05.01.2015 Views

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

40<br />

kolmesta kirjoitusryhmästä, joissa kussakin oli 7–8 ihmistä. Kirjoituksia kertyi yhteensä<br />

90. Kirjoittajista 15 oli naisia ja viisi miehiä. Leskiä heistä oli puolet. He olivat<br />

suhteellisen korkeasti koulutettuja ja iältään yli 76-vuotiaita.<br />

Kirjoitusryhmät olivat terapeuttisesti orientoituneita. Niissä hyödynnettiin ryhmäkeskusteluja,<br />

joiden avulla pyrittiin yksinäisyyden lievittämiseen, oman elämäntilanteen<br />

jäsentämiseen ja itseymmärryksen lisääntymiseen (Pitkälä & Mäntyranta<br />

2005, Pitkälä ym. 2005). Toinen keskeinen työväline oli terapeuttinen kirjoittaminen.<br />

Sillä tarkoitetaan refleksiivistä kirjoittamista, jonka avulla ihminen voi jäsentää mieltään<br />

askarruttavia asioita (Groom & Pennebarker 2004, Pitkälä & Mäntyranta 2004). 9<br />

Ryhmäläiset kirjoittivat tekstejä omissa kodeissaan tapaamisten välissä apunaan<br />

annetut kirjoitusohjeet (liite 3). Ohjeissa kannustettiin kirjoittamiseen mm. kertomalla<br />

kirjoittamisen auttavan elämäntilanteiden jäsentämisessä ja hallitsemisessa, ja<br />

sillä sanottiin olevan myös vaikutuksia terveyteen. Ohjeistuksella rohkaistiin pohdiskeluun<br />

ja vapaaseen kirjoittamiseen, joskin ohjeissa esitettiin myös tarkkoja kysymyksiä.<br />

Kysymykset eivät liittyneet ainoastaan yksinäisyyteen, vaan yksinäisyys oli<br />

mukana yhtenä teemana. Yksinäisyyttä käsitteleviä kysymyksiä oli kolme: milloin<br />

tunnette olevanne eniten yksinäinen, mitä yksinäisyys teille merkitsee ja mikä on<br />

mielestänne johtanut yksinäisyyden tunteisiin. Suurin osa ohjeista käsitteli ryhmään<br />

liittyviä teemoja. Tekstit annettiin ryhmänvetäjien luettaviksi ja kirjoittajat antoivat<br />

luvan niiden käyttämiseen tutkimustarkoituksiin.<br />

Osalle ryhmäläisistä kirjoittaminen oli tuttua harrastuksen tai ammatin kautta,<br />

mikä osaltaan selittää tekstien eroja. Kirjoitusten pituus, tyyli ja kirjallinen taso vaihtelivat<br />

huomattavasti kirjoittajien välillä. Puolet ryhmäläisistä kirjoitti yhdestä kolmeen<br />

tekstiä ja puolet neljästä kolmeentoista tekstiä. Pituudeltaan tekstit vaihtelivat<br />

21 ja 1649 sanan välillä. Kirjoittajat käsittelivät teksteissä ryhmään liittyviä asioita,<br />

omaa elämäntilannettaan, muistojaan ja arkipäivän elämää, mutta myös kielteisinä<br />

koettuja tilanteita kuten sairaalakäyntejä ja sairauksia. Osa heistä kirjoitti yksinäisyydestä<br />

laajasti useammassa tekstissä, osan kirjoituksissa yksinäisyys oli esillä suorina<br />

vastauksina esitettyihin kysymyksiin.<br />

Kolmas aineisto on kahteen ensimmäiseen kirjoitus- ja vertailuryhmään osallistuneiden<br />

ihmisten yksilöhaastattelut. Tutkimushoitaja kysyi ryhmäläisiltä heidän<br />

halukkuuttaan osallistua erilliseen yksinäisyyttä käsittelevään tutkimushaastatteluun.<br />

Halukkaiden kanssa sovin haastatteluajankohdan puhelimitse. Haastattelin 21<br />

ihmistä, joista 15 oli naisia ja kuusi miehiä. Suurin osa heistä asui yksin ja yli puolet<br />

heistä oli leskiä. Iältään he olivat yli 77-vuotiaita.<br />

9 Tarkemmin ryhmien sisällöstä ja siellä esillä olleista teemoista: Pitkälä & Routasalo 2005, Tummavuori<br />

2005, Tummavuori & Vilo 2005.<br />

Hanna UOTILA

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!