Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
68<br />
ta profiililtaan erilaista lehteä kuva yksinäisyydestä on laajempi ja monimuotoisempi<br />
kuin tarkastellessa yhtä lehteä tai kahta samantyyppistä lehteä.<br />
6.2 Tulosten pohdintaa<br />
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin iäkkäiden ihmisten yksinäisyydelle annettuja erilaisia<br />
selityksiä, tulkintoja ja sisältöjä. Haastattelupuheessa, iäkkäiden ihmisten teksteissä<br />
ja lehtikirjoituksissa yksinäisyyteen yhdistettiin monia asioita ja yksinäisyys sai<br />
monenlaisia merkityksiä. Osittain – kontekstista toiseen – merkitykset olivat samanlaisia,<br />
mutta osittain ne olivat erilaisia.<br />
Samoin kuin aikaisemmissa tutkimuksissa tässä tutkimuksessa iäkkäiden ihmisten<br />
yksinäisyyttä selitettiin vähäisillä sosiaalisilla suhteilla ja heikentyneellä terveydellä<br />
ja toimintakyvyllä (esim. McInnis & White 2001, Graneheim & Lundman 2010).<br />
Vain muutamassa aikaisemmassa tutkimuksessa puutteelliset terveydenhuollon palvelut<br />
ja laajemmin vanhusten arvostuksen puute yhteiskunnassa on nostettu esille<br />
yksinäisyyttä aiheuttavana asiana (Heravi-Karimooi ym. 2010, Stanley ym. 2010,<br />
Vilkko ym. 2010). Kuitenkin yhteiskunnan ja kulttuuristen asenteiden on useassa<br />
tutkimuksessa havaittu vaikuttavan iäkkäiden ihmisten elämänlaatuun. Esimerkiksi<br />
Berglund ja Ericsson (2003) raportoivat iäkkäiden ihmisten kokeman arvostuksen<br />
tunteen ja kunnioittavan kohtelun parantavan heidän elämänlaatuaan. Vaikka yksinäisyys<br />
on hyvin yksityinen ja subjektiivinen kokemus, siihen näyttää vaikuttavan<br />
olennaisesti iäkkäiden ihmisten yhteiskunnallinen asema, heidän kohtelunsa ja arvostuksensa<br />
yhteiskunnassa sekä palvelujen saatavuus. Subjektiivinen yksinäisyyden<br />
kokemus määräytyy siis paljolti siitä, millainen on yhteiskunnallinen tilanne ja ilmapiiri.<br />
McInnis ja White (2001) samoin kuin Graneheim ja Lundman (2010) havaitsivat<br />
tutkimuksissaan menetyksen olevan hallitseva teema puhuttaessa yksinäisyydestä.<br />
Samalla tavalla tässä tutkimuksessa yksinäisyys merkityksellistyi monenlaisena<br />
menetyksenä. Ihminen on menettänyt fyysistä toimintakykyään, sosiaalista<br />
verkos toaan, turvallisuuden tunteensa tai kokemuksen oman elämän mielekkyydestä<br />
tai siitä, että kuuluu johonkin merkitykselliseen yhteisöön. Yksinäisyys näyttää<br />
kulminoituvan erilaisiin puutteisiin ja menetyksiin, eritasoisiin sekä abstrakteihin<br />
että konkreettisiin asioihin (Holmén & Furukawa 2002, Lin ym. 2004). Vaikka yksinäisyys<br />
määrittyi aineistoissa pitkälti kielteisenä ilmiönä, haastateltavien reaktiot<br />
eivät tässä tutkimuksessa olleet emotionaalisesti yhtä voimakkaita kuin esimerkiksi<br />
Heravi-Karimooin ja työtovereiden (2010) tutkimuksessa, jossa haastateltavat itkivät<br />
paljon.<br />
Hanna UOTILA
Change language