05.01.2015 Views

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

17<br />

tista näkökulmaa 1 ja käsitelleet niiden tapoja tulkita yksinäisyyttä. Tässä kappaleessa<br />

tarkastelen näistä näkökulmista neljää: psykodynaamista, eksistentialistista, interaktionistista<br />

ja kognitiivista lähestymistapaa. Valitsemani teoreettiset lähestymistavat<br />

ovat muita useammin esillä iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä käsittelevissä tutkimuksissa<br />

(esim. Donaldson & Watson 1996, Victor ym. 2000, Routasalo & Pitkälä<br />

2004). Tarkoituksenani ei ole tyhjentävästi kuvata eri lähestymistapojen perusoletuksia,<br />

vaan keskittyä niihin nimenomaan yksinäisyyden näkökulmasta.<br />

Psykodynaaminen näkökulma pohjautuu psykoanalyyttiseen tapaan tarkastella<br />

yksinäisyyttä lapsuuden kokemuksien ja varhain muodostuneiden persoonallisuuden<br />

rakenteiden kautta. Lähestymistavassa oletetaan yksinäisyyden olevan peräisin<br />

varhaislapsuuden kokemuksista. Lapsi on esimerkiksi jäänyt vaille turvallista kiintymyssuhdetta,<br />

minkä seurauksena hänen sosiaaliset taitonsa ovat jääneet vajavaisiksi.<br />

Tällaisen ihmisen on vaikea muodostaa läheisiä ihmissuhteita ja siten hän saattaa<br />

kokea yksinäisyyttä. (Perlman & Peplau 1982.) Psykodynaamisessa tarkastelussa korostuvat<br />

yksilön ominaisuudet, luonteenpiirteet ja psyyken sisäiset ristiriidat, jotka<br />

johtavat yksinäisyyteen. Yksinäisyyden syiden nähdään olevan ihmisessä itsessään,<br />

osana psyykkistä rakennetta tai persoonallisuutta. (Donaldson & Watson 1996, Victor<br />

ym. 2000.) Psykodynaamisen lähestymistavan edustajien tekemät huomiot perustuvat<br />

pitkälti havaintoihin psyykkisistä ongelmista kärsivistä ihmisistä. Tästä syystä<br />

he ovat taipuvaisia näkemään yksinäisyyden pelkästään patologisena ilmiönä, mistä<br />

heitä on kritisoitu (Perlman & Peplau 1982).<br />

Eksistentialistisessa lähestymistavassa puolestaan korostetaan, että kaikki ihmiset<br />

ovat pohjimmiltaan yksin ja että olemassaolomme edellytys on erillisyys muista.<br />

Yksinäisyys nähdään välttämättömänä, elämään kuuluvana asiana. (Moustakas<br />

1975.) Tässä lähestymistavassa ei olla kiinnostuneita etsimään yksinäisyyden syitä<br />

tai sitä lisääviä ja vähentäviä tekijöitä vaan tarkastellaan, miten ihmiset voivat elää<br />

yksinäisyytensä kanssa. (Perlman & Peplau 1982, Donaldson & Watson 1996, Victor<br />

ym. 2000.) Vaikka lähestymistavassa korostuu ihmisen olemassaoloon vääjäämättä<br />

liittyvä kärsimys ja ahdistus, yksinäisyydessä nähdään myös myönteisiä puolia. Yksinäisyys<br />

tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden syventyä itseensä, jolloin sillä on hyödyllinen<br />

ja tervehdyttävä merkitys. Se voi olla myös rauhallinen ja levollinen kokemus ja<br />

toisaalta edellytys luovuudelle. (Moustakas 1975, Carter 2000.)<br />

Interaktionistisessa lähestymistavassa yksinäisyyden ei nähdä aiheutuvan pelkästään<br />

persoona- tai ympäristö- ja tilannetekijöistä, vaan sen sanotaan olevan näiden<br />

kahden tekijän välisen vuorovaikutuksen lopputulos. Lisäksi ajatellaan, että yksi-<br />

1 Perlman ja Peplau (1982) tarkastelevat psykodynaamista, fenomenologista, eksistentialistista, in-<br />

Perlman ja Peplau (1982) tarkastelevat psykodynaamista, fenomenologista, eksistentialistista, interaktionistista<br />

ja kognitiivista lähestymistapaa sekä sosiologisia selityksiä, yksityisyysnäkökulmaa<br />

ja yleistä systeemiteoriaa.<br />

Vanhuus ja yksinäisyys

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!