Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
53<br />
päristön tai laajemmin yhteiskunnan toimintaan. Myös muiden ihmisten tulkittiin<br />
kummeksuvan sitä, jos iäkäs ihminen osallistui yhteisönsä toimintaan. Eräs haastateltava<br />
kertoi, että ne vähän aattelee, että mitä toi mummo […] nyt enää tuolla kulkee<br />
(III NL 08, 114). Tällaiset tulkinnat ja kokemus soveltumattomuudesta yhteisöön<br />
aiheuttivat ulkopuolisuuden kokemuksia. Iäkäs ihminen on menettänyt paikkansa<br />
lähipiirissä ja tuttavien keskuudessa sekä jäänyt yhteiskunnan jäsenyyden ja yhteiskunnallisen<br />
osallistumisen ulkopuolelle.<br />
Turvattomuuden tunteita<br />
Viriää tunne siitä, ettei ehkä olekaan ketään, jonka puoleen kääntyä, jos jalat vaipuvat<br />
äkkiä alta, kuten minulle on muutaman kerran käynyt. (II NN 05, 114)<br />
Yksinäisyyttä lähestyttiin myös turvattomuuden tunteen kautta. Käsiteltiin väheneviä<br />
voimia, heikentynyttä toimintakykyä ja sairauksia, joiden vuoksi ihminen tarvitsee<br />
enemmän apua toisilta ihmisiltä. Se, ettei ole ketään, keneltä pyytää apua, tai avun<br />
saaminen on epävarmaa, tekee elämästä turvatonta. Kirjoituksissa yksin asuminen ja<br />
yksin oleminen nostettiin esille tekijöinä, jotka liittyivät yhdessä heikentyneen terveyden<br />
kanssa turvattomuuden tunteisiin. Jos loukkaa itsensä tai sairastuu, kukaan ei ole<br />
näkemässä ja auttamassa. Yksin asuminen itsessään voi tehdä elämästä turvatonta.<br />
Toisen ihmisen läsnäolo paikantuu tässä tavallaan varalla oloksi; jos jotain sattuisi,<br />
apua olisi saatavilla. Toisin kuin kirjoituksissa, Tervaskanto-haastatteluissa naiset<br />
eivät yhdistäneet yksin asumiseen automaattisesti turvattomuuden tunteita. Vaikka<br />
toimintakyky oli heikko, yritettiin pärjätä itsenäisesti.<br />
Kirjoituksissa turvattomuuden tunteen kerrottiin kaventavan mahdollisuuksia<br />
liikkua kodin ulkopuolella. Yksin ei uskallettu lähteä ulos ja aina ei ollut ketään, jota<br />
voisi pyytää seuraksi. Yksinliikkumisesta aiheutuvat pelot näyttivät osaltaan kaventavan<br />
myös sosiaalista verkostoa ja sosiaalista kanssakäymistä. Ihminen jää yksin,<br />
kun hän pelkää liikkua yksin.<br />
Oma arkipäivän selviytyminen ei ollut ainoa asia, joka nimettiin turvattomuutta<br />
aiheuttavaksi tekijäksi. Turvattomuuden tunteet paikantuivat myös huoleen heikentyvästä<br />
toimintakyvystä tai pelkoon omasta sairastumisesta ja erityisesti pelkoon sairastua<br />
dementiaan: Vaistomaisesti alan myös tarkkailla omia toilauksiani: ”onko se nyt<br />
sitä!” (II NN 06, 115). Varsinkin teksteissä pohdittiin omaa tulevaisuutta ja käsiteltiin<br />
muistisairaiden läheisten tilannetta. Pelkoon sairastumisesta näytti yhdistyvän huoli<br />
oman identiteetin menettämisestä ja oman persoonallisuuden muuttumisesta. Ajatus<br />
siitä, ettei tulevaisuudessa pysty vaikuttamaan ja osallistumaan omaan elämäänsä ja<br />
toisaalta olemaan täysivaltainen ihminen, teki tästä hetkestä turvattoman.<br />
Vanhuus ja yksinäisyys
Change language