Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
58<br />
piteensä tule kuulluksi. Iäkkäitä ihmisiä ei vain pelkästään passiivisesti jätetty ulkopuoliseksi<br />
vaan yhteiskunta toiminnallaan sysäsi heidät ulkopuoliseen positioon<br />
sulkemalla heidät esimerkiksi terveyspalvelujen ulkopuolelle. Myös epäinhimilliset<br />
hoitokäytännöt olivat esillä. Voimakkailla sanavalinnoilla ja provosoivalla kirjoitustyylillä,<br />
mikä on tyypillinen median tapa käsitellä asioita, saatettiin haluta herättää<br />
sääliä ja syyllisyyttä lukijoissa ja siten vaikuttaa lukijoiden mielipiteisiin tai saada heidät<br />
toimimaan toivotulla tavalla. Toisaalta tällaiset tekstit voivat aiheuttaa lukijoissa<br />
myös ahdistuksen tunteita.<br />
Heikentyneen terveyden, toimintakyvyn rajoitusten ja merkityksellisten ihmissuhteiden<br />
puuttumisen kerrottiin vaikeuttavan mielekkään elämänsisällön löytymistä.<br />
Kun ei ole mielekästä tekemistä eikä sellaisia ihmisiä, joiden kanssa viettää<br />
aikaa, aika käy pitkäksi ja elämä muuttuu odotteluksi. Voimien vähenemisen ja vaikeuden<br />
osallistua kodin ulkopuolisiin tapahtumiin todettiin aiheuttavan usein sen,<br />
että ihminen jää yksin. Toimittajien teksteissä esiintyvät metaforat – kärpäset pullossa<br />
(IV HS 29.3.2004, artikkeli, 114) ja yksin kotiin vangeiksi jääneet vanhukset (IV HS<br />
8.5.2006, kolumni, 114) – korostivat iäkkäiden ihmisten elämän mielekkyyden vähenemistä<br />
tai totaalista katoamista. Yksinäisyys näyttäytyi aktiivisuuden päättymisenä<br />
ja sosiaalisesta verkostosta syrjään ja ulkopuoliseksi joutumisena.<br />
Yksinäisyyttä aiheuttavaksi asiaksi nimettiin lehdissä myös omaisten välinpitämättömyys<br />
iäkkäitä läheisiään kohtaan. Kirjoittajat käyttivät ääriesimerkkejä ja voimakkaita<br />
sanavalintoja kuvatessaan omaisten hylkäämiä ja unohtamia vanhuksia,<br />
joiden ainoita sosiaalisia kontakteja olivat laitosten hoitajat tai kotona käyvät kodinhoitajat<br />
tai eivät nekään. Iäkkäällä ihmisellä ei välttämättä ollut ketään, joka huolehtisi<br />
hänestä tai omaiset eivät olleet kiinnostuneet iäkkään ihmisen elämästä tai he<br />
eivät halunneet tai ehtineet viettää aikaa hänen kanssaan. Iäkkäät ihmiset positioituivat<br />
passiivisiksi ihmisiksi, jotka eivät itse kyenneet ottamaan omaisiinsa yhteyttä.<br />
Yksinäisyys yhdistettiin vanhuuteen myös luonnollisena asiana. Kommentit vanheneminen<br />
yksinäistää (IV ET 8/2003, toimittajan pääkirjoitus, 116) ja kaikki vanhuksethan<br />
ovat yksinäisiä, se kuuluu vanhuuteen (IV HS 23.11.2003, artikkeli valokuvaajasta,<br />
116) rakentavat yksinäisyyden ja ikääntymisen toisistaan erottamattomiksi<br />
asioiksi. Tällainen puhetapa ei ollut ominaista vain jollekin tietylle kirjoittajaryhmälle,<br />
vaan niin toimittajat, iäkkäät ihmiset itse kuin yksinäisyyttä lievittävään toimintaan<br />
osallistuvat ihmiset puhuivat yksinäisyyden ja vanhuuden erottamattomuudesta.<br />
Puhumalla näin tullaan sanoneeksi, että kaikki vanhukset ovat yksinäisiä ja<br />
yksinäisyyden välttäminen iäkkäänä ei ole mahdollista. Yksinäisyyden ja ikääntymisen<br />
suhteesta puhuttiin luonnollisena asiana eikä niiden yhteyttä kyseenalaistettu.<br />
Yksinäisyydestä myönteisenä kokemuksena kirjoitettiin yksilön näkökulmasta ja<br />
vain harvoissa lehtiteksteissä. Näissä teksteissä yksinäisyys esitettiin edellytyksenä<br />
Hanna UOTILA