Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

More documents

Recommendations

Info

112 artikkelit ”Yksinäisyys ja vanhuus...” ainakaan silloin kun paikalla on paljon ihmisiä. Menemättömyys näyttäytyy valittuna ratkaisuna, jolloin puheenvuorosta voi tulkita uusien ihmissuhteiden ja tapahtumien aktiivista välttämistä. Edellä olevissa katkelmissa haastateltavien suhtautuminen vieraisiin ihmisiin on muuttunut. Käyttäytymisen muutoksista, kuten varautuneisuudesta uusia ihmisiä kohtaan tai ihmisjoukkojen välttämisestä, ei olla pahoillaan. Vaikka muutokset vähentävät ihmissuhteita ja ovat siten yksinäisyyttä lisääviä tekijöitä, liittyy niihin haastateltavien oma aktiivinen valinta. Tapahtumille ja uusille ihmissuhteille annetut merkitykset näyttävät muuttuneen ikääntymisen myötä. Havainto herättää tulkinnan iän mukana tulevista kognitiivisista muutoksista. Esimerkiksi se, että isossa joukossa tarkkaavaisuuden kohdistaminen voi vaikeutua, saattaa muuttaa tilaisuudelle annettuja merkityksiä sekä sen luonnetta ja tilaisuuksista voidaan jäädä kokonaan pois. Sosiaalisten suhteiden ja aktiivisten toimintojen ulkopuolelle jääminen tai toisaalta omaehtoinen jättäytyminen nostavat esille yhteisöstä ja sosiaalisista verkostosta vetäytymisen ja irtautumisen teemoja. Yhteiskunnan suhtautuminen iäkkäisiin ihmisiin Haastateltavien puhuessa yksinäisyydestä myös yhteiskunnan rooli nousee esille. Kertojat toteavat, että yhteiskunnan päätökset ja toimintatavat kaventavat iäkkäiden ihmisten hyvinvointia. Yhteiskunnan tarjoamia virkistysmahdollisuuksia sanotaan olevan vähän, tarjotuissa palveluissa ja toiminnoissa on eri-ikäisten välillä epätasa-arvoa, ja terveydenhuollon toiminnassa on puutteita. Yhteiskunnan ei toimillaan nähdä lievittävän tai ehkäisevän iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä. Ilmapiiri, jossa vanhuksia ei arvosteta, aiheuttaa haastateltaville tarpeettomuuden, hyödyttömyyden ja ulkopuolisuuden tunteita. Noin kolmasosa haastatelluista nostaa yhteiskunnan roolin jollain tavalla esille. Osa yhteiskunnallisia asioita yhdistetään koskemaan kaikkia iäkkäitä ihmisiä tai niistä puhutaan ikääntymiseen normaaleina kuuluvina asioina. Yhteiskunnan toiminnan voimakas kritisointi on haastatteluissa harvinaista, mutta yhden haastateltavan puheessa se on erityisen runsasta. Seuraavassa, kyseisen haastateltavan lainauksessa yksinäisyyttä aiheuttaa nimenomaan iäkkäille suunnattujen virkistysmahdollisuuksien ja erilaisten palvelujen ja toimintojen vähyys. Kyllä ihminen kaipaa juttelukaveria, seuraa (.) kaikennäköstä harrastustoimintaa, mutta mitä on sellaisia täällä (HP: Hmm) ei tääl ole yhteiskunnan puolelta täällä ei järjestetä mitään. [...] Ja minun nähdäkseni ihminen, vanhus jos mikä kaipaisi niitä virkistyksiä (HP: Hmm) Sen pitäs pystyä käymään retkillä, matkustaa, teatterissa. Öö-öö ja kaikennäkösissä tapaamisissa, ne on kalliita. (HP: Niin) Ne maksaa ja niistä ei saa minkään näköstä korvausta. [...] Näihin pitäs satsata, joo. Mutta näinhän ei meillä ole. [...] Siis toisin sanoen yksinäiselle ihmiselle pitäs panostaa vähän enempi yhteiskunnan taholta (HP: Hmm) auttaa niitä ihmisiä. Apukeinoja on jos niitä halutaan käyttää, siitä ei ole yhtään epäilystä. (ML 07) Kertojan puheessa on voimakas kontrasti iäkkäiden virikkeiden tarpeen ja niiden vähäisyyden välillä. Toiminnan vähäisyys tai paremminkin täydellinen puuttuminen korostuu lainauksessa toistojen ja ääri-ilmaisujen kautta: ei ole mitään tai minkään näköistä toimintaa. Puheessaan kertoja faktualistaa erilaisten harrastusmahdollisuuksien tarvetta ja toiminnan vähyyttä. Tällainen tilanne näyttää olevan luonnollinen nykyyhteiskunnassa, vaikka näin ei pitäisi olla. Kertoja korostaakin, että tilanteen muuttaminen olisi mahdollista. Hän sysää vastuun yksinäisyyden lievittämisestä yhteiskunnalle: toimintaa pitäisi järjestää ja iäkkäille koituvia kustannuksia pitäisi
113 artikkelit ”Yksinäisyys ja vanhuus...” huomioida. Samalla hän tulee positioineeksi iäkkäät toiminnan vastaanottajiksi, joille yhteiskunnan tulisi tarjota erilaisia virikkeitä. Seuraavassa lainauksessa sama puhuja nostaa esille toisenlaisen näkökulman yhteiskunnan suhtautumisesta iäkkäisiin. Hän kuvaa kokemustaan siitä, että hän ei ole enää hyödyllinen kansalainen eikä häntä tarvita yhteiskunnassa. Lainaus on katkelma keskustelusta, jossa puhutaan voimakkaasta yksinäisyydestä ja siitä millaisia ajatuksia se aiheuttaa itsestä. Minua ei tarvita täällä (.) minä olen elämäntyöni tehnyt. […] Minua ei kukaan täällä tarvitse. Ei tarvitse ystävät eikä sukulaiset. (HP: Hmm) (.) Se on se synkin hetki ihmisellä. [...] Periaatteessa pitäs vanhustakin pitäs tarvita (HP: Hmm, niin) (.) Mutta ei tänä päivänä vanhusta tarvita, ei minua tarvita enää. (.) Kylä asian laita näin on. Voidaan sitä korupuheissa sanoa, (.) vuosia täytän ja niin edespäin, pitkää ikää, ne on korulauseista, (.) mutta ei sitä kukaan tartte. (HP: Hmm) Ei minusta ole hyötyä, ei minusta oo hyötyä kenellekään. (ML 07) Kertoja tulkitsee, että ei ole enää yhteiskunnan näkökulmasta tarpeellinen. Hän nostaa esille tarpeellisuuskokemuksen kaksi ulottuvuutta: hän ei ole erityisen tärkeä tai tarpeellinen kenellekään ihmiselle ja toisaalta hän ei ole elämäntyönsä päättymisen myötä toiminnallisesti tärkeä. Hän ei ole hyödyllinen. Tällaisen kokemuksen kertoja liittää ikääntymiseen ja normaalistaa sitä, vaikka ei haluaisikaan hyväksyä asiaa. Hän vakuuttaa käsityksensä paikkansapitävyyttä ilmaisemalla: kyllä asian laita näin on. Toistojen, ääri-ilmaisujen ja sanavalintojen kautta sanoma voimistuu. Kertojan puheessa subjekteina ovat minä, vanhus ja ihminen. Selvää ei ole, milloin hän puhuu omista ja milloin yleisesti iäkkäiden ihmisten kokemuksista. Puhetavan avulla hän voi etäännyttää vaikean asian kauemmaksi itsestään. Toteamuksen vanhustakin pitäis tarvita voi tulkita jonkinlaiseksi vetoomukseksi ihmisen oikeudesta tuntea itsensä tarpeelliseksi ja tärkeäksi myös iäkkäänä. Näin kertoja ei kuitenkaan miellä asian olevan. Turhuuden tunteista puhutaan haastatteluissa myös sanomalla iäkkäiden olevan ”toisen luokan kansalaisia” tai ”hautaanmenijöitä”, joille yhteiskunnan ei tarvitse uhrata mitään. Molemmissa lainauksissa on luettavissa kontrasti toivotunlaisen tilanteen ja nykyhetken välillä. Iäkkäille pitäisi järjestää toimintaa ja heitä pitäisi arvostaa ja pitää tärkeinä. Kuitenkaan näin ei ole, ja yhteiskunnan asenteet iäkkäitä kohtaan värittyvät kielteisiksi. Lainauksissa luonnollistetaan tällainen asenne. Kertoja ei suoraan sano, että eri ikäryhmien välillä on eriarvoisuutta, mutta siitä on luettavissa viitteitä. Maininnat siitä, että nimenomaan vanhusta pitäisi tarvita tai vanhuksille järjestää virkistysmahdollisuuksia, voi tulkita odotukseksi iäkkäiden kunnioittamisesta, mutta myös odotukseksi siitä, että nyky-yhteiskunnassa iän lisääntyessä ihmisen arvostus vähenee. Haastateltavat puhuvat muiden, yksittäisten ihmisten käyttäytymisestä heitä kohtaan epäröivämmin kuin laajemmin yhteiskunnasta puhuessaan. Nuorempien ihmisten käytöksestä ja oletetuista ajatuksista ei puhuta yleisenä ymmärryksenä, vaan tuodaan esille omia tulkintoja, havaintoja ja esimerkkejä. Puheessa on usein myös neuvotteleva sävy. Puhujat tulkitsevat nuorempien ihmisten kohtelevan heitä eri tavalla kuin muita ihmisiä juuri korkean iän vuoksi. Haastatteluissa puhujat tekevät eroa iäkkäiden ja nuorempien, meidän ja muiden välille. Seuraavassa lainauksessa puhuja kertoo naapuruston muuttumisesta. Et nää on kaikki ihan uusia ihmisiä ja näihin on hirmusen vaikea tutustua näihin uusiin ihmisiin. (.) En tiedä, mistä se johtuu, että (.) ei ne edes tervehdi. (HP: Hmm, niin) Kyllä minä aluksi yritin tervehtiä heitä, mutta kun en minä saanu mitään (naurahtaa) vastausta, nin minä ajattelin, että miksi minäkään sitte tervehtisin. […] Mut voihan se olla sekin, että kun ne ovat kaikki niin paljon nuorempia, kun
Page 1 and 2:
HANNA UOTILA Vanhuus ja yksinäisyy
Page 3 and 4:
AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Tampereen
Page 5 and 6:
5 Tutkimuksen tulokset.............
Page 7 and 8:
6 Hanna UOTILA
Page 9 and 10:
8 sissa yksinäisyyden syiksi nimet
Page 11 and 12:
10 from Helsingin Sanomat and the E
Page 14 and 15:
13 1 Johdanto Yksinäisyyttä pidet
Page 16 and 17:
15 pohdin käyttämiäni aineistoja
Page 18 and 19:
17 tista näkökulmaa 1 ja käsitel
Page 20 and 21:
19 2.3 Yksinäisyyden käsite ja l
Page 22 and 23:
21 tamisen vuoksi) tai toisaalta my
Page 24 and 25:
23 goineen (de Jong Gierveld & Kamp
Page 26 and 27:
25 ka ilmoittavat tuntevansa yksin
Page 28 and 29:
27 kumppanuutta ja tukea tai joiden
Page 30 and 31:
29 sisältää yksinäisyyden piirt
Page 32 and 33:
31 erityisesti silloin, kun interve
Page 34 and 35:
33 Myös Heravi-Karimooi tutkimusry
Page 36 and 37:
35 tunne siitä, että on turvassa.
Page 38 and 39:
37 4 Tutkimuksen lähtökohdat ja t
Page 40 and 41:
39 kipäivän toimista ja sosiaalis
Page 42 and 43:
41 Tapasin haastateltavat pääsä
Page 44 and 45:
43 kokemuksia ja antaa asioille mer
Page 46 and 47:
45 keinoihin, joilla yksin oleminen
Page 48 and 49:
47 Sosiaalisen verkoston supistumin
Page 50 and 51:
49 ollut ulkona samalla tavalla seu
Page 52 and 53:
51 tiin yksinäisyydestä, esillä
Page 54 and 55:
53 päristön tai laajemmin yhteisk
Page 56 and 57:
55 man itsenäisyyden ja oman rauha
Page 58 and 59:
57 funktiona on aina jonkinasteinen
Page 60 and 61:
59 luovalle työlle ja sitä tarkas
Page 62 and 63:
61 Myös haastattelujen ja kirjoitu
Page 64 and 65:
63 erilaista aineistoa yhdessä ant
Page 66 and 67:
65 kittava aihe ei lopulta noussut
Page 68 and 69:
67 Hänen tutkimissaan teksteissä
Page 70 and 71:
69 Yksinäisen ihmisen omaan persoo
Page 72 and 73:
71 takyvyn heikentymistä tai tuen
Page 74 and 75:
73 7 Johtopäätökset Yksinäisyyd
Page 76 and 77:
75 Kiitokset Kiinnostukseni tutkimu
Page 78 and 79:
77 sikon ottein. Kiitos siitä! Kii
Page 80 and 81: 79 Brennan T (1982): Loneliness at
Page 82 and 83: 81 Harwood J & Roy A (1999): The po
Page 84 and 85: 83 Luanaigh CO & Lawor BA (2008): L
Page 86 and 87: 85 Pinquart M & Sörensen S (2001):
Page 88 and 89: 87 Savikko N, Routasalo P, Tilvis R
Page 90 and 91: 89 Victor C, Scambler S, Bowling A
Page 92 and 93: 91 Liite 1 Yksinäisyydelle annettu
Page 94 and 95: 93 Victor, Scambler, Marston, Bond
Page 96 and 97: 95 Liite 3 Kirjoitusohjeet (Kirjoit
Page 98: ALKUPERÄISET OSAJULKAISUT
Page 113 and 114: -" :;-$
Page 115 and 116: # $ # ! %&'
Page 117 and 118: 2 -"
Page 119 and 120: 7 " #7 2 #$6$ !@ 2
Page 121 and 122: 2> :$* $$* $ $ $ @> .$ * A
Page 123 and 124: 105 artikkelit ”Yksinäisyys ja v
Page 129: 111 artikkelit ”Yksinäisyys ja v
Page 137 and 138: International Journal of Ageing and
Page 163: International Journal of Ageing and
show all

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?