Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

More documents

Recommendations

Info

47 Sosiaalisen verkoston supistuminen oli usein ja monin tavoin esillä iäkkäiden ihmisten puhuessa ja kirjoittaessa yksinäisyyttä aiheuttavista asioista. Ihmissuhteiden vähäisyys tai niiden puuttuminen oli selkeä yksinäisyyttä aiheuttava asia. Puhuttiin ystäväpiirin vähenemisestä, puolison kuolemasta ja kaukana asuvista sukulaisista ja ystävistä. Osa iäkkäistä ihmisistä näki sosiaalisten kontaktien vähenemisen olevan luonnollista ikääntyneenä ja se esitettiin myös luonnollisena selityksenä yksinäisyydelle. Ihmissuhteiden vähäisyydestä aiheutuvaa yksinäisyyttä ei useinkaan koettu tarpeelliseksi sen tarkemmin selittää tai perustella. Kun menettää läheisiä ihmisiä, erityisesti puolison, kokee tietysti yksinäisyyttä (III MA 01, 107). Ryhmäläisten haastatteluissa ja kirjoituksissa ei kuitenkaan kaikkia ihmissuhteita esitetty samanarvoisina vaan neuvoteltiin ihmissuhteiden merkityksellisyyden ja niiden yksinäisyyttä aiheuttavien vaikutusten välillä. Sairas aviopuoliso ja dementoitunut ystävä tuotiin esille tärkeänä ihmissuhteena, joka ei kuitenkaan vastoin oletusta pystynyt lievittämään yksinäisyyttä vaan usein päinvastoin lisäsi yksinäisyyden tunteita. Iäkkäät ihmiset näyttivät kokevan ristiriitaa kertoessaan, että heillä oli tällainen läheinen ihmissuhde, mutta he ovat silti yksinäisiä. Erityisesti ryhmäläisten haastatteluissa koettiin tarvetta perustella, miksi olemassa oleva ihmissuhde ei ole tyydyttävä, ja pyrittiin löytämään oikeutus omalle yksinäisyydelle. Haastateltavat, jotka elivät puolison kanssa, korostivatkin erityisen merkityksellisen ystävyyssuhteen tai läheisen sisarussuhteen päättymistä nimetessään syitä omalle yksinäisyydelleen. Tämä selitys näyttäytyy kulttuurissa jaettuna ymmärryksenä. Puolison ja ystävien sairauksilla selitettiin myös omia yksinäisyyden tunteita. Sairauksien seurauksena läheisten ihmisten toimintakyky oli heikentynyt ja siten mahdollisuudet tapaamisiin ja keskusteluihin saattoivat vähentyä tai toisaalta niiden merkitys muuttua. Kontaktit väljähtyivät, ja puoliso, ystävä tai suhde heihin saattoi muuttua sairauden seurauksena. Erityisesti muistisairauden kerrottiin muuttavan pari- tai ystävyyssuhteen ainakin jossain määrin hoivasuhteeksi, jolloin tasavertainen suhde ei enää ollut mahdollinen. Eräs haastateltavista sanoi ystävän pitävän häntä äitinään (III NN 04, 109), ja kirjoittaja puolestaan kertoi ystävän olevan aivan ”ulalla” (II NN 06, 115). Näistä sosiaalista vuorovaikutusta muuttavista ja vaikeuttavista tekijöistä ei puhuttu luonnollisina asioina, vaikka toisaalta dementian itsessään nähtiin liittyvän ikääntymiseen. Iäkkäät ihmiset kontrastoivat aikaisempaa runsasta sosiaalista verkostoaan ja vilkasta sosiaalista elämäänsä nykyisiin niukkoihin sosiaalisiin suhteisiinsa. Tämänhetkinen tilanne näyttäytyi totaalisen yksinäisenä, ja iäkäs ihminen saattoi kirjoittaa, että tuttavajoukko on huvennut lähes olemattomiin (II NL 08, 115). Vaikka ihmissuhteiden vähenemisestä puhuttiin usein luonnollisena ikääntymisen seurauksena, Vanhuus ja yksinäisyys
48 ei totaalista ihmissuhteiden puuttumista tai niiden muuttumista useinkaan osattu odottaa. Ryhmäläisten haastatteluissa ja teksteissä sanottiin vain harvoin, että vähäiset kontaktit lapsiin aiheuttavat yksinäisyyttä. Suhteet lapsiin olivat tärkeitä, mutta seuran pitämistä iäkkäille vanhemmille ei nähty lasten velvollisuutena. Lasten ja lastenlasten kerrottiin olevan kiinni omissa menoissaan, eikä heillä ollut aikaa olla iäkkäiden vanhempiensa ja isovanhempiensa kanssa. Vastuuta yksinäisyydestä ei haluttu sysätä nuoremman sukupolven harteille, vaan sanottiin, että on luonnon laki, että lapset suuntautuvat omiin menoihinsa (III NL 02, 108). Vaikka lasten ja lastenlasten vähäisiä kontakteja ei eksplisiittisesti nimetty yksinäisyyden syyksi, kerrottiin kuitenkin juhlapyhinä koetusta yksinäisyydestä. Juhlapyhät, esimerkiksi joulu, näytettiin miellettävän perinteisesti yhdessäolon ajaksi, jolloin ilman perhettä, lapsia tai lastenlapsia juhlaa viettävän ihmisen yksinäisyys voi voimistua. Yksinäisyyden syyt paikantuivat aineistoissa lähes yksinomaan vanhuuteen. Poikkeuksena tästä olivat muutamassa ryhmäläisten haastatteluissa esille tulleet kertomukset juurettomuudesta, jota haastateltavat olivat kokeneet koko elämänsä. Yksinäisyyttä aiheutti ainoana lapsena kasvaminen ja vanhempien ja kodin menettäminen jo nuorena. Tärkeät sosiaaliset kontaktit ja turvaverkko olivat puuttuneet koko elämän ajan, eivätkä syyt yksinäisyydelle löytyneet ikääntymisen mukana tulleista asioista. Kun yksinäisyyttä selitettiin näin, korostettiin lapsuusiän perheen merkitystä tunteille, jotka ovat läsnä myös ikääntyneenä. Samalla ohitettiin oman aikuisiän perheen merkitys yksinäisyyden lievittäjänä. Heikentyvä fyysinen toimintakyky Toinen usein esillä ollut selitys yksinäisyyden tunteille oli fyysisen toimintakyvyn heikentyminen. Iäkkäät ihmiset kertoivat liikuntakyvyn ja aistien heikentymisen, erilaisten sairauksien sekä kipujen ja särkyjen rajoittavan mahdollisuuksia mielekkääseen toimintaan. Ryhmäläisten haastatteluissa ja teksteissä näiden rajoitusten nähtiin aiheuttavan yksinäisyyden tunteita. Toimintakyvyn rajoitusten aiheuttamaa yksinäisyyttä ei erityisemmin perusteltu vaan siitä puhuttiin toteavaan sävyyn. Kun fyysiset rajoitukset nähtiin luonnollisina ja ikääntymiseen kuuluvina asioina, niiden aiheuttama yksinäisyyskin näyttäytyi luonnollisena. Samalla tavalla kuin sosiaalisia suhteitaan iäkkäät ihmiset kontrastoivat nykyistä fyysistä toimintakykyään aikaisempaan toimintakykyynsä. Se, että ei pysty toimimaan kuten aikaisemmin tai ei jaksa osallistua erilaisiin tapahtumiin kuten ennen, värittää nykyisyyden yksinäisyydellä. Varsinkin talvikuukaudet olivat esillä aikana, jolloin yksinäisyys oli erityisesti läsnä. Liukkaus esti liikkumisen ulkona, eikä talvella Hanna UOTILA
Page 1 and 2: HANNA UOTILA Vanhuus ja yksinäisyy
Page 3 and 4: AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Tampereen
Page 5 and 6: 5 Tutkimuksen tulokset.............
Page 7 and 8: 6 Hanna UOTILA
Page 9 and 10: 8 sissa yksinäisyyden syiksi nimet
Page 11 and 12: 10 from Helsingin Sanomat and the E
Page 14 and 15: 13 1 Johdanto Yksinäisyyttä pidet
Page 16 and 17: 15 pohdin käyttämiäni aineistoja
Page 18 and 19: 17 tista näkökulmaa 1 ja käsitel
Page 20 and 21: 19 2.3 Yksinäisyyden käsite ja l
Page 22 and 23: 21 tamisen vuoksi) tai toisaalta my
Page 24 and 25: 23 goineen (de Jong Gierveld & Kamp
Page 26 and 27: 25 ka ilmoittavat tuntevansa yksin
Page 28 and 29: 27 kumppanuutta ja tukea tai joiden
Page 30 and 31: 29 sisältää yksinäisyyden piirt
Page 32 and 33: 31 erityisesti silloin, kun interve
Page 34 and 35: 33 Myös Heravi-Karimooi tutkimusry
Page 36 and 37: 35 tunne siitä, että on turvassa.
Page 38 and 39: 37 4 Tutkimuksen lähtökohdat ja t
Page 40 and 41: 39 kipäivän toimista ja sosiaalis
Page 42 and 43: 41 Tapasin haastateltavat pääsä
Page 44 and 45: 43 kokemuksia ja antaa asioille mer
Page 46 and 47: 45 keinoihin, joilla yksin oleminen
Page 50 and 51: 49 ollut ulkona samalla tavalla seu
Page 52 and 53: 51 tiin yksinäisyydestä, esillä
Page 54 and 55: 53 päristön tai laajemmin yhteisk
Page 56 and 57: 55 man itsenäisyyden ja oman rauha
Page 58 and 59: 57 funktiona on aina jonkinasteinen
Page 60 and 61: 59 luovalle työlle ja sitä tarkas
Page 62 and 63: 61 Myös haastattelujen ja kirjoitu
Page 64 and 65: 63 erilaista aineistoa yhdessä ant
Page 66 and 67: 65 kittava aihe ei lopulta noussut
Page 68 and 69: 67 Hänen tutkimissaan teksteissä
Page 70 and 71: 69 Yksinäisen ihmisen omaan persoo
Page 72 and 73: 71 takyvyn heikentymistä tai tuen
Page 74 and 75: 73 7 Johtopäätökset Yksinäisyyd
Page 76 and 77: 75 Kiitokset Kiinnostukseni tutkimu
Page 78 and 79: 77 sikon ottein. Kiitos siitä! Kii
Page 80 and 81: 79 Brennan T (1982): Loneliness at
Page 82 and 83: 81 Harwood J & Roy A (1999): The po
Page 84 and 85: 83 Luanaigh CO & Lawor BA (2008): L
Page 86 and 87: 85 Pinquart M & Sörensen S (2001):
Page 88 and 89: 87 Savikko N, Routasalo P, Tilvis R
Page 90 and 91: 89 Victor C, Scambler S, Bowling A
Page 92 and 93: 91 Liite 1 Yksinäisyydelle annettu
Page 94 and 95: 93 Victor, Scambler, Marston, Bond
Page 96 and 97: 95 Liite 3 Kirjoitusohjeet (Kirjoit
Page 98:
ALKUPERÄISET OSAJULKAISUT
Page 113 and 114:
-" :;-$
Page 115 and 116:
# $ # ! %&'
Page 117 and 118:
2 -"
Page 119 and 120:
7 " #7 2 #$6$ !@ 2
Page 121 and 122:
2> :$* $$* $ $ $ @> .$ * A
Page 123 and 124:
105 artikkelit ”Yksinäisyys ja v
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
International Journal of Ageing and
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163:
show all

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?