut pelastuslaki.<br />
- Meidän tavoitteenamme on erheellisten<br />
hälytysten nollatoleranssi. Erheellisten hälytystehtävien<br />
hoitaminen vie pelastuslaitosten<br />
tehokasta työaikaa ja pahimmillaan<br />
vaarantaa tärkeämpien tehtävien hoitamisen.<br />
Oikein suunniteltu, asennettu ja huollettu<br />
paloilmoitinjärjestelmä on tehokkain<br />
tapa torjua turhia hälytyksiä, kertoo Ifin<br />
turvapartneriyrityksenä toimivan Stanley<br />
Securityn myynti- ja turvallisuusjohtaja Kim<br />
Starck.<br />
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen arvion<br />
mukaan noin 12 prosenttia pelastuslaitosten<br />
työajasta kuluu erheellisiin hälytyskäynteihin.<br />
Yhden paloilmoittimen kautta<br />
tulleen erheellisen tehtävän hoitamiseen<br />
menee keskimäärin 46 minuuttia aikaa**.<br />
Erhekäynnin keskihinnaksi on arvioitu 1<br />
800 euroa, joten yhteiskunnan rahaa haaskaantuu<br />
turhiin hälytyksiin vuosittain noin<br />
39 miljoonaa euroa. Rahaakin merkittävämpi<br />
asia on kuitenkin ihmishenkien suojelu,<br />
jota ei voi mitata rahassa. Myös reagointikynnys<br />
kasvaa sitä korkeammaksi, mitä<br />
suurempi osa hälytyksistä on erheellisiä.<br />
Jo vuodelle 2009 oli asetettu tavoitteeksi,<br />
että erheellisten paloilmoitusten määrä<br />
on puolituttava vuoden 2003 tasosta. Erhehälytysten<br />
määrän olisi pitänyt pudota noin<br />
9 000 hälytykseen. Tosiasiassa niiden määrä<br />
on kasvanut entisestään. Erheellisiä paloilmoituksia<br />
tulee vuodessa noin 21 500.<br />
Automaattisia paloilmoituksia oli viime<br />
vuonna kaikista pelastustoimen tehtävistä<br />
19 prosenttia. •<br />
* lähde: Pelastustoimen resurssi- ja<br />
onnettomuustilasto PRONTO<br />
** lähde: Ohje pelastuslaitoksen<br />
valvontasuunnitelmasta 2011<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 37
Change language