Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

More documents

Recommendations

Info

108 artikkelit ”Yksinäisyys ja vanhuus...” Tässä kertoja ohittaa sairauden ja yksinäisyyden yhteyden pelkällä maininnalla ja ryhtyy kertomaan tuttavien kuolemasta. Sairauden voi tulkita olevan puhujalle itsestään selvä ikääntymiseen kuuluva yksinäisyyden tunteiden lisääjä, mitä hän ei näe tarpeellisena perustella tarkemmin. Eräs toinen haastateltava toi esille saman asian toteamalla, että ”tietysti vanhempana tulee joitakin ylimääräsiä rasituksia”. Terveyden heikentymisen yhteys ikääntymiseen ja yksinäisyyteen otetaan annettuina. Katkelmassa puhuja toteaa tuttavien kuoleman aiheuttavan yksinäisyyttä. Merkitykselliseksi koettujen ihmisten kuolemat ja sosiaalisen verkoston supistuminen ovat esillä monessa haastattelussa. Kertoja sanoo myös havahtuneensa oman kuoleman läheisyyteen. Hän antaa esimerkin kuoleman läheisyydestä toteamalla olevansa jo niin vanha, että ystävät kuolevat. Myöskään rajallista tulevaisuutta ei kyseenalaisteta. Ikääntymiseen saatetaan nähdä kuuluvan myös sen, että eri sukupolvet viettävät vähän aikaa yhdessä. Seuraava lainaus on katkelma kesämökkiä käsittelevästä keskustelusta. Edellä puhuja on kertonut hänen ja aikuisten lastensa harrastusten erilaisuudesta. Lapset purjehtivat ja siihen hän ei enää voi osallistua. Yhteinen aika on vähissä. Mutta, mutta tuota, sit mä ajattelin, et en minäkään äitiä ja isää kauheesti, sillon ku mä olin nuori, ni ajatellu, et pitäs heille seuraa pitää. (HP: Nii nii hmm) (Naurahtaa) Et se on luonnon laki nähtävästi. (NL 02) Kertoja haluaisi viettää enemmän aikaa lastensa kanssa, mutta se ei ole mahdollista. Hän tuo esille, että myös hän toimi nuorempana samalla tavalla kuin hänen lapsensa nyt, eikä pitänyt seuraa vanhemmilleen. Myös hän toimi ajattelemattomasti, mutta tulkitsee tällaisen käyttäytymisen olevan luonnon laki. Voimakkaalla sanavalinnalla kertoja luonnollistaa tilannetta ja samalla poistaa syyllisyyden lastensa, mutta myös omilta hartioiltaan. Luonnon laki antaa nuorisolle oikeuden toimia tietyllä tavalla; nuorten kuuluu olla itsekkäitä ja hankalia. Normaalistamalla tällaisen käyttäytymisen hän tulee sanoneeksi, että lastensa käyttäytyminen ei tarkoita mitään erityistä puhujan omassa tapauksessa. Katkelmassa kertoja ei kontrastoi eri sukupolvien käyttäytymistä toisiinsa, vaan rinnastaa itsensä samanlaiseksi kuin lapsensa. Myös muut haastateltavat tuovat esille iän mukana tulevien fyysisten ja sosiaalisten muutosten liittymisen kyseenalaistamattomasti yksinäisyyteen. Puhujat käyttävät luonnollinen, tietysti ja totta kai ilmaisuja ja samalla normaalistavat iän ja yksinäisyyden yhteyttä. Tällaisessa puhetavassa iäkkäät ihmiset rakennetaan iän uhreina, jotka eivät itse voi vaikuttaa tilanteeseensa. Asiat vain tapahtuvat ja niin kuuluukin tapahtua tietyn ikäisenä. Yksinäisyys iän kontekstissa paikantuu oman toiminnan ja vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Leskeytyminen ja yksin asuminen ovat haastatteluissa usein esillä yksinäisyyttä aiheuttavina tekijöinä, joita ei kyseenalaisteta. Poikkeaminen näistä luonnollisina pidetyistä selitysmalleista näyttää vaativan lisäperusteluja. Seuraavassa lainauksessa kertoja vastaa kysymykseeni, tunteeko hän yksinäisyyttä sen hetkisessä elämänvaiheessaan. Sitä, että hän ei asu yksin, mutta tuntee silti yksinäisyyttä, ei voi ohittaa ilman selitystä. Kyl mä tunnen joskus yksinäiseksi, mullahan on kyllä mies, mutta hän (.) on nykysin sairas ja no kyllä hänen kanssaan voi kontaktoida, mutta kuitenkin (.) ei nyt niin kun ennen ja sitte kun on näin vanha niin ikätoverit ovat menneet ei oo oikeestaan enää, yks sukulainenkin mul on enää täällä siis tämmönen minun ikäiseni. Et kyllä mä joskus tunnen yksinäiseksi. (NA 03)
109 artikkelit ”Yksinäisyys ja vanhuus...” Kertoja toteaa olevansa joskus yksinäinen ja pehmentää sanavalinnallaan yksinäisyyden totaalisuutta. Hän nostaa esille aviopuolisonsa, jonka takia hänen ei ehkä oleteta olevan yksinäinen ja puheeseen tulee neuvotteleva sävy. Yksinäisyyden kokeminen näyttää vaativan selityksen: miehen vointi on heikentynyt ja hänen kanssaan kommunikointi ei onnistu kuten ennen. Haastateltava oikeuttaa oman yksinäisyyden tunteensa puolison sairaudella ja ikätovereiden vähyydellä. Ikätovereiden kuolemat hän tulkitsee ikään kuuluviksi ja perusteluja kaipaamattomiksi asioiksi. Puheessaan kertoja rakentaa kontrastin menneen ja nykyisyyden välille. Ennen puoliso oli terve ja ympärillä oli ihmisiä, nyt tilanne on päinvastainen. Seuraavan kertojan puheessa on myös kontrasti. Hän puhuu pitkäaikaisen ystävän dementoitumisesta ja sen vaikutuksesta ystävyyssuhteeseen. Hän on nyt noin 10 vuotta pitänyt mua vaan äitinään (HP: Hmm) me oomme ihan täsmälleen samanikäisiä, ihan samana aikana syntyneet, samana päivänä syntyneitä (HP: Ahaa) Niin, mutta minä olen mami (..) et hänen kanssaan minä oon mami sitten joka (HP: Hmm) joka vähän kuljetan häntä ulkona ja vähän vähän vien hänelle jotain namia, mutta ja koitan jotain jutella mutta se on hyvin yksipuolista niin että tämä on lisänny, välillä on ihan niin kuin totaalista yksinäisyyttä. (NN 04) Kertoja puhuu merkityksellisestä pitkäaikaisesta ihmissuhteesta, mutta vastoin kulttuurista ymmärrystä se lisää hänen yksinäisyyttään. Dementia toimii selityksenä ystävyyssuhteen epätyydyttävyydelle. Myös tässä kertoja luo voimakkaan kontrastin menneen ja nykyhetken välille. Hän sanoo ystävän olevan hänen kanssaan täsmälleen samanikäinen, mutta silti ystävä pitää häntä äitinään. Tasavertainen ystävyyssuhde ei enää ole mahdollista. Kertoja pitää muuhun puheeseensa nähden pitkän tauon tuodessaan esille menneen ja nykyisen välistä vastakkaisuutta. Tauon ja puheessa esiintyvän toiston voi tulkita korostavan ystävyyssuhteen muuttumisen voimakkuutta, mutta myös tilanteen verbalisoinnin vaikeutta. Muissa lainauksissa on myös luettavissa kertojan asettautumisesta, joskus vastentahtoisestikin, auttajan tai hoivaajan rooliin. Dementoituminen ja muistin heikentyminen ovat haastatteluissa eri tavoin esillä. Osittain puhujat mieltävät ne ikääntymisen mukana tuleviksi asioiksi, mutta osittain näkemys kyseenalaistetaan, sillä myös nuoremmat ihmiset unohtelevat. Edellä olevissa esimerkeissä luonnollisina pidetyistä asioista poikkeaminen vaatii selityksen: kun ei asu yksin, eikä ole leski tai omaa pitkäaikaisen ystävyyssuhteen, yksinäiseksi itsensä kokemista pitää selittää. Erontekoihin yhdistyy tiiviisti kontrastointi menneen ja nykyhetken välillä, ja nykyisyys saa kielteisen sävyn. Kertojien lainauksissa puhe ja sanavalinnat ovat epäröivämpiä kuin puhuttaessa yksinäisyyden syistä kulttuurisesti jaettuina asioina. Haastateltavat käyttävät myös paljon mutta-sanoja, jolloin puhuttu asia ei näyttäydy yksiselitteisenä ja puhe saa neuvottelevan sävyn. Oman itsen muuttuminen Oman itsen muuttuminen ei ole haastatteluissa yhtä usein esillä kuin iän mukana tulevat fyysiset ja sosiaaliset muutokset. Kuitenkin noin puolet haastatelluista nostaa esille erilaisia oman luonteen tai käyttäytymisen muutoksia sekä huomioita siitä, että itse on nyt jollain tavalla erilainen kuin aikaisemmin. Henkilö on itse psyykkisesti tai sisäisesti jotenkin muuttunut. Aloitekyvyn heikentyminen, vaikeus solmia uusia ihmissuhteita ja suhtautumisen muuttuminen vieraisiin ihmisiin tai erilaisiin tapahtumiin tuodaan esille puhuttaessa omasta muuttumisesta. Oman itsen muuttumisesta ei puhuta ikään kuuluvana luonnollisena ja itsestään selvänä asiana samalla tavoin kuin fyysisistä ja sosiaalisista muu-
Page 1 and 2:
HANNA UOTILA Vanhuus ja yksinäisyy
Page 3 and 4:
AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Tampereen
Page 5 and 6:
5 Tutkimuksen tulokset.............
Page 7 and 8:
6 Hanna UOTILA
Page 9 and 10:
8 sissa yksinäisyyden syiksi nimet
Page 11 and 12:
10 from Helsingin Sanomat and the E
Page 14 and 15:
13 1 Johdanto Yksinäisyyttä pidet
Page 16 and 17:
15 pohdin käyttämiäni aineistoja
Page 18 and 19:
17 tista näkökulmaa 1 ja käsitel
Page 20 and 21:
19 2.3 Yksinäisyyden käsite ja l
Page 22 and 23:
21 tamisen vuoksi) tai toisaalta my
Page 24 and 25:
23 goineen (de Jong Gierveld & Kamp
Page 26 and 27:
25 ka ilmoittavat tuntevansa yksin
Page 28 and 29:
27 kumppanuutta ja tukea tai joiden
Page 30 and 31:
29 sisältää yksinäisyyden piirt
Page 32 and 33:
31 erityisesti silloin, kun interve
Page 34 and 35:
33 Myös Heravi-Karimooi tutkimusry
Page 36 and 37:
35 tunne siitä, että on turvassa.
Page 38 and 39:
37 4 Tutkimuksen lähtökohdat ja t
Page 40 and 41:
39 kipäivän toimista ja sosiaalis
Page 42 and 43:
41 Tapasin haastateltavat pääsä
Page 44 and 45:
43 kokemuksia ja antaa asioille mer
Page 46 and 47:
45 keinoihin, joilla yksin oleminen
Page 48 and 49:
47 Sosiaalisen verkoston supistumin
Page 50 and 51:
49 ollut ulkona samalla tavalla seu
Page 52 and 53:
51 tiin yksinäisyydestä, esillä
Page 54 and 55:
53 päristön tai laajemmin yhteisk
Page 56 and 57:
55 man itsenäisyyden ja oman rauha
Page 58 and 59:
57 funktiona on aina jonkinasteinen
Page 60 and 61:
59 luovalle työlle ja sitä tarkas
Page 62 and 63:
61 Myös haastattelujen ja kirjoitu
Page 64 and 65:
63 erilaista aineistoa yhdessä ant
Page 66 and 67:
65 kittava aihe ei lopulta noussut
Page 68 and 69:
67 Hänen tutkimissaan teksteissä
Page 70 and 71:
69 Yksinäisen ihmisen omaan persoo
Page 72 and 73:
71 takyvyn heikentymistä tai tuen
Page 74 and 75:
73 7 Johtopäätökset Yksinäisyyd
Page 76 and 77: 75 Kiitokset Kiinnostukseni tutkimu
Page 78 and 79: 77 sikon ottein. Kiitos siitä! Kii
Page 80 and 81: 79 Brennan T (1982): Loneliness at
Page 82 and 83: 81 Harwood J & Roy A (1999): The po
Page 84 and 85: 83 Luanaigh CO & Lawor BA (2008): L
Page 86 and 87: 85 Pinquart M & Sörensen S (2001):
Page 88 and 89: 87 Savikko N, Routasalo P, Tilvis R
Page 90 and 91: 89 Victor C, Scambler S, Bowling A
Page 92 and 93: 91 Liite 1 Yksinäisyydelle annettu
Page 94 and 95: 93 Victor, Scambler, Marston, Bond
Page 96 and 97: 95 Liite 3 Kirjoitusohjeet (Kirjoit
Page 98: ALKUPERÄISET OSAJULKAISUT
Page 113 and 114: -" :;-$
Page 115 and 116: # $ # ! %&'
Page 117 and 118: 2 -"
Page 119 and 120: 7 " #7 2 #$6$ !@ 2
Page 121 and 122: 2> :$* $$* $ $ $ @> .$ * A
Page 123 and 124: 105 artikkelit ”Yksinäisyys ja v
Page 125: 107 artikkelit ”Yksinäisyys ja v
Page 137 and 138: International Journal of Ageing and
Page 163: International Journal of Ageing and
show all

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?