Siemenluettelo 2014 - Hyötykasviyhdistys

- 25 -NAURIS(Majrova)Brassica rapaKv. viljellään yksivuotisena. Kaskinauris ontunnettu Euroopassa jo 4000 vuotta. Voi viljelläLappia myöten. Syötävä osa muodostunut turvonneestapääjuuresta ja alkeisvarresta. LuultavastiSuomen vanhin viljelykasvi, jota viljeltiinohran ohella. Nauris-sanaa ei ole lainattu muistakielistä. Nauriit jaetaan varhais- eli kesänauriisiinja talvinauriisiin eli kaskinauriisiin. Useatkannat ovat risteytyneet keskenään tai turnipsinkanssa. Kaskinauriista tunnetaan Kainuussa,Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa kantoja,jotka on nimetty viljelijänsä tai paikkakunnanmukaan. Meidän kantamme on ‘Enon kantaa’,viljelijänä Kauko Heiskanen. Pohjoismaidengeenipankki sai 1980-luvun alussa Suomestatalteen parikymmentä kantaa.Viljely: Naurismaaksi sopii kosteuden säilyttävä,hiekkainen savi- tai multamaa, joka ei olehapan, pH n. 5.5-7. pH:n ollessa yli 7, vältytäänmöhöjuurelta. Maa ei saa olla vasta lannoitettua,jolloin erilaiset tuholaiset ovat kiusana janauriista tulee pahanmakuisia, karvaita. Parivuotta aikaisemmin hevosenlannalla lannoitettukasvualusta antaa maukkaimmat nauriit. Ensimmäinenkylvö tehdään pari viikkoa ennen juhannusta,toinen viikon kuluttua 1-2cm:n syvyyteen.Itää nopeasti 4-7vrk:ssa. Ennen vanhaansiemenet ’töpeksittiin’ eli siemenet laitettiinsuuhun ja syljettiin multaan, jolloin ne samallakostuivat ja itäminen oli varmempaa. Harvennetaan10cm välein, riviväli 20-30cm. Piententaimien päivittäinen kastelu suojelee niitä maakirpuilta,myös tuhkan ripottelu taimien päälleauttaa. Ruohokate pikkutaimien ympärillä estäämyös kirppujen tuhot. Harso estää parhaitenkaalikärpäsen ja muiden lentävien tuholaisteniskun kasvustoon. Möhöjuurta kalkitsemisen lisäksivoi välttää vaihtamalla kasvupaikkaa vuosittain.Satoa saadaan noin kahden kuukaudenkuluttua kylvöstä. Kaskinaurista viljeltäessäkaski kaadettiin juhannuksen jälkeen ja poltettiinseuraavana kesänä. Nykyajan kaskeksipoltetaan risukasa, jonka tuhka levitetään ja senjäähdyttyä kylvetään siemen. 1g = n. 400-600siementä.Korjuu: Nauriit korjataan tennispallon kokoisina.Ei säily niin hyvin kuin sukulaisensa lanttu.Käyttö: Hyvänmakuinen, makea juures jokotuoreena nautittavaksi tai kypsennettynä muhennoksiin,patoihin, keittoihin tai vaikka leivänpäällysteeksipula-ajan tapaan.‘KULTAPALLO’ Biodynaaminen siemenannos noin 3g / 2,40€ til.no 1092Lajike vuodelta 1859. Juuret pyöreitä, sileitä jakauniin kullankeltaisia. Malto vaaleankeltainen,mehukas ja makea. Kasvuaika n. 60vrk. Varastointikestävyysparempi kuin muilla lajikkeilla.‘LUMIPALLO’annos noin 1700 siementä / 1,70€ til.no 1094Lajike vuodelta 1856. Voimakaskasvuinen.Juuret sileitä, valkoisia ja pyöreitä, joskus hiemanlitteähköjä. Nopeakasvuinen, kasvuaika n.60vrk. Maku mieto ja makea.’PURPLE TOP MILAN’annos noin 1700 siementä / 2,10€ til.no 1206Tunnettu lajike vuodelta 1880 on edelleen yksiviljellyimmistä nauriista. Litteänpyöreän, sileäkuorisenjuuriosan yläosa purppuranpunainen,alaosa valkoinen. Voimakaskasvuinen ja terve.Säilyy kellarissa muutamia kuukausia. Käytettyhapatukseenkin.KASKINAURIS, ‘Enon kanta’annos noin 5g / 2,10€ til.no 1091Tunnettu maatiaislajike Pohjois-Karjalasta.Violetti-, kelta- ja kirjavakuorisia. Perinteisiäkäyttötapoja ovat haudukkaat, naurispuuro jatuorekäyttö. Moderneja käyttötapoja taas kuivatutnaurislastut.(ISO)NOKKONEN(Brännnäsla)Urtica dioicaannos noin 1g / 2,40€ til.no 1242Mv. Nokkonen on kaksikotinen, luonnon ruohokasvi.Sillä on rönsyilevät juuret, jotka leviävät1-1,5 metrin päähän taimesta. Korkeus n.1-1,8m. Teräväkärkiset lehdet vastakkaiset jasahalaitaiset. Koko kasvissa on poltinkarvoja.Yksi tärkeimmistä perhosten ravintokasveista.Vielä 1600- ja 1700-luvuilla nokkosen viljelyoli yleistä. 1g = n. 7000 siementä.Viljely: Avomaakylvö keväällä touko-kesäkuussatai elo-syyskuun vaihteessa. Itävyys70-90%:n luokkaa. Viihtyy ravinteikkaassa,humuspitoisessa, kosteutta pidättävässä maassa,auringossa tai puolivarjossa. Kukkavarret kehittyvätyleensä vasta toisena vuonna.Käyttö: Nokkosesta on moneksi: ravintokasvi,lääkekasvi, (runsaasti A- ja C-vitamiinia jarautaa), tekstiilikuitu, värjäyskasvi, elintarvik-