Uusi Yhteispalvelu - Valtiovarainministeriö

yhteispalvelusta sovelletaan valtion viranomaisiin, kuntiin, kuntien yhteistoimintaelimiin
ja Kansaneläkelaitokseen.
Yhteispalvelu perustetaan sopimuksella, jonka tekevät siihen osallistuvat
tahot. Sopimuksessa on sovittava muun muassa yhteispalveluna hoidettavasta
palvelusta, pisteen sijainnista, toimitiloista ja henkilöstöstä sekä kustannusten
jakamisesta. Tietyin edellytyksin ministeriö voi velvoittaa alaisensa viranomaisen
tekemään yhteispalvelusopimuksen.
Vanhan ja nykyisen lainsäädännön keskeisimmät erot ovat uuden lain suppeampi
soveltamisala ja toimivallan siirtämisen mahdollisuuden jääminen pois
yhteispalvelusta. Uudessa laissa yhteispalvelussa annettavaa palvelua ei pyritä
määrittelemään lainsäädännössä määriteltyjen viranomaisten yksittäisten tehtävien
kautta, vaan määritellään yhteispalveluna annettavaa asiakaspalvelua
osana palveluprosessia. Yhteispalveluna tarjottava asiakaspalvelu määritellään
uudessa laissa nimeämällä palveluprosessin vaiheet, joita voidaan yhteispalveluna
järjestää.
Uusi yhteispalvelulaki on tämän raportin liitteenä 4.
3.2 Yhteispalvelusopimus
Uuden yhteispalvelulain mukaan kirjallisen yhteispalvelusopimuksen tekeminen
on aina pakollista, kun palveluja järjestetään lain mukaisena yhteispalveluna.
Lain mukaiseen yhteispalveluun voi liittyä ja on usein hyödyllistä liittää
myös yhteistyötä, joka ei ole suoraan lain mukaista yhteispalvelua. Tällöin on
käytännöllistä sopia muustakin yhteistyöstä yhteispalvelusopimuksessa.
Laissa säädetään yhteispalvelusopimuksessa pakollisesti sovittavista asioista,
joista seuraavassa lyhyet luonnehdinnat.
Sopimuksessa on määriteltävä yhteispalvelun toimeksisaaja ja toimeksiantaja.
Näitä voi olla myös useampia. Toimeksisaaja ja toimeksiantaja ovat aina
viranomaisia, jotka kuuluvat lain soveltamisalaan.
Sopimuksessa on aina myös määriteltävä, mitä avustavia asiakaspalvelutehtäviä
sopimus koskee ja missä laajuudessa niitä hoidetaan yhteispalveluna. Ohjausryhmä
suosittelee, että yhteispalveluun ryhdyttäessä palveluvalikoima olisi aina
vähintään hankkeessa määritelty vakiopalveluvalikoima. Vakiopalveluvalikoimaa
käsitellään laajemmin luvussa 4.1. ja se on tämän raportin liitteenä 6. Koska valikoima
on laaja, palvelujen määrittely sopii hyvin sopimuksen liitteeksi.
Sopimusosapuolten välisestä yhteispalvelutehtävien ohjauksen ja valvonnan
järjestämisestä tulee myös sopia. Ohjausryhmä suosittelee osapuolten yhteistyöryhmää
tai vastuuhenkilöitä valvontaa ja ohjausta hoitamaan. On huomattava,
että toimeksisaajan työnjohto-oikeuteen sopimuksella ei voi eikä pidä puuttua.
Tehtävän ohjaus ja valvonta ovat viranomaisten välisiä asioita. Sopimus itsessään
muodostaa vahvan ohjausvälineen, jonka lisäksi ei aina tarvita muuta ohjausta.
Valvonnassa tulisi ainakin käydä läpi aina poikkeamat sopimuksesta.
23