Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

35
tunne siitä, että on turvassa. Turvan tunne liittyi kotipalvelun kautta saatuun apuun,
mutta voimakkaasti myös uskonnollisuuteen. (Graneheim & Lundman 2010.)
3.6 Yksinäisyyden kuva julkisuudessa
Yksinäisyys on usein esillä niin painetussa kuin sähköisessä mediassa, mutta tutkimuksissa
mediassa esiintyvää yksinäisyyttä ei ole aiemmin tarkasteltu. Ikääntymistä
käsittelevä mediatutkimus on pitkään kiinnittänyt huomionsa lähinnä siihen, miten
iäkkäät ihmiset esitetään ja kuinka usein he ovat esillä mediassa. Koska tutkimusta
mediassa esillä olevasta yksinäisyydestä ei ole, käyn tässä läpi yleistä keskustelua tältä
alueelta.
Lukuisissa tutkimuksissa on havaittu, että iäkkäitä ihmisiä esiintyy vain harvoin
mediassa. Erityisen vähän esillä ovat ikääntyneet naiset verrattuna miehiin. (Esim.
Robinson & Skill 1995, Lauzen & Dozier 2005, Rozanova 2006). Suomalaisessa mediassa
naisten on sanottu olevan jopa näkymättömiä (Vakimo 2001). Kuitenkin
Williams työryhmineen (2010) on arvioinut näkyvyyden lisääntyneen viime vuosikymmeninä.
Erityisesti mainosten vanhuskuva on ollut usein tutkimuksellisen kiinnostuksen
kohteena. Tutkimuksissa on todettu, että iäkkäitä ihmisiä on yhä enemmän
esillä mainoksissa, mutta niissä rakentuva kuva on ristiriitainen. Toisaalta esillä
on aktiivisia, terveitä ja jopa seksuaalisia iäkkäitä ihmisiä (Harwood & Roy 1999, Ory
ym. 2003, Zhang ym. 2006, Williams ym. 2007, 2010, Ylänne & Williams 2009), mutta
samalla myös koomisia ja stereotyyppisiä vanhuksia, jotka vaativat huolenpitoa
(Vakimo 2001, Williams ym. 2010, Ylänne & Williams 2009).
Lehdissä, erityisesti uutisjournalismissa, ikääntymistä tarkastellaan enimmäkseen
viranomaisnäkökulmasta. Iäkäs ihminen on hoitotoimenpiteiden kohde (Halonen
2002), terveydenhuoltokustannuksia aiheuttava menoerä tai ikääntymiseen
itsessään liitetään erilaisia ongelmia, epäkohtia ja sairauksia (Vakimo 2001, Pakarinen
2004, Rozanova 2006, Mulley 2007). Tutkiessaan sanomalehtitekstejä Rozanova
(2006) havaitsi yksinäisyyden esiintyvän uhkana terveydelle ja tähän uhkaan ihmisen
itsensä pitää reagoida niin, että ei jää sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle (Rozanova
2006). Kuitenkin myös sanomalehdissä kielteiset kuvaukset iäkkäistä ihmisistä ovat
vähentyneet ja roolit monipuolistuneet viime vuosina (Hytti ym. 2010). Helsingin
Sanomia tutkinut Hytti työtovereineen (2010) raportoi, että tänä päivänä iäkkäistä
naisista ei kirjoiteta lehdessä ainoastaan ongelmana vaan perinteisiä rooleja rikkovina,
nuorekkaina ja itsellisinä ihmisinä.
Williams työryhmineen (2007, 2010) toteaa aikakauslehtien vanhuskuvan muuttuneen
myönteisempään suuntaan erityisesti iäkkäille ihmisille suunnatuissa lehdissä.
Vanhuus ja yksinäisyys