05.01.2015 Views

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

18<br />

näisyyttä aiheuttavat puutteelliset sosiaaliset vuorovaikutussuhteet, kuten puuttuva<br />

kiintymyssuhde tai sosiaalinen verkosto. Nämä puutteet kukin ihminen kokee omalla<br />

yksilöllisellä tavallaan. Tarkasteltaessa yksinäisyyden syitä korostuu nykyhetken<br />

merkitys. (Weiss 1973, Perlman & Peplau 1982, Donaldson & Watson 1996, Victor<br />

ym. 2000.) Vaikka yksinäisyys nähdään normaalina, jokaisen ihmisen elämään jossain<br />

elämänvaiheessa kuuluvana asiana, nähdään se pelkästään kielteisenä. Tätä onkin<br />

kritisoitu. Lähestymistavassa ei oteta huomioon sitä, että osa ihmisistä kokee yksin<br />

olemisen myönteisenä, vaikka he eivät ole vuorovaikutuksessa muiden ihmisten<br />

kanssa. (Donaldson & Watson 1996, Victor ym. 2000.)<br />

Kognitiivisessa lähestymistavassa korostetaan sitä, miten ihminen kokee yksinäisyyden.<br />

Yksinäisyyden nähdään olevan seurausta ristiriidasta halutunlaisten ja<br />

olemassa olevien ihmissuhteiden välillä. Ihmissuhteiden tyydyttävyydessä keskeistä<br />

on ihmisen oma tulkinta ja arvio ihmissuhdeverkostostaan. Ihminen saattaa tuntea<br />

yksinäisyyttä, jos hän kokee omien sosiaalisten suhteidensa olevan puutteellisia.<br />

Lähestymistavassa ollaan kiinnostuneita yksinäisyyden syistä, seurauksista ja yksinäisyyttä<br />

ylläpitävistä tekijöistä sekä yksinäisyyden tunteiden lievittämisestä. Syitä<br />

on etsitty persoona-, luonne-, ympäristö- ja tilannetekijöistä. Osa syistä paikantuu<br />

menneisyyteen ja osa nykyhetkeen. (Perlman & Peplau 1982, Donaldson & Watson<br />

1996, Victor ym. 2000.) Lähestymistavan teoreetikot korostavat, että yksinäisyyden<br />

tunteisiin voidaan vaikuttaa (Donaldson & Watson 1996).<br />

Edellä esittämissäni neljässä teoreettisessa lähestymistavassa ei erityisesti tarkastella<br />

yksittäisiä ikävaiheita. Tällainen teoreettinen lähestymistapa on ollut melko<br />

harvoin lähtökohtana iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä tarkastelevissa tutkimuksissa<br />

(esim. van Baarsen ym. 2001, Dykstra & de Jong Gierveld 2004, Sand & Strang<br />

2006). Kuitenkin teorioiden esittämät ajatukset ovat toisella tavalla esillä. Käyttämällä<br />

teoreettiseen lähestymistapaan pohjautuvaa mittaria, määrittelemällä yksinäisyys<br />

tietyin käsittein tai tekemällä oletuksia yksinäisyyden syistä nojaudutaan eri teoreettisiin<br />

näkökulmiin.<br />

Tässä tutkimuksessa en tukeudu yksittäiseen teoreettiseen lähestymistapaan, joka<br />

ohjaisi käsitystäni yksinäisyydestä tietynlaisena, tietyistä lähtökohdista ja syistä rakentuvana<br />

ilmiönä. Sitä vastoin tavoitteenani on tarkastella ihmisten omia ja lehtiteksteissä<br />

esillä olevia näkemyksiä yksinäisyydestä ilman etukäteisoletuksia syistä,<br />

merkityksistä ja seurauksista.<br />

Hanna UOTILA

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!