Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

45
keinoihin, joilla yksin oleminen rakennettiin myönteiseksi sekä erilaisiin tapoihin,
joilla yksin viihtymistä perusteltiin. Toisessa osajulkaisussa aineiston analyysi kohdistui
kielen vaihtelevuuden tarkasteluun. Analyysin kohteena olivat iäkkäiden ihmisten
kirjoittamien tekstien erilaiset sävyt, tyylit, metaforat ja selitykset.
Kolmannessa osajulkaisussa analyyttisena työkaluna käytin Michael Billigin
(1987, 1991) common place -käsitettä. Käsitteen avulla paikansin aineistosta kohtia,
joissa yksinäisyyden ja korkean iän yhteys rakennettiin jaettuna ja yleisenä ymmärryksenä.
Nämä kohdat rakentuivat iäkkäiden ihmisten puheessa itsestäänselvyytenä
ja ne eivät kaivanneet lisäperusteluja. Tällaiset asiat ja arvot mielletään kulttuurissa
luonnollisina ja ilman argumentointiakin ne rakentuvat kuulijalle mielekkäinä.
(Billig 1987.) Yleisenä ymmärryksenä rakentuvat merkitykset ja sisällöt ovat usein
kulttuurisesta puhetavasta ammennettuja ja toisaalta sellaisia puhetapoja, jotka ovat
mahdollisia nyky-yhteiskunnassa. Kuitenkin tällainen yksipuolinen näkökulma ohittaa
ihmisten omat henkilökohtaiset kokemukset, ainakin osittain. Pietilä (2008) korostaa
sellaisten kohtien analysoinnin tärkeyttä, jotka eivät ole linjassa tämän yleisen
näkemyksen kanssa. Huomion kiinnittäminen niihin kohtiin, joissa puhuja epäröi,
antaa lisäperusteluja tai neuvottelee eri vaihtoehtojen välillä tarjoaa toisen näkökulman
aineistoon. Yleisenä ymmärryksenä esitettyjen merkitysten ja selontekojen rinnalla
paikansin haastattelupuheesta neuvoteltavia alueita.
Neljännen aineiston analyysi aloitettiin määrällisellä sisällönanalyysilla tarkastelemalla
kirjoittajien ja haastateltujen ihmisten konteksteja. Luokittelimme tekstien
kirjoittajat ja haastatellut yhdeksään eri ammattiryhmään ja laskimme tekstien
määrät kussakin ryhmässä. Tarkastelemalla kirjoittajia ja haastateltuja tällä tavoin
saimme kuvan siitä, mistä positioista teksteissä yksinäisyyttä tarkastellaan. Erilainen
kirjoituspositio ja konteksti vaikuttavat siihen, millaisia merkityksiä yksinäisyydelle
annetaan tai toisaalta voidaan antaa. Seuraavaksi muodostimme kuusi näkökulmaa
yksinäisyydelle annetuista merkityksistä, seurauksista ja yhteyksistä. Laskimme
näkökulmien esiintymistä eri tekstityypeissä. Eri tekstityyppien välinen ero kuvata
yksinäisyys tietynlaisena tuli näin esille. Yksityiskohtaisessa analyysissä käytimme
subjektiposition käsitettä, minkä avulla tarkastelimme millaisista asemista ja rooleista
kirjoittajat ja haastatellut kertoivat yksinäisyydestä ja millaisia asemia ja rooleja
iäkkäille ihmisille annettiin (Edley 2001). Analysoimme tekstien sanavalintoja, kirjoitustyylejä
ja metaforia, sekä sitä mitä näiden kielellisten keinojen avulla tehdään ja
millaisia seurauksia niillä on.
Vanhuus ja yksinäisyys