Uusi Yhteispalvelu - Valtiovarainministeriö
Uusi Yhteispalvelu - Valtiovarainministeriö
Uusi Yhteispalvelu - Valtiovarainministeriö
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
18<br />
uksissa, joissa yksityinen kansalainen on velkojan asemassa, asioi myös harvoin<br />
henkilökohtaisesti ulosottoviranomaisten kanssa. Tämän vuoksi ulosoton toimipaikkaverkolla<br />
ei ole velkojien asioinnin kannalta suurta merkitystä.<br />
Ulosottovirastojen lukumäärä on vähentynyt voimakkaasti. Toimipaikkojen<br />
lukumäärä on kuitenkin säilynyt lähes entisellään. Kattava palvelu- ja toimipaikkaverkko<br />
on tarkoitus säilyttää.<br />
Työvoimatoimistojen lukumäärä on ollut laskeva, vaikka toimipisteitä ei<br />
olekaan samassa suhteessa vähennetty. <strong>Uusi</strong>lla työvoimatoimistoilla on ollut<br />
entistä enemmän toimipisteitä. Tulevaisuudessa toimipisteiden määrä vähenee<br />
ehkä nopeammin kuin tähän asti ja tällöin yhteispalvelulla voidaan ainakin<br />
osin korvata toimiston palveluita.<br />
Työvoimatoimistot ovat olleet työvoiman palvelukeskuksissa erittäin läheisessä<br />
yhteistyössä kuntien ja Kansaneläkelaitoksen kanssa. Työvoimahallinnolla<br />
onkin tehtäviensä puolesta selviä yhtymäkohtia kuntien ja Kansaneläkelaitoksen<br />
kanssa.<br />
Työvoimatoimistojen palveluista lähinnä sähköiset palvelut tuettuina ovat<br />
yhteispalvelussa annettavia. Ajanvarauksen kautta yhteispalvelussa voidaan<br />
tarjota myös syvempiä asiantuntijapalveluita työvoimatoimiston oman henkilöstön<br />
antamana.<br />
Kuntakenttä on suuressa muutoksessa parhaillaan. Niin kuntien lukumäärä<br />
kuin erilaiset yhteistyöjärjestelyt ovat valmistelussa lähes kaikissa Suomen kunnissa.<br />
Kunnat ovat suuri yhteispalvelutoimija ja niiden rooli pysyykin merkittävänä<br />
toimeksisaajana. Kuntien omien palvelujen saatavuus yhteispalvelussa<br />
lisääntynee, kun kuntien lukumäärä pienenee ja kunnan sisäisen keskittämisen<br />
tarve kasvaa.<br />
Kuntien palvelujen järjestämisestä yhteispalveluna ei toistaiseksi ole perinpohjaista<br />
selvitystä, mutta tehtävään on asetettu selvitysmies. Kunnissa on<br />
varmuudella erittäin paljon yhteispalveluun sopivia palveluita ja sitäkin kautta<br />
suuri yhteispalvelun potentiaali.<br />
Kansaneläkelaitoksella on laaja palveluverkosto, johon ei kohdistu yhtä suurta<br />
vähentämistarvetta kuin muihin valtion toimijoihin. Pääosin tämä johtuu mahdollisuudesta<br />
siirtää työtä sähköisen asiakirjahallinnan avulla mihin hyvänsä<br />
Kansaneläkelaitoksen toimipisteeseen. Näin voidaan ylläpitää palvelupisteitä<br />
myös niillä paikkakunnilla, joilla asiointi on merkittävästi vähentynyt. Tämän<br />
vuoksi Kansaneläkelaitos on erittäin merkittävä yhteistyökumppani valtion toimijoilla<br />
yhteispalvelun toimeksisaajana. Järjestelmän joustavuudesta huolimatta<br />
Kansaneläkelaitoksella saattaa olla tarvetta rationalisoida palvelutoimintaa.<br />
Sähköisen asioinnin kehittyessä ja puhelinpalvelun keskittämisen laajentuessa<br />
Kansaneläkelaitos tulee tarkastelemaan toimistoverkkonsa laajuutta.<br />
Kansaneläkelaitoksen avustavista asiakaspalveluista lähes kaikki sopivat<br />
luonteensa puolesta yhteispalveluna annettaviksi. Kokonaisuutena palveluvalikoima<br />
on erittäin laaja ja sisältää paljon etuuskohtaisia erityispiirteitä, mikä<br />
osaltaan saattaa vaikeuttaa toimintaa yhteispalvelussa. Jos sosiaaliturvan yksin-