Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

40
kolmesta kirjoitusryhmästä, joissa kussakin oli 7–8 ihmistä. Kirjoituksia kertyi yhteensä
90. Kirjoittajista 15 oli naisia ja viisi miehiä. Leskiä heistä oli puolet. He olivat
suhteellisen korkeasti koulutettuja ja iältään yli 76-vuotiaita.
Kirjoitusryhmät olivat terapeuttisesti orientoituneita. Niissä hyödynnettiin ryhmäkeskusteluja,
joiden avulla pyrittiin yksinäisyyden lievittämiseen, oman elämäntilanteen
jäsentämiseen ja itseymmärryksen lisääntymiseen (Pitkälä & Mäntyranta
2005, Pitkälä ym. 2005). Toinen keskeinen työväline oli terapeuttinen kirjoittaminen.
Sillä tarkoitetaan refleksiivistä kirjoittamista, jonka avulla ihminen voi jäsentää mieltään
askarruttavia asioita (Groom & Pennebarker 2004, Pitkälä & Mäntyranta 2004). 9
Ryhmäläiset kirjoittivat tekstejä omissa kodeissaan tapaamisten välissä apunaan
annetut kirjoitusohjeet (liite 3). Ohjeissa kannustettiin kirjoittamiseen mm. kertomalla
kirjoittamisen auttavan elämäntilanteiden jäsentämisessä ja hallitsemisessa, ja
sillä sanottiin olevan myös vaikutuksia terveyteen. Ohjeistuksella rohkaistiin pohdiskeluun
ja vapaaseen kirjoittamiseen, joskin ohjeissa esitettiin myös tarkkoja kysymyksiä.
Kysymykset eivät liittyneet ainoastaan yksinäisyyteen, vaan yksinäisyys oli
mukana yhtenä teemana. Yksinäisyyttä käsitteleviä kysymyksiä oli kolme: milloin
tunnette olevanne eniten yksinäinen, mitä yksinäisyys teille merkitsee ja mikä on
mielestänne johtanut yksinäisyyden tunteisiin. Suurin osa ohjeista käsitteli ryhmään
liittyviä teemoja. Tekstit annettiin ryhmänvetäjien luettaviksi ja kirjoittajat antoivat
luvan niiden käyttämiseen tutkimustarkoituksiin.
Osalle ryhmäläisistä kirjoittaminen oli tuttua harrastuksen tai ammatin kautta,
mikä osaltaan selittää tekstien eroja. Kirjoitusten pituus, tyyli ja kirjallinen taso vaihtelivat
huomattavasti kirjoittajien välillä. Puolet ryhmäläisistä kirjoitti yhdestä kolmeen
tekstiä ja puolet neljästä kolmeentoista tekstiä. Pituudeltaan tekstit vaihtelivat
21 ja 1649 sanan välillä. Kirjoittajat käsittelivät teksteissä ryhmään liittyviä asioita,
omaa elämäntilannettaan, muistojaan ja arkipäivän elämää, mutta myös kielteisinä
koettuja tilanteita kuten sairaalakäyntejä ja sairauksia. Osa heistä kirjoitti yksinäisyydestä
laajasti useammassa tekstissä, osan kirjoituksissa yksinäisyys oli esillä suorina
vastauksina esitettyihin kysymyksiin.
Kolmas aineisto on kahteen ensimmäiseen kirjoitus- ja vertailuryhmään osallistuneiden
ihmisten yksilöhaastattelut. Tutkimushoitaja kysyi ryhmäläisiltä heidän
halukkuuttaan osallistua erilliseen yksinäisyyttä käsittelevään tutkimushaastatteluun.
Halukkaiden kanssa sovin haastatteluajankohdan puhelimitse. Haastattelin 21
ihmistä, joista 15 oli naisia ja kuusi miehiä. Suurin osa heistä asui yksin ja yli puolet
heistä oli leskiä. Iältään he olivat yli 77-vuotiaita.
9 Tarkemmin ryhmien sisällöstä ja siellä esillä olleista teemoista: Pitkälä & Routasalo 2005, Tummavuori
2005, Tummavuori & Vilo 2005.
Hanna UOTILA