Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

More documents

Recommendations

Info

21 tamisen vuoksi) tai toisaalta myönteistä, vaikka sitä ei olisi itse valinnutkaan (esim. yksinolo vieraiden lähdettyä). Yksin oleminen on siis mahdollista kaikissa neljässä kentässä. Sosiaalinen eristäytyminen ilmenee usein samanaikaisesti yksinäisyyden kanssa, vaikka se ei tarkoita samaa asiaa (Routasalo & Pitkälä 2003). Jos eristäytyminen sosiaalisista suhteista on itse valittua, sen merkitykset ovat myönteisiä (Killeen 1998, Pettigrew & Roberts 2008), mutta oman tahdon vastainen eristäytyminen koetaan usein kielteisesti yksinäisyytenä (Killeen 1998). Toisaalta ihminen voi eristäytyä, koska hän pelkää pettymyksiä sosiaalisissa suhteissa tai kokee epävarmuutta muiden ihmisten seurassa. Tällöin valinta eristäytymisestä tai muista ihmisistä etääntymisestä voi olla ihmisellä itsellään, mutta silti tilanne merkityksellistyy kielteisenä. Vieraantuminen ja syrjäytyminen näyttävät saavan yksipuolisesti kielteisiä merkityksiä. Ihminen on tällöin erossa muista ihmisistä ja yhteisöstä eikä se ole hänen toivomansa tilanne. (Killeen 1998, Bekhet ym. 2008.) Usein yksinäisyyden vastakohtana on nähty yhdessäolo tai yhteisyys (eng. con- nectedness) (Killeen 1998, Hytönen ym. 2007, Bekhet ym. 2008). Killeen (1998) on tarkastellut yksinäisyyden lähikäsitteitä vieraantuminen–yhdessäolo-jatkumolla, jolloin vailla sosiaalisia suhteita olevat tilat merkityksellistyvät kielteisinä ja myönteisimpänä se, jossa ihminen on yhteydessä toisiin ihmisiin. Tästä näkökulmasta yksin oleminen, vaikka se olisi toivottua ja haluttua, ei voi olla myönteisin tilanne. Killeenin jatkumon ulkopuolelle jääneet käsitteet, kuten riippumattomuus, autonomisuus ja itsenäisyys, rakentuvat kuitenkin voimakkaan myönteisiksi asioiksi (de Jong Gierveld & Havens 2004). Käsitteisiin ei yhdisty itsestään selvästi ihmissuhteita ja ihminen voikin olla yksin ja kokea olevansa riippumaton muista ihmisistä tai päättävänsä ja huolehtivansa omista asioistaan. Itsenäinen ja muista riippumaton voi toisaalta olla myös silloin kun ei ole konkreettisesti yksin. Myönteiseen kokemukseen ei kuitenkaan vaadita muita ihmisiä. Tässä tutkimuksessa ymmärrän yksinäisyyden käsitteenä, jota ei ole mielekästä edes pyrkiä määrittelemään yksiselitteisesti. Määrittelyllä kaventaisin ihmisten omien yksinäisyydelle antamien tulkintojen ja merkitysten variaatiota. Ymmärrän yksinäisyyden monimerkityksisenä ja kontekstisidonnaisena käsitteenä, joten näkökulmani yksinäisyyden käsitteeseen on laaja ja erilaisia tulkintoja mahdollistava. Yksinäisyys voi näyttäytyä erilaisena subjektiivisesta ja objektiivisesta näkökulmasta tarkasteltuna, lisäksi molemmat tulkinnat voivat muuntua kontekstin muuttuessa. Vanhuus ja yksinäisyys
22 3 Iäkkäiden ihmisten yksinäisyys aikaisemmissa tutkimuksissa 3.1 Käytetyt tutkimusmenetelmät Aikaisemmissa tutkimuksissa yksinäisyyttä on usein tarkasteltu mitattavana ilmiönä erikokoisten aineistojen avulla pitkittäis- ja poikkileikkausasetelmissa. Mielenkiinto on kohdistunut yksinäisyyden yleisyyteen sekä sen taustamuuttujiin ja seurauksiin. Vaikka tästä näkökulmasta on runsaasti tietoa, kysymyksen asettelun ja tiedonkeruumenetelmien erot vaikeuttavat tulosten vertailua. Kvalitatiivinen tutkimus yksinäisyyden merkityksistä ja sisällöistä on sitä vastoin vielä vähäistä, vaikka kirjallisuudessa usein korostetaan yksinäisyyden subjektiivista luonnetta. Seuraavassa esittelen lyhyesti erilaisia tapoja, joilla yksinäisyyttä on tarkasteltu. Samalla pohdin eri tavoin saatujen tulosten tuottamaa kuvaa yksinäisyydestä sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen tutkimuksen näkökulmasta. Yksinäisyyden yleisyyttä sekä yksinäisyyden ja eri tekijöiden välistä yhteyttä on tarkasteltu strukturoitujen kyselylomakkeiden avulla käyttäen kokonaisia yksinäisyysmittareita tai yksittäisiä suoria kysymyksiä. Yksinäisyyttä mittamaan on rakennettu useita mittareita, mutta niiden luotettavuutta on testattu melko vähän. Pinquart ja Sörensen (2001) korostavat, että useat mittareista on kehitetty opiskelijoiden tai aikuisväestön parissa, jolloin niiden soveltuvuutta iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden mittaamiseen ei ole osoitettu. Yksi tällainen opiskelijoiden keskuudessa kehitetty mittari on Russellin tutkimusryhmineen (Russell ym. 1978) rakentama The UCLA Loneliness Scale. 2 Mittari on yleisimmin käytössä tarkasteltaessa iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä, vaikka sen soveltuvuutta iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden tunnistamiseen on kyseenalaistettu. Kuitenkin mittaria on muokattu ja sen myöhempiä versioita on testattu myös iäkkäillä ihmisillä. (Russell 1982, 1996.) Toinen, erityisesti eurooppalaisissa tutkimuksissa usein käytetty mittari on de Jong Gierveldin kolle- 2 Mittari sisältää 20 kysymystä, jotka alkavat ”Kuinka usein Teistä tuntuu…” ja jatkuvat esim. ”… että teillä ei ole ystäviä” (kysymys 2), ”…etteivät läheisenne ymmärrä kiinnostuksenne kohteita tai ajatuksianne” (kysymys 8) tai ”…että voitte halutessanne kääntyä jonkun puoleen” (kysymys 20). Kysymyksistä 11 on muotoiltu kielteisiksi ja yhdeksän myönteisiksi. Vastaajat arvioivat omaa tilannettaan neljäportaisella asteikolla: ei koskaan, joskus, silloin tällöin tai aina. (Russell 1996.) Hanna UOTILA
Page 1 and 2: HANNA UOTILA Vanhuus ja yksinäisyy
Page 3 and 4: AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Tampereen
Page 5 and 6: 5 Tutkimuksen tulokset.............
Page 7 and 8: 6 Hanna UOTILA
Page 9 and 10: 8 sissa yksinäisyyden syiksi nimet
Page 11 and 12: 10 from Helsingin Sanomat and the E
Page 14 and 15: 13 1 Johdanto Yksinäisyyttä pidet
Page 16 and 17: 15 pohdin käyttämiäni aineistoja
Page 18 and 19: 17 tista näkökulmaa 1 ja käsitel
Page 20 and 21: 19 2.3 Yksinäisyyden käsite ja l
Page 24 and 25: 23 goineen (de Jong Gierveld & Kamp
Page 26 and 27: 25 ka ilmoittavat tuntevansa yksin
Page 28 and 29: 27 kumppanuutta ja tukea tai joiden
Page 30 and 31: 29 sisältää yksinäisyyden piirt
Page 32 and 33: 31 erityisesti silloin, kun interve
Page 34 and 35: 33 Myös Heravi-Karimooi tutkimusry
Page 36 and 37: 35 tunne siitä, että on turvassa.
Page 38 and 39: 37 4 Tutkimuksen lähtökohdat ja t
Page 40 and 41: 39 kipäivän toimista ja sosiaalis
Page 42 and 43: 41 Tapasin haastateltavat pääsä
Page 44 and 45: 43 kokemuksia ja antaa asioille mer
Page 46 and 47: 45 keinoihin, joilla yksin oleminen
Page 48 and 49: 47 Sosiaalisen verkoston supistumin
Page 50 and 51: 49 ollut ulkona samalla tavalla seu
Page 52 and 53: 51 tiin yksinäisyydestä, esillä
Page 54 and 55: 53 päristön tai laajemmin yhteisk
Page 56 and 57: 55 man itsenäisyyden ja oman rauha
Page 58 and 59: 57 funktiona on aina jonkinasteinen
Page 60 and 61: 59 luovalle työlle ja sitä tarkas
Page 62 and 63: 61 Myös haastattelujen ja kirjoitu
Page 64 and 65: 63 erilaista aineistoa yhdessä ant
Page 66 and 67: 65 kittava aihe ei lopulta noussut
Page 68 and 69: 67 Hänen tutkimissaan teksteissä
Page 70 and 71: 69 Yksinäisen ihmisen omaan persoo
Page 72 and 73:
71 takyvyn heikentymistä tai tuen
Page 74 and 75:
73 7 Johtopäätökset Yksinäisyyd
Page 76 and 77:
75 Kiitokset Kiinnostukseni tutkimu
Page 78 and 79:
77 sikon ottein. Kiitos siitä! Kii
Page 80 and 81:
79 Brennan T (1982): Loneliness at
Page 82 and 83:
81 Harwood J & Roy A (1999): The po
Page 84 and 85:
83 Luanaigh CO & Lawor BA (2008): L
Page 86 and 87:
85 Pinquart M & Sörensen S (2001):
Page 88 and 89:
87 Savikko N, Routasalo P, Tilvis R
Page 90 and 91:
89 Victor C, Scambler S, Bowling A
Page 92 and 93:
91 Liite 1 Yksinäisyydelle annettu
Page 94 and 95:
93 Victor, Scambler, Marston, Bond
Page 96 and 97:
95 Liite 3 Kirjoitusohjeet (Kirjoit
Page 98:
ALKUPERÄISET OSAJULKAISUT
Page 113 and 114:
-" :;-$
Page 115 and 116:
# $ # ! %&'
Page 117 and 118:
2 -"
Page 119 and 120:
7 " #7 2 #$6$ !@ 2
Page 121 and 122:
2> :$* $$* $ $ $ @> .$ * A
Page 123 and 124:
105 artikkelit ”Yksinäisyys ja v
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
International Journal of Ageing and
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163:
show all

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?