Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

More documents

Recommendations

Info

33 Myös Heravi-Karimooi tutkimusryhmineen (2010) tarkastelee yksinäisyyttä sosiaa listen suhteiden menettämisen kautta. He raportoivat 13 yksinäisen yli 65-vuotiaan iranilaisnaisen ja -miehen haastatteluihin perustuen yksinäisyyden liittyvän hylätyksi ja torjutuksi tulemisen tunteeseen. Tällaisia tunteita ei aiheuttanut pelkästään se, että sukulaiset tai ystävät olisivat kuolleet tai asuisivat kaukana, vaan pikemminkin se, että esimerkiksi haastatellun ja hänen lastensa välillä oli ”emotionaalinen kuilu”. Haastatellut kertoivat, että lapset eivät ymmärrä ja huomioi heitä. Passiivisen unohtamisen ja välinpitämättömyyden rinnalla esillä olivat myös iäkkäiden ihmisten laiminlyönti, hyväksikäyttö ja pahoinpitelyt. (Heravi-Karimooi ym. 2010.) McInnis ja White (2001) kuvaavat omassa tutkimuksessaan yksinäisyyttä tuntevien iäkkäiden ihmisten kokemaa pettymystä, kun lapset eivät käy heidän luonaan. Myös muissa tutkimuksissa iäkkäiden ihmisten on havaittu odottavan tiiviimpää yhteyttä lapsiinsa, mutta lasten omat kiireet näyttivät estävän tämän (Pettigrew & Roberts 2008, Graneheim & Lundman 2010, Hauge & Kirkevold 2010). Vähäiset ihmissuhteet voivat aiheuttaa myös kokemuksen siitä, että on menettänyt paikan yhteisössä tai laajemmin koko yhteiskunnassa (Stanley ym. 2010). Yksinäisten ihmisten on raportoitu kokevan, etteivät he ole enää tärkeitä (Hauge & Kirkevold 2010), heitä ei tarvita tai kaivata, tai heidät on unohdettu (Parkkila ym. 2000, Graneheim & Lundman 2010). Leskelle sellaiset tilanteet, joihin aiemmin on osallistuttu pariskuntana, voivat muodostua hankaliksi. Ihminen voi tuntea olevansa ylimääräinen ja pariton. (Lopata 1969, McInnis & White 2001.) Terveyspalvelujen kuin myös muiden yhteiskunnan tarjoamien palvelujen puuttuminen tuotiin esille yhtenä yksinäisyyttä aiheuttavana asiana Heravi-Karimooin ja työtovereiden (2010) tutkimuksessa. Pettigrewin ja Robertsin (2008) samoin kuin Bargin ja tutkimusryhmän (2006) tutkimuksissa ikääntymiseen liitettyjen menetysten vuoksi vanhuuden yksinäisyys nähtiin luonnollisena asiana. Kuitenkin puhuttaessa toisen ihmisen yksinäisyydestä, iäkkäät ihmiset olivat taipuvaisia näkemään yksinäisyyden syiden olevan ihmisessä itsessään (Barg ym. 2006, Hauge & Kirkevold 2010). Bargin ja kumppaneiden (2006) tutkimuksen iäkkäät ihmiset sanoivat yksinäisten ihmisten itse vetäytyvän sosiaalisista kontakteista ja keskittyvän itseensä. Hauge ja Kirkevold (2010) puolestaan havaitsivat, että yksinäiset ihmiset nähdään passiivisina, negatiivisina ja asenteeltaan sekä persoonallisuudeltaan kriittisinä. Lievitettävä yksinäisyys Iäkkäiden ihmisten omat näkemykset yksinäisyyden lievittämisestä ovat osittain erilaisia kuin edellä esittelemäni interventiotutkimusten tulokset. Ihmiset itse nostivat Vanhuus ja yksinäisyys
34 harvoin ensisijaiseksi yksinäisyyden lievittämisen keinoksi erilaiset ryhmätapaamiset. Pettigrewin ja Robertsin (2008) tutkimuksen iäkkäistä ihmisistä osa tunsi jopa vastenmielisyyttä tapaamispaikoissa järjestettyä toimintaa kohtaan. Heikentynyt kuulo voi hankaloittaa osallistumista (Pettigrew & Roberts 2008) tai muiden osallistuessa kerhoihin puolisoiden kanssa oma yksinäisyys saattoi korostua (Ballin & Balandin 2007). On myös tutkimuksia, joissa iäkkäät ihmiset ovat kertoneet hyötyneensä ryhmistä (Hytönen ym. 2007). Ihmissuhteiden merkitys oli esillä yksinäisyyden välttämisessä tai sen lievittämisessä myös ihmisten omassa puheessa. Pettigrewin ja Robertsin (2008) tutkimuksen haastatellut ihmiset korostivat suhteita rakkaisiin ihmisiin kuten lapsiin ja lastenlapsiin. He kertoivat yhteisistä ruoka- ja kahvihetkistä, jotka tarjosivat syyn kokoontua yhteen perheen tai ystävien kesken. (Pettigrew & Roberts 2008.) Myös lemmikkieläimen seura tarjosi lievitystä yksinäisyyden tunteisiin (Ballin & Balandin 2007). Vaikka osa Pettigrewin ja Robertsin (2008) tutkimuksen iäkkäistä ihmisistä kertoi aktiivisesti etsivänsä muiden ihmisten seuraa, suurin osa heistä kuitenkin odotti, että muut ottavat heihin yhteyttä. Paradoksaalisesti he voivat olla jopa haluttomia solmimaan uusia ystävyyssuhteita oman ikäistensä ihmisten kanssa. Vanhojen ihmissuhteiden korvaamista uusilla ei pidetty mahdollisena. (Pettigrew & Roberts 2008.) Moni iäkäs ihminen näyttää ajattelevan, että yksinäisyyteen voi itse vaikuttaa, vaikka se ei aina ole helppoa (Hauge & Kirkevold 2010). Yksinäisyyttä pyrittiin usein poistamaan sellaisten asioiden avulla, joita oli mahdollista tehdä yksin. Musiikin kuuntelu, television katselu, kävelylenkit, kotiaskareet (Hauge & Kirkevold 2010), puutarhan hoito ja lukeminen (Pettigrew & Roberts 2008) mainittiin hyvinä keinoina. Erityisesti kirjat ja äänikirjat korostuivat ajankulun lisäksi myös seuran lähteinä (Gunnarsson 2009). Yksinäisyyden tunteet voitiin välttää myös sillä, että mieleen ei yksinkertaisesti päästetty kielteisiä asioita (McInnis & White 2001, Ballin & Balandin 2007). Myönteinen yksinäisyys Yksinäisyyden myönteisistä puolista puhutaan vain harvassa laadullisessa tutkimuksessa, vaikka yksinäisyyden merkitysten kirjo on mahdollista tavoittaa kvalitatiivisen lähestymistavan avulla. Tutkiessaan yli 85-vuotiaita yksin asuvia ihmisiä Graneheim ja Lundman (2010) raportoivat myös myönteisestä yksinäisyydestä. Heidän tutkimuksensa iäkkäät ihmiset kertoivat yksinäisyydestä vapautena tehdä omia valintoja, vapautena velvollisuuksista ja mahdollisuutena lepoon. Yksinäisyyteen liittyvä rauha ja hiljaisuus koettiin myönteisenä. Hyvänä koettuun yksinäisyyteen liitettiin myös Hanna UOTILA
Page 1 and 2: HANNA UOTILA Vanhuus ja yksinäisyy
Page 3 and 4: AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Tampereen
Page 5 and 6: 5 Tutkimuksen tulokset.............
Page 7 and 8: 6 Hanna UOTILA
Page 9 and 10: 8 sissa yksinäisyyden syiksi nimet
Page 11 and 12: 10 from Helsingin Sanomat and the E
Page 14 and 15: 13 1 Johdanto Yksinäisyyttä pidet
Page 16 and 17: 15 pohdin käyttämiäni aineistoja
Page 18 and 19: 17 tista näkökulmaa 1 ja käsitel
Page 20 and 21: 19 2.3 Yksinäisyyden käsite ja l
Page 22 and 23: 21 tamisen vuoksi) tai toisaalta my
Page 24 and 25: 23 goineen (de Jong Gierveld & Kamp
Page 26 and 27: 25 ka ilmoittavat tuntevansa yksin
Page 28 and 29: 27 kumppanuutta ja tukea tai joiden
Page 30 and 31: 29 sisältää yksinäisyyden piirt
Page 32 and 33: 31 erityisesti silloin, kun interve
Page 36 and 37: 35 tunne siitä, että on turvassa.
Page 38 and 39: 37 4 Tutkimuksen lähtökohdat ja t
Page 40 and 41: 39 kipäivän toimista ja sosiaalis
Page 42 and 43: 41 Tapasin haastateltavat pääsä
Page 44 and 45: 43 kokemuksia ja antaa asioille mer
Page 46 and 47: 45 keinoihin, joilla yksin oleminen
Page 48 and 49: 47 Sosiaalisen verkoston supistumin
Page 50 and 51: 49 ollut ulkona samalla tavalla seu
Page 52 and 53: 51 tiin yksinäisyydestä, esillä
Page 54 and 55: 53 päristön tai laajemmin yhteisk
Page 56 and 57: 55 man itsenäisyyden ja oman rauha
Page 58 and 59: 57 funktiona on aina jonkinasteinen
Page 60 and 61: 59 luovalle työlle ja sitä tarkas
Page 62 and 63: 61 Myös haastattelujen ja kirjoitu
Page 64 and 65: 63 erilaista aineistoa yhdessä ant
Page 66 and 67: 65 kittava aihe ei lopulta noussut
Page 68 and 69: 67 Hänen tutkimissaan teksteissä
Page 70 and 71: 69 Yksinäisen ihmisen omaan persoo
Page 72 and 73: 71 takyvyn heikentymistä tai tuen
Page 74 and 75: 73 7 Johtopäätökset Yksinäisyyd
Page 76 and 77: 75 Kiitokset Kiinnostukseni tutkimu
Page 78 and 79: 77 sikon ottein. Kiitos siitä! Kii
Page 80 and 81: 79 Brennan T (1982): Loneliness at
Page 82 and 83: 81 Harwood J & Roy A (1999): The po
Page 84 and 85:
83 Luanaigh CO & Lawor BA (2008): L
Page 86 and 87:
85 Pinquart M & Sörensen S (2001):
Page 88 and 89:
87 Savikko N, Routasalo P, Tilvis R
Page 90 and 91:
89 Victor C, Scambler S, Bowling A
Page 92 and 93:
91 Liite 1 Yksinäisyydelle annettu
Page 94 and 95:
93 Victor, Scambler, Marston, Bond
Page 96 and 97:
95 Liite 3 Kirjoitusohjeet (Kirjoit
Page 98:
ALKUPERÄISET OSAJULKAISUT
Page 113 and 114:
-" :;-$
Page 115 and 116:
# $ # ! %&'
Page 117 and 118:
2 -"
Page 119 and 120:
7 " #7 2 #$6$ !@ 2
Page 121 and 122:
2> :$* $$* $ $ $ @> .$ * A
Page 123 and 124:
105 artikkelit ”Yksinäisyys ja v
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
International Journal of Ageing and
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163:
show all

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?