Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

More documents

Recommendations

Info

31 erityisesti silloin, kun interventio on suunnattu tietylle ennalta määrätylle ryhmälle. Ihmiset hyötyvät erilaisista palveluista ja toimintamuodoista eikä yksinäisyyden lievittymistä saavuteta läheskään kaikilla toimilla (Cattan ym. 2005b). Yhtä yksittäistä, kaikille sopivaa tapaa lievittää yksinäisyyttä, ei näytä olevan. 3.5 Yksinäisyys iäkkäiden ihmisten kuvaamana Yksinäisyyden tarkasteleminen ihmisten omien kuvausten kautta on pitkälti laadullisen tutkimuksen kenttää. Vaikka yksinäisyyskokemuksen subjektiivista luonnetta korostetaan usein, yksinäisyyden merkityksiä, sisältöjä ja tulkintoja on tutkittu vielä vähän. Kansainvälisesti on julkaistu vain muutamia tieteellisiä artikkeleja, joiden lähtökohtana on yksinäisyyden syvällisempi ymmärtäminen. Subjektiivisten merkitysten tutkimiseen kohdistuvan kiinnostuksen voi kuitenkin tulkita lisääntyneen, mitä osoittavat viime vuosina julkaistut kvalitatiiviset tutkimukset (esim. Graneheim & Lundman 2010, Hauge & Kirkevold 2010, Heravi-Karimooi ym. 2010, Stanley ym. 2010). Suomessa iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä tästä näkökulmasta on aiemmin tarkasteltu lähinnä pro gradu -tutkielmissa (esim. Kuvaja 1992, Parkkila 1997, Palkeinen 2002, Parviainen 2008). Iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden muodoista ja sisällöistä tiedetään edelleen niukasti ja heidän yksinäisyydelle antamiensa subjektiivisten tulkintojen, merkitysten ja selitysten tarkastelu on yksinäisyystutkimuksen kentän selkeitä aukkopaikkoja. Seuraavissa kappaleissa käyn läpi aikaisempia tutkimuksia, joissa yksinäisyyttä on tarkasteltu ihmisen omien kuvausten kautta. Oma tutkimukseni paikantuu tähän kenttään. Epämiellyttävä yksinäisyys Norjalaisia iäkkäitä ihmisiä tutkiessaan Hauge ja Kirkevold (2010) havaitsivat yksinäisten ihmisten puhuvan yksinäisyydestä eri tavoin kuin heidän, jotka eivät ole yksinäisiä. Yksinäisten ihmisten kuvaukset yksinäisyydestä olivat vivahteikkaita kun taas ei-yksinäiset ihmiset kuvasivat yksinäisyyttä melko pintapuolisesti. Yksinäisyys ei näytä olevan samansisältöinen tai samanlainen tunne kaikille, mutta yhteistä on se, että sitä on vaikea kuvata ja verbalisoida (McInnis & White 2001, Victor ym. 2009, 164, Hauge & Kirkevold 2010, Stanley ym. 2010). Yksinäisyydestä on puhuttu muun muassa ahdistusta, lohduttomuutta, surua, synkkyyttä (McInnis & White 2001), kärsimystä ja kipua tuottavana tunteena sekä kokemuksena siitä, että on toisten unohtama tai täysin yksin (Hauge & Kirkevold 2010, Heravi-Karimooi ym. 2010), ulko- Vanhuus ja yksinäisyys
32 puolinen, tarpeeton tai että omalla elämällä ei ole merkitystä (Parkkila ym. 2000, Graneheim & Lundman 2010). Yksinäisyys voi olla myös asia, josta ei haluta puhua. McInnisin ja Whiten (2001) haastattelemat iäkkäät ihmiset kertoivat piilottavansa yksinäisyyden tunteet muilta ihmisiltä. He kokivat, että yksinäisyydestä puhuminen voi entisestään vähentää sosiaa lisia kontakteja, sillä ihmiset eivät halua kuunnella kielteisiä asioita. Leimautumalla yksinäiseksi voi saada myös häpeän tai epäonnistumisen leiman (Stanley ym. 2010). Yksinäisyyden tunteet näyttävät vaihtelevan myös tilanteesta ja hetkestä toiseen. Osalle yksinäisyys voi olla pitkäaikainen ja pysyvä tunne, osalle taas tilapäistä ja tunne voi tulla ja mennä (Parkkila ym. 2000, Stanley ym. 2010). van der Geest (2004) korostaa, että konteksti sekä ihmisen mieliala vaikuttavat yksinäisyyden tunteiden olemassaoloon. Useassa tutkimuksessa iäkkäät ihmiset ovat kertoneet tietyn ajan viikosta tai vuodesta tai tietyn hetken päivästä olevan alttiimpi yksinäisyyden tunteille. Illat, yöt ja viikonloput sekä vuodenajoista talvi ovat tällaisia aikoja, jolloin on vähemmän tekemistä ja enemmän aikaa olla yksin. (Parkkila ym. 2000, McInnis & White 2001, Hytönen ym. 2007, Victor ym. 2009, 139–140, Stanley ym. 2010.) Samoin yksin vietetyt juhlapyhät voivat olla yksinäisyyden aikaa (Ballin & Balandin 2007, Hytönen ym. 2007). Kulttuuritausta vaikuttaa yksinäisyyden kokemuksiin (Jylhä & Saarenheimo 2010). Yksinäisyyden yleisyydessä on eroja eri kulttuurien välillä (Jylhä & Jokela 1990, de Jong Gierveld & van Tilburg 1999), mutta yksinäisyys voi saada myös erilaisia sisällöllisiä merkityksiä. Yksilöllisissä kulttuureissa iäkäs ihminen voi kokea yksinäisyyttä, kun ei ole ketään kenen kanssa jakaisi huoliaan (de Jong Gierveld & van Tilburg 2006), ja yhteisöllisissä kulttuureissa taas siksi, kun kukaan ei tule kertomaan hänelle omista murheistaan ja ongelmistaan (van der Geest 2004). Menetyksistä aiheutuva yksinäisyys Yksinäisyydestä puhutaan useimmissa aikaisemmissa tutkimuksissa menetyksinä. Graneheim ja Lundman (2010) tarkastelivat 30 yksin asuvan yli 85-vuotiaan ruotsalaisnaisen ja -miehen haastatteluihin perustuvassa artikkelissaan menetysten keskellä elämistä yhtenä teemana yksinäisyyden kokemisessa. Menetykset paikantuivat fyysisen toimintakyvyn ja terveyden heikentymiseen ja siitä seuraavaan toisten avun varassa olemiseen, sekä sosiaalisten suhteiden vähenemiseen ja menetettyjen läheisten kaipaamiseen. Haastateltavat kuvasivat menettäneensä myös elämänhalunsa ja -tarkoituksensa. Päivien sanottiin olevan toistensa kaltaisia ja aika kului huonosti. (Graneheim & Lundman 2010.) Hanna UOTILA
Page 1 and 2: HANNA UOTILA Vanhuus ja yksinäisyy
Page 3 and 4: AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Tampereen
Page 5 and 6: 5 Tutkimuksen tulokset.............
Page 7 and 8: 6 Hanna UOTILA
Page 9 and 10: 8 sissa yksinäisyyden syiksi nimet
Page 11 and 12: 10 from Helsingin Sanomat and the E
Page 14 and 15: 13 1 Johdanto Yksinäisyyttä pidet
Page 16 and 17: 15 pohdin käyttämiäni aineistoja
Page 18 and 19: 17 tista näkökulmaa 1 ja käsitel
Page 20 and 21: 19 2.3 Yksinäisyyden käsite ja l
Page 22 and 23: 21 tamisen vuoksi) tai toisaalta my
Page 24 and 25: 23 goineen (de Jong Gierveld & Kamp
Page 26 and 27: 25 ka ilmoittavat tuntevansa yksin
Page 28 and 29: 27 kumppanuutta ja tukea tai joiden
Page 30 and 31: 29 sisältää yksinäisyyden piirt
Page 34 and 35: 33 Myös Heravi-Karimooi tutkimusry
Page 36 and 37: 35 tunne siitä, että on turvassa.
Page 38 and 39: 37 4 Tutkimuksen lähtökohdat ja t
Page 40 and 41: 39 kipäivän toimista ja sosiaalis
Page 42 and 43: 41 Tapasin haastateltavat pääsä
Page 44 and 45: 43 kokemuksia ja antaa asioille mer
Page 46 and 47: 45 keinoihin, joilla yksin oleminen
Page 48 and 49: 47 Sosiaalisen verkoston supistumin
Page 50 and 51: 49 ollut ulkona samalla tavalla seu
Page 52 and 53: 51 tiin yksinäisyydestä, esillä
Page 54 and 55: 53 päristön tai laajemmin yhteisk
Page 56 and 57: 55 man itsenäisyyden ja oman rauha
Page 58 and 59: 57 funktiona on aina jonkinasteinen
Page 60 and 61: 59 luovalle työlle ja sitä tarkas
Page 62 and 63: 61 Myös haastattelujen ja kirjoitu
Page 64 and 65: 63 erilaista aineistoa yhdessä ant
Page 66 and 67: 65 kittava aihe ei lopulta noussut
Page 68 and 69: 67 Hänen tutkimissaan teksteissä
Page 70 and 71: 69 Yksinäisen ihmisen omaan persoo
Page 72 and 73: 71 takyvyn heikentymistä tai tuen
Page 74 and 75: 73 7 Johtopäätökset Yksinäisyyd
Page 76 and 77: 75 Kiitokset Kiinnostukseni tutkimu
Page 78 and 79: 77 sikon ottein. Kiitos siitä! Kii
Page 80 and 81: 79 Brennan T (1982): Loneliness at
Page 82 and 83:
81 Harwood J & Roy A (1999): The po
Page 84 and 85:
83 Luanaigh CO & Lawor BA (2008): L
Page 86 and 87:
85 Pinquart M & Sörensen S (2001):
Page 88 and 89:
87 Savikko N, Routasalo P, Tilvis R
Page 90 and 91:
89 Victor C, Scambler S, Bowling A
Page 92 and 93:
91 Liite 1 Yksinäisyydelle annettu
Page 94 and 95:
93 Victor, Scambler, Marston, Bond
Page 96 and 97:
95 Liite 3 Kirjoitusohjeet (Kirjoit
Page 98:
ALKUPERÄISET OSAJULKAISUT
Page 113 and 114:
-" :;-$
Page 115 and 116:
# $ # ! %&'
Page 117 and 118:
2 -"
Page 119 and 120:
7 " #7 2 #$6$ !@ 2
Page 121 and 122:
2> :$* $$* $ $ $ @> .$ * A
Page 123 and 124:
105 artikkelit ”Yksinäisyys ja v
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
International Journal of Ageing and
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163:
show all

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?