Avaa tiedosto - TamPub - Tampereen yliopisto

69
Yksinäisen ihmisen omaan persoonallisuuteen liittyvien ominaisuuksien vaikutusten
pohdinta oli myös esillä tämän tutkimuksen aineistoissa. Lehdissä kirjoitettiin
persoonallisista ominaisuuksista, jotka estävät ihmistä olemasta yhteydessä toisiin
ihmisiin. Yksinäisiä ihmisiä kehotettiin rohkaistumaan ja etsimään kontakteja.
Haastatteluissa ryhmäläiset kuvasivat oman minuuden, luonteen tai käyttäytymisen
muuttuneen nimenomaan ikääntymisen seurauksena, jolloin heillä ei näytä olevan
mahdollisuuksia muuttaa käyttäytymistään lehtiteksteissä vaadittuun suuntaan.
Hauge ja Kirkevold (2010) käsittelevät myös persoonallisuuteen liittyviä yksinäisyyden
syitä ja havaitsivat samankaltaisen eron subjektiivisen kokemuksen ja objektiivisen
näkemyksen välillä kuin mitä tässä tutkimuksessa tuli esille.
Yksinäisyydestä puhuttiin myös myönteisenä ilmiönä, mutta siihen näytti tarvittavan
erityinen konteksti ja yksinäisyyden tuli olla itse valittua. Myönteinen yksinäisyys
näytti tarvitsevan jonkin lisämääreen. Puhuttiin nautittavasta tai autuaasta
yksinäisyydestä, pelkkä yksinäisyys merkityksellistyi kielteisenä.
Aiemmissa tutkimuksissa on nostettu esille miesten haluttomuus puhua yksinäisyydestä
ja ylipäätään tunne-elämän ongelmista (Tijhuis ym. 1999, Perlman 2004,
Victor ym. 2005b, Steed ym. 2007). Tässä tutkimuksessa sukupuolten väliset erot
kokea yksinäisyyttä tai puhua siitä eivät olleet kiinnostuksen kohteina. Aineistoista
johtuen miesten näkemykset olivat naisiin verrattuna kuitenkin vähemmän esillä.
Tervaskanto-aineistossa haastateltiin pelkästään naisia ja ryhmäläisistä, samoin kuin
lehtiaineiston haastatelluista ja kirjoittajista, enemmistö oli naisia. Miehet kirjoittivat
myös lukumäärällisesti vähemmän tekstejä kuin naiset ja heidän haastattelunsa
olivat keskimäärin naisten haastatteluja lyhyempiä. Iäkkäiden miesten tavoittaminen
yksinäisyysteeman yhteydessä naisiin verrattuna näyttää olevan hankalampaa ja siten
tutkimuksessa naisten puhe saa suuremman painon. Voi olla, että miehet kokivat
keskustelun yksinäisyydestä vaikeampana kuin naiset ja siksi he olivat haastatteluissa
ja kirjoituksissa naisiin verrattuna lyhytsanaisempia. He eivät ehkä naisten tavoin ole
halukkaita tai eivät koe tarvetta käsitellä yksinäisyyttä niin kahdenkeskisissä keskusteluissa,
kirjoituksissa kuin julkisuudessakaan.
Erityisesti lehtiteksteissä yksinäisyys näyttäytyy vyyhtinä, johon on kietoutunut
monia epämiellyttäviä, jopa vaarallisia asioita. Viime vuosina yksinäisyyttä on käsitelty
usein mediassa ja se on rakentanut kuvaa iäkkäistä ihmisistä, joiden suurin ongelma
on yksinäisyys (esim. TV1 A-studio: Vanha ja yksin 20.10.2003, HelsinkiMission
kampanjamainokset 2005, TV1 Tosi tarina: Rajauksen ulkopuolella 3.2.2009).
Aihetta on käsitelty negatiivisin sävyin eikä yksinäisyyden monia merkityksiä ja selityksiä
ole useinkaan tarkasteltu tarkemmin. Tällainen yksipuolinen ja usein pinnallinen
käsittely näyttää antavan mahdollisuuden selittää yksinäisyyttä monilla kiel-
Vanhuus ja yksinäisyys